Tampereen jäähalli

(Ohjattu sivulta Hakametsän halli)
Tampereen jäähalli
Tampereen jäähalli 2011.jpg
Rakennuksen tiedot
Sijainti Keltinkatu 2, Kissanmaa, Tampere
Koordinaatit 61°29′45″N, 023°49′27″E
Avattu 29. tammikuuta 1965
Remontoitu 1981, 1990, 2001–2002, 2009, 2014
Laajennettu parvikatsomo
Omistaja Tampereen kaupunki
Kenttä jää
Kustannukset 1,2 miljoonaa
(vuoden 2005 rahassa)
Arkkitehti Jaakko Tähtinen
Käyttäjät

Ilves (1965–)
Tappara (1965–)
Koovee (1965–83, 1988–90, 1994–97)

Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 7 300
  • Istumapaikkoja: 5 629
  • Seisomapaikkoja: 1 359
  • Aitiot: 312
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen jäähalli (myös Hakametsän jäähalli) on Tampereella, Kissanmaan kaupunginosassa sijaitseva Suomen vanhin jäähalli. Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema halli rakennettiin vuoden 1965 jääkiekon MM-kilpailuja varten. Valmistumisensa jälkeen hallia on kunnostettu ja nykyaikaistettu useita kertoja, laajasti viimeksi vuosina 2001–2002. Vuonna 2007 Hakametsään tuli uusi tulostaulu, joka näyttää myös videokuvaa. Hakametsä on SM-liigan kolmanneksi suurin jäähalli.

Tampereen jäähalli on Jääkiekon SM-liigassa pelaavien Ilveksen ja Tapparan kotiareena. Suomi-sarjassa pelaavan Kooveen kotihallina toimii Hakametsä 2.

Sisällysluettelo

Arkkitehtuuri ja rakenneMuokkaa

 
Hakametsän halli ulkoa. Kuvassa näkyvät sekä riippukatto että vinot vetotangot, jotka ovat Hakametsän jäähallin tunnusomaisimpia piirteitä.

Jäähallin suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen. Sen leimallisia piirteitä ovat satulanmuotoinen riippukatto ja päätyjen vinot vetotangot.[1] Tähtinen teki suunnitelmassaan yhteistyötä jääkiekkoilijoiden ja muiden jääkiekkoihmisten kanssa, ja hän hyväksytti piirustuksensa paikallisilla kiekkoihmisillä.[2]

Hallia katsomoiden alapuolella kiertävä pääkäytävä sijaitsee maanpinnan tasalla ja itse kenttä noin kolme metriä alempana.[1] Pääkäytävän alla hallin pohjakerroksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja muut huoltotilat sekä Ilveksen ja Tapparan kerhotiloja. Hallin toisella pitkällä sivulla on parvikatsomo, jonne (kuten seisomakatsomoihinkin) noustaan hallin kulmauksissa sijaitsevia portaita. Toisella pitkällä sivulla on kaksikerroksinen aitiorakennelma, jossa on yritysaitioiden lisäksi tiloja tiedotusvälineille ja toimitsijoille.

Pääsisäänkäynnit sijaitsevat hallin kulmissa. Lisäksi jokaisen katsomoaukon kohdalla on ovi, joka voidaan tarvittaessa avata, jos halli on tyhjennettävä nopeasti esimerkiksi tulipalon tai muun vaaratilanteen vuoksi.

HistoriaMuokkaa

Suomi sai maaliskuussa 1963 järjestettäväkseen vuoden 1965 MM-kilpailut. Kisaisännyyden ehtona oli jäähalli, jonka kuitenkin Helsingin kaupunki oli luvanut rakentaa. Pääkaupungin hallihanke viivästyi ja kesään mennessä näytti jo selvältä, ettei halli valmistu kevääksi 1965. Jääkiekkoliiton Reijo Mannerla ja puheenjohtaja Hary Lindblad järjestivät tapaamisen Tampereen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin kanssa. Urheilumiehenä tunnettu Lindfors innostui asiasta ja tajusi myös ensimmäisen Suomessa järjestettyjen MM-kisojen markkina-arvon.[3]

Tampereen jääkiekon SM-sarjaseurat olivat pelanneet ottelunsa kaupungin keskustan tuntumassa Koulukadun tekojääradalla. Laskelmien perusteella halvimmaksi vaihtoehdoksi hallille tulisi Koulukadun kattaminen. Hanketta ajoi tekojääradan rakennuttanut Tampereen keinojääratayhdistys. Kaupunki puuttui kuitenkin asiaan, sillä Koulukadun alueen pysäköintimahdollisuudet olivat olemattomat. Kaupunki piti parhaana paikkana Hakametsää.[3]

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 26. kesäkuuta 1963 jäähallin rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin Hakametsässä 8. tammikuuta 1964. Ensimmäinen ottelu hallissa pelattiin 29. tammikuuta 1965 Tampereen ja muun Suomen välillä. Televisioitua ottelua seurasi yli 6 000 maksanutta katsojaa.[2] Ottelu päättyi tasan 4–4. SM-sarja siirtyi halliaikaan kaksi päivää myöhemmin Ilveksen ja Tapparan kohdatessa ottelussa, jonka Ilves voitti maalein 5–3.[4] Ilveksen ja Tapparan lisäksi myös SM-sarjassa silloin pelannut Koovee siirtyi välittömistä käyttämään hallia.[5]

Alkuperäisessä asussaan halli veti 10 200 katsojaa, joista 1 573 mahtui istumaan.[4] Sittemmin kokonaismäärä on pienentynyt, kun seisomakatsomoja on vuosien mittaan korvattu istumapaikoilla. Toisaalta halliin on rakennettu kokonaan uusi parvikatsomo sekä aitiotiloja. Jääkiekkoareenana toimiessaan halliin mahtui vuosien 2001–2002 uudistusten jälkeen 7 800 katsojaa ja kesän 2009 remontin jälkeen 7 600, joista 6 399 istumaan. Vuonna 2012 katsojakapasiteetti oli 7 595 katsojaa. Vuoden 2014 syksyllä vanhat puuseisomakatsomot purettiin ja osa nurkkien istumakatsomoista muutettiin seisomakatsomoiksi poistamalla penkit kyseiseltä alueelta. Muutoksen jälkeen hallin katsojakapasiteetiksi tuli 7300, joista 5 629 istumaan, 1 359 seisomaan ja 312 aitiopaikkaa.

Jäähallin viereen on rakennettu kaksi harjoitushallia. Hakametsä 2 valmistui 1974 ja Hakametsä 3 vuonna 1995.[6] Hakametsä 2 vetää nykyisellään 800 katsojaa; Hakametsä 3:ssa ei ole katsomoa.

Hakametsän hallin aikana sisäjäillä voitettuja mestaruuksia on Tapparalla kymmenen, Ilveksellä kolme ja Kooveellä yksi.

 
Panoramaamakuva hakametsän hallista.

KäyttöMuokkaa

Vaikka hallin pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut jääkiekossa, siellä on järjestetty myös monia muitakin urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Jääkiekkotoiminta on 2010-luvulla vastannut noin 90-prosenttisesti hallin käytöstä. Pääosa tapahtumista ovat Ilveksen ja Tapparan harjoituksia ja liigaotteluita.[7]

Kesäisin siellä pelataan usein kansainvälisen tason lentopallo-otteluita, ja lisäksi järjestetään satunnaisesti konsertteja ja taitoluistelunäytöksiä. Kesäisin parkkialueella on myös erilaista toimintaa, kuten rantalentopalloa, katulätkää ja kirpputoreja.[7] Suomen jääkiekkomuseo toimi hallissa vuodesta 1979 vuoteen 2001, jolloin se muutti museokeskus Vapriikkiin.[8]

Hallissa on järjestetty jääkiekon MM-kilpailujen otteluita myös vuosina 1982, 1991, 1997 ja 2003 sekä naisten MM-kilpailut vuonna 1992. Lisäksi hallissa järjestettiin Kreikkalais-roomalaisen painin MM-kilpailut 1965.[7]

Hallissa on järjestetty lukuisia konsertteja. Esimerkiksi Motörhead, Hanoi Rocks, Iron Maiden, Slipknot, Korn, Slayer, Alice Cooper, Nightwish ja Deep Purple ovat soittaneet Hakametsässä.

Kattoon jäädytetyt paidatMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Hakametsän yleissuunnitelma, s. 24.
  2. a b Mennander & Mennander, s. 127.
  3. a b Mennander & Mennander, s. 125–126.
  4. a b Mennander & Mennander, s. 129.
  5. Hakametsän yleissuunitelma s. 39.
  6. Hakametsän yleissuunitelma s. 12.
  7. a b c Hakametsän yleissuunnitelma, s. 37.
  8. Hakametsän yleissuunnitelma, s. 40.

Aiheesta muuallaMuokkaa