Avaa päävalikko
C-kasettimuodossa oleva äänikirja.
Äänikirjan nauhoittamiseen soveltuva studiotila.

Äänikirja on kuunneltavaksi tarkoitettu äänimuotoon tallennettu kirjallinen teos. Äänikirjassa voi olla joko ihmisen tai puhesyntetisaattorin puhuman tekstin lisäksi muita äänitehosteita. Toisin kuin kuunnelmassa, äänikirjassa tekstiä ei kuitenkaan ole dramatisoitu, toisin sanoen yksi tai useampi lukija lukee teoksen kaikkien henkilöiden repliikit, mukaan lukien tekstin, alkuperäisessä tai lyhennetyssä muodossaan.

Äänikirjat syntyivät alun perin näkövammaisten tarpeisiin, mutta niiden rooli on sittemmin muuttunut myös suuren yleisön kiinnostuksen kasvaessa. Kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen lisäksi merkittävä osa kaupallisesti saatavilla olevista äänikirjoista on lasten- ja nuortenkirjoja. Äänikirjojen osuus kirjojen myynnistä on koko ajan noussut. Tätä on edistänyt CD-soittimien yleistyminen ja ihmisten elämäntyylin muutos; kirjallisuuteen perehtyminen ei enää edellytä teoksen lukemista, vaan sen voi kuunnella vaikkapa työmatkallaan.

Tavallisimmat äänikirjan tallennusmuodot ovat CD-levy, C-kasetti ja MP3-tiedosto. Äänen tallentaminen vie kuitenkin huomattavan paljon tilaa, mistä johtuen tavanomaisesta romaanista tehdyssä äänikirjassa on tyypillisesti 15–20 CD-levyä. Äänenlaatuvaatimuksia pienentämällä voidaan tavalliselle CD-levylle tallentaa MP3-muodossa pakattuna useita tunteja ääntä. Tällöin tosin kuuntelijallakin pitää olla käytössään MP3-toistolaite tai muu ääniformaattia tukeva laite kuten älypuhelin. Nykyisin äänikirjat jaellaan kuuntelijoille yhä useammin verkon kautta, ja kirjoja voi kuunnella tietokoneella tai mobiililaitteella.

Äänikirjoissa on ongelmana halutun kohdan löytäminen ja keskeytyneeseen kohtaan palaaminen. Äänikirjat jaetaankin usein useampaan tiedostoon (kappaleeseen) äänikirjassa siirtymisen helpottamiseksi. Kukin tiedosto saattaa olla esimerkiksi viiden minuutin pituinen, tai tiedostot voidaan jakaa aihekokonaisuuksiin vaikkapa kirjan lukujen perusteella. Varsinaisia kirjanmerkkejä tai edelliseen kuuntelukohtaan palaamista eivät kuunteluun käytettävät laitteet useinkaan tue. Näiden ongelmien ratkaisuksi on esimerkiksi näkövammaisten äänikirjatoiminnassa kehitetty DAISY-äänikirjamuotoa ja sitä tukevia laitteita. C-kasettikirjoissa on lisäksi saatettu käyttää otsikoiden kohdalla matalataajuussignaalia, joka kuuluu pikakelauksessa, mikä helpottaa hieman selaamista.

PalveluntarjoajatMuokkaa

SuoratoistoMuokkaa

Suomessa markkinoilla on kolme kirjojen suoratoistopalvelua: BookBeat, Storytel ja Nextory. Ne tarjoavat mahdollisuuden kuunnella valikoimistaan rajoittamattoman määrän äänikirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan. Niillä on karkean arvion mukaan yhteensä noin 150 000 käyttäjää (lokakuu 2019). Näistä BookBeat kertoo olevansa alan markkinajohtaja 100 000 maksavalla käyttäjällään (elokuu 2019). Käyttäjämääristään huolimatta BookBeat on tappiollinen yhtiö.[1]

Äänikirjojen myyntiMuokkaa

Suoratoistopalveluiden lisäksi alalla toimii Elisa Kirja, joka myy digitaalisia äänikirjoja.[1]

KirjastotMuokkaa

Myös kirjastot ovat suosittuja äänikirjojen lähteitä.[2]

MarkkinaMuokkaa

Kaikkien kustantajien yhteenlaskettu äänikirjamyynti Suomessa oli vuonna 2018 noin 6% kirjojen markkinasta, mikä tarkoittaa noin 15,5 miljoonaa euroa.[1]

Yhdysvalloissa äänikirjojen markkinat ovat noin miljardin dollarin verran vuodessa.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa