Mehtimäen jäähalli

jäähalli Joensuussa

Mehtimäen jäähalli (Joensuun jäähalli), markkinointinimeltään PKS Areena[1], on Joensuun keskustan tuntumassa Mehtimäellä sijaitseva vuonna 1982 valmistunut jäähalli. Alkuperäinen Mehtimäen jäähalli (kutsutaan myös kilpajäähalliksi[2]) ja sen yhteyteen myöhemmin valmistuneet kaksi harjoitusjäähallia (2002 ja 2019) muodostavat yhdessä kiinteän jääurheilukeskuksen.[3][4]

Mehtimäen jäähalli
PKS Areena
Joensuun jäähalli.jpg
Rakennuksen tiedot
Sijainti Kuntopolku 6, 80110 Joensuu
Koordinaatit 62°36′00″N, 29°44′28″E
Rakennustyöt aloitettu 1981
Avattu 1982
Remontoitu 2018–2019
Laajennettu 2002, 2019
Omistaja Joensuun kaupunki
Kenttä jää
Kustannukset n. 19 milj. markkaa
Arkkitehti Georgios Fasoulas
Käyttäjät
Katsojakapasiteetti

4 800

Kentän mitat

60 m × 29 m (kilpahalli)
56 m × 26 m (harjoitushalli 1)
60 m × 28 m (harjoitushalli 2)

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mehtimäen jäähalli on jääkiekon Mestiksessä pelaavan Joensuun Kiekko-Poikien, juniorijääkiekkoseura Juniori-Jokipoikien ja Joensuun Katajan taitoluistelijoiden kotihalli. Mehtimäen jäähallissa on katsomot kaikilla neljällä sivulla, ja sen yleisökapasiteetiksi ilmoitetaan nykyään 4 800[5] (alkuperäinen 5 040[6]).[7]

Jääurheilun ohella jäähallissa on pelattu myös muun muassa Joensuun Katajan korisliigaotteluita, Josban salibandyliigan otteluita, tennisturnauksia ja oteltu nyrkkeilyotteluita. Jäähalli on ollut myös konserttien, kokousten ja messujen pitopaikka.[8][9]

Vuosina 2015–2017 jäähallin markkinointinimenä oli LVI-Myller Areena.[10] Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan Sähköstä tuli hallin nimisponsori ja nimeksi vaihtui PKS Areena.[1]

Jäähallin rakentaminenMuokkaa

Rakentamispäätöksen vaiheitaMuokkaa

Jäähallin rakentaminen oli yksi eniten huomiota saaneista kunnallispoliittisista kysymyksistä ja julkisista keskustelunaiheista Joensuussa 1970-luvulla. Keskustelu jäähallin tarpeesta lisääntyi, kun Joensuun Kiekko-Poikien jääkiekkojoukkue nousi mestaruussarjaan vuonna 1971. Laji-ihmiset tekivät selväksi, että jäähallittoman seuran oli pidemmän päälle mahdotonta pelata mestaruussarjassa tai kilpailla jäähallipaikkakuntien joukkueita vastaan myöskään alemmalla tasolla.[11][12][13][14][15][16] Jäähallittomuus harmitti myös kansallisiin huippuihin lukeutunutta Katajan taitoluisteluseuraa, joka joutui järjestämään harjoituksiaan muilla jäähallipaikkakunnilla tai viemään Joensuussa läpi kilpailuja räntä- tai vesisateessa.[17][18][19][20]

Ensimmäisen pitkälle valmistellun suunnitelman jäähallin saamiseksi Joensuuhun teki Tekojääratayhdistys 1970-luvun alkupuolella. Yhdistyksen toimesta Mehtimäelle oli valmistunut tekojääkaukalo vuonna 1967[21][22]. Vuonna 1973 yhdistyksen suunnitelmana oli rakentaa tekojääradan päälle puurakenteinen halli, jossa olisi 5000 seisomapaikkaa. 1,7 miljoonan markan kustannukset olisi rahoitettu lainalla, valtion avustuksella (veikkausvoittovaroilla) sekä kaupungin rahoin.[23][24][25] Joensuun kaupunginhallitus ei kuitenkaan silloin lähtenyt viemään hanketta eteenpäin perustellen kantaansa mm. sillä, että kaupunki oli jo edellisinä vuosina sijoittanut runsaasti varoja liikuntaa palvelevaan rakentamiseen.[26]

Seuraavan kerran jäähallin rakentamista yritettiin merkittävällä tavalla edistää vuonna 1976 kaupunginvaltuuston myönnettyä rahaa jäähallin suunnitteluun. Vuoden 1973 vanhat piirustukset katsottiin silloin vanhentuneiksi eikä jäähallia haluttu enää rakentaa vanhan tekojääradan päälle.[27][28] Kesäkuussa kaupunginhallitus päätti, vasemmistoenemmistön äänin 5-4, antaa jäähallin suunnittelun yksityisten suunnittelijoiden sijasta kaupungin arkkitehtitoimistolle, vaikka etukäteen oli tiedossa, ettei siellä ollut työvoimaa piirustusten laatimiseen. Niinpä kaupungin arkkitehtitoimisto ei ehtinyt vuoden 1976 aikana laatia lainkaan piirustuksia, joita olisi tarvittu valtionavustusten (veikkausvoittovarat) hakemiseen.[29][30][31][32][33]

Maaliskuussa 1977 kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen - edellisvuoden kesäkuun päätöksestä poiketen (huom. kunnallisvaalit 1976[34]) - antaa suunnittelutehtävät sillä kertaa yksityisille toimistoille.[35] Alkusyksystä 1977 valmistuneissa ja opetusministeriön valtionapukelpoisiksi hyväksymissä piirustuksissa esillä oli tiilivuorattu 4400 katsojaa vetävä jäähalli, jonka kustannusarvio oli noin 6,7 miljoonaa markkaa. Veikkausvoittovaroja oli mahdollisuus saada 45 % kustannusarviosta. Ajatuksena oli aloittaa rakennustyöt vuonna 1978 ja halli olisi käytössä syksyllä 1979.[36] Jäähallisuunnitelmat ja kustannusarvio saivat ensin kaupunginhallituksen hyväksynnän, mutta tästä huolimatta jäähalli joutui pian vastatuuleen, kun osa kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenistä sekä kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä alkoivat vastustamaan hankkeen eteenpäin viemistä. Vastustajien perusteluina olivat huonot talousnäkymät ja lisäksi halli asetettiin vastakkain Siilaisen terveysaseman rakentamisen kanssa. [37][38][39][40] Lopullisesti sen kertainen hanke kaatui valtuuston budjettikokouksessa 27.12.1977, kun SDP:n ja SKDL:n edustajat torjuivat määrävähemmistönsä turvin äänin 23-28 määrärahan, jolla jäähallin rakennustyöt olisi saatu alulle seuraavana vuonna. Porvarienemmistö (kokoomus, SMP, kristilliset, keskusta,  liberaalit) oli kannattanut jäähallia, mutta asian läpimeno olisi vaatinut kahden kolmasosan enemmistön. Valtuuston kokousta seuraamassa oli kymmeniä peliasuihin sonnustautuneita jääkiekkojunioreita vanhempineen.[41][42] Valtuuston torjuvan päätöksen vuoksi Joensuulle ajatellut valtionavustukset menivät Kuopion jäähallin rakentamiseen.[43][44]

Seuraavana vuonna jäähallin rakentamisesta saatiin kuitenkin myönteinen ratkaisu aikaiseksi. Kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen, marraskuussa 1978, määräenemmistöä edustavat poliittiset ryhmittymät (ilman SKDL:ää) pääsivät sopuun liikuntatilapaketista, johon jäähallikin kuului. Ryhmien allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti vuoden 1977 pääsuunnitelmien pohjalta suunnittelutyö saatettaisiin ensin loppuun ja jäähallin rakentaminen ajoittuisi vuosiin 1981-1982.[44][45] Lopulta tämä poliittinen sopimus piti ja jäähalli valmistui aikataulussaan syksyllä 1982.

Jäähallin valmistuminenMuokkaa

Jo ennen Mehtimäen jäähallin rakentamisen aloittamista sanomalehti Karjalaisessa kerrotuista yksityiskohdista saattoi jo hyvin hahmottaa tulevan hallin olemuksen: Leveä julkisivu avautuu Länsikadun suuntaan ja siinä on kuusi sisäänkäyntilovea lipunmyyntipisteineen. Jäähallissa on kiinni matala sivuosa, joka sisältää sosiaalitiloja. Sisällä hallissa katsomot ovat toisessa kerroksessa ja pääkatsomo on Länsikadun puolella. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat kahviotilat sekä yleisöhalli kioskeineen. Vuonna 1977 esiteltyihin piirustuksiin verrattuna jäähalli oli viimeisessä suunnitteluvaiheessa kasvanut lisää korkeutta ja lisäksi latomaista ulkonäköä oli kadotettu.[46][47][48] Jäähallin pääsuunnittelijan, Georgios Fasoulaksen (Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo) lähtökohtana oli, ettei hallista tulisi betonilatoa vaan Joensuu saa yksilöllisen jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyy eri tavoin: osin punatiilinen rakennus sopii ympäristöönsä, rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen, lisäkorkeutta halliin tuovat tehdyt kattoratkaisut ja päivänvalo pääsee sisään suurista päätylaseista.[49]

Kun hallin rakennustyöt alkoivat Mehtimäellä syyskuussa 1981, kokoontui rakennuspaikalle satoja pelipaitoihin sonnustautuneita Joensuun Kiekko-Poikien junioreita kiittämään kaupunkia vihdoin toteutuvasta jäähallista.[50][51] Talven 1981-1982 pakkaset hidastuttivat hieman rakennustöitä, mutta jäähalli valmistui suunnilleen tavoiteaikataulussaan. Katajan taitoluistelijat ja JoKP:n pelaajat pääsivät ensimmäisinä testaamaan hallin jäätä lokakuun alkupäivinä 1982. [52][53]

Katsojapaikkoja uudessa hallissa oli 5040, joista sinisiä lasikuituistuimia oli 1067 kpl.[54] Jäähallin ensimmäinen viralliseen jääkiekko-otteluun JoKP–Sport 7.10.1982 saapui yleisöä 3350.[55] Vuonna 1982 uuden hallin katsottiin edustavan arkkitehtuuriltaan, tekniikaltaan ja toimivuudeltaan alansa huippua Suomessa.  Pinta-alaltaan 65 000 m3:n kokoisen jäähallin rakentaminen maksoi noin 19 miljoonaa markkaa ja lopulta valtion tukea halliin saatiin kokonaissummaan nähden vähän, eli noin 800 000 markkaa.[49][56][57]

Harjoitusjäähallien rakentaminenMuokkaa

Harjoitusjäähalli nro 1Muokkaa

Harjoitusjäähalli nro 1 valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuun alussa 2002.[58] Harjoitusjäähalli voitiin nähdä vanhan jäähallin laajennuksena, sillä se rakennettiin vanhan jäähallin takaseinustaan kiinni. Jäähallin julkisivumateriaalit valittiin siten, että hallista tuli ulkonäöltään mahdollisimman yhtenäinen alkuperäisen hallin kanssa. Sosiaali- ja teknisten tilojen lisäksi uusi halli tarjosi samalla urheiluseuroille lisää varasto- ja toimistotilaa. Uuden kaukalon koko oli 26 x 56 m.[59][60] Valmistumisen aikoihin kummasteltiin seikkaa, että toimitsija-, jäähy- ja pelaaja-aitiot rakennettiin kaikki samalle sivulle kaukaloa. [61]

Harjoitushallin rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, jotka maksoi suurimmalta osin Joensuun kaupunki.[60] Joensuussa kaupungin päättävissä elimissä harjoitusjäähallin rakentamista koskevat päätökset vuosina 2000-2001 tehtiin melko yksissä tuumin, sillä toista jäähallia kaupunkiin oli toivottu vuosikausia ja sen ymmärrettiin parantavan merkittävästi juniorijääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Joensuussa nuoria jääurheilulajien harrastajia oli noina vuosina niin paljon, että iso osa heistä joutui käyttämään naapurikuntien jäähalleja. Rakennettavan hallin etuna vanhaan jäähalliin verrattuna oli seikka, että siellä oli mahdollista ylläpitää jäätä myös lämpimänä vuodenaikana.[60][62][63][64]

Harjoitusjäähalli nro 2Muokkaa

Joensuun jäähallien kokonaisuus täydentyi kesällä 2019, kun Urho Heikkisen mukaan nimetty harjoitusjäähalli nro 2 otettiin käyttöön. Toinen harjoitusjäähalli rakennettiin takaparkkipaikan kohdalle vanhaan harjoitushalliin kiinni ja yhdistettiin samaan kokonaisuuteen edellisten jäähallien kanssa. Harjoitusjäähalli nro 2:een tuli 28 x 60 metrin kokoinen kaukalo. Isossa jäähalliprojektissa toisen harjoitushallin rakentamisen ohella uudistettiin samalla myös vanhaa harjoitushallia sekä kilpahallin huoltotiloja. Projektiin oli päädytty yhtäältä kilpahallin oheistilojen heikon kunnon vuoksi ja toisina perusteina olivat jäävuorojen puute kiekkojunioreilla sekä taito- ja muodostelmaluistelun kasvaneet harrastajamäärät. [65][66][67]

Jäähalliprojektin kustannuksiksi arvioitiin noin 6,7 miljoonaa euroa, josta uuden harjoitushallin rakennuskustannukset olivat 4,7 miljoonaa.[65] Harjoitusjäähallin rakentamiseen ja sekä kilpahallin oheistilojen korjauksiin Joensuun kaupunki sai Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta 750 000 euroa.[68] Lisäksi Onttola-säätiön kautta kaupunki sai harjoitushallin rakentamiseen 325 000 euron suuruisen lahjoituksen, joka oli peräisin Kärstin Hagström-Heikkisen ja Urho Heikkisen perinnöstä.[69]

Jäähallin myöhempi muutoksiaMuokkaa

Vuonna 1983 jäähalliin istumakatsomon kokoa kasvatettiin noin 300 paikalla, jolloin istumapaikkojen määrä nousi silloin 1680 kpl:ään.[70]

Vuonna 1989 jäähalliin rakennettiin selostamotiloja sekä uusi pyörätuolikatsomo, joka sijaitsi jäähyaitioiden viereisellä korokkeella.[71][72]

Ensimmäisen harjoitushallin rakentamisen (valmistui 2002) yhteydessä myös kilpahallin puolelle tuli muutoksia. Katsojakapasiteetti pieneni hieman, kun liikuteltavat seisomakatsomot poistettiin harjoitushallin vastaiselta seinältä.[73] Kilpahalliin rakennettiin hissi, jolla pyörätuolilla liikkuvat pääsevät toisen kerroksen tasanteelle.[72] Vanhan jäähallin kahvio siirrettiin harjoitushallin puolelle ja tilalle rakennettiin 2 kpl pukusuojia.[74]

Vuonna 2008 jäähalliin avattiin ravintola Ärjyluola harjoitusjäähallin puoleisen katsomon alle. Ravintola rakennettiin punttisalin paikalle, josta laitteet siirrettiin entisen Hockey Pub Kultaranteen tiloihin.[75]

Jäähallissa olleen vanhan sinisen peltikopin paikalle rakennettiin vuonna 2009 neljä eri kokoista aitiokatsomoa, joihin tuli yhteensä 70 istumapaikkaa.[76][77]

Vuonna 2016  jäähallin ylätasanteella, Joensuun Areenan puoleisessa päädyssä takanurkkauksessa avattiin baari "Ärjykulma".[78][79]

Toisen harjoitushallin rakentamisen yhteydessä (2018 - 2019) kilpajäähalliin ja harjoitushalli 1:n tiloihin tuli useita muutoksia. Kilpajäähalliin asennettiin uusi joustokaukalo (29 x 60 m), joka oli metrin verran vanhaa kapeampi. Kilpajäähallin vanha kaukalo siirrettiin harjoitushalli 1: een, jossa myös korjattiin kattorakenteita ja viallista lattialaattaa. Kilpahallin ja harjoitushalli 1:n pukukoppi- ja sosiaalitiloja uusittiin ja remontoitiin yhtenäisiksi. Kuivaustilat kasvoivat ja siirtyivät kilpahallista harjoitushallin puolelle. Harjoitushalli nro 1:ssä sijainneiden toimistotilojen tilalle rakennettiin seinän kokoisella peilillä, joustavalla lattialla ja puolapuilla varustettu jumppasali, jonka ajateltiin sopivan etenkin taitoluistelijoiden oheisharjoitteluun. [80][81][3][82][83]

Kilpajäähallin kattorakenteita korjataan kesällä 2020.[84]

.

Jäähallissa pelattuja merkittäviä otteluitaMuokkaa

  • 7.10.1982 jäähallin ensimmäinen virallinen ottelu JoKP–Sport (1. divisioona), 6–2. Yleisöä 3350[55]
  • 1.3.1989 SM-liigakarsintaottelu JoKP–Ässät, 3–2. JoKP nousi ensimmäisen kerran SM-liigaan. Yleisöä 5040.[85]
  • 14.2.1991 JoKP–Kärpät, 4-1. I divisioonan runkosarjaottelu. JoKP varmisti nousun SM-liigaan. Yleisöä 4725.[86]
  • 7.4.2002 salibandyn SM-sarjan finaaliottelu Josba–Oilers, 4–7. Salibandyliigan yleisöennätys finaaliottelussa 5580.[87]
  • 23.3.2010 Jokipojat–D Team, Mestiksen finaaliottelu, 6–3. Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden. Yleisöä 4362.[88]
  • 19.5.2015 Kataja–Bisons, Korisliigan loppuottelu, 88-85. Kataja voitti koripallon Suomen mestaruuden. Yleisöä 2532.[89]

JääkiekkomaaotteluitaMuokkaa

  • 13.12.1982 B-maaottelu Suomi–Tshekkoslovakia 4-3. Yleisöä 1824.[90]
  • 9.2.1983 A-maaottelu Suomi–Neuvostoliitto, 3–3. Yleisöä 5500.[91]
  • 29.12.1984 A-maaottelu Suomi-Puola, 5-3. Yleisöä 2182.[92]
  • 1.2.1988 A-maaottelu Suomi-Neuvostoliitto, 5-5. Yleisöä 4109.[93]
  • 25.3.1989 A-maaottelu Suomi-Neuvostoliitto, 0-6. Yleisöä 3842.[94]
  • 15.11.1991 A-maaottelu Suomi–Kanada, 2–2. Yleisöä 3688.[95]
  • 10.2.1995 A-maaottelu Suomi-Sveitsi, 5-2. Yleisöä 5040.[96]
  • 1.4.1996 A-maaottelu Suomi–Venäjä, 1–5. Yleisöä 3810.[97]
  • 10.4.1999 A-maaottelu Suomi-Norja, 5-2. Yleisöä 3047.[98]
  • 1.4.2004 A-maaottelu Suomi-Venäjä, 2-1. Yleisöä 2541.[99]

ViitteetMuokkaa

  1. a b Jokipoikien kotihallista tulee PKS Areena! jokipojat.fi. 29.11.2017. Viitattu 2.12.2017.
  2. Termiä "Mehtimäen kilpajäähalli" käytetään esim. Joensuun kaupungin tilavarauspalvelussa
  3. a b Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan.. Karjalainen, 31.7.2019.
  4. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003, s. 92-93. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  5. Jarmo Sieviläinen: Jäähalliin mahtuu noin 4800 henkeä. Karjalainen, 25.3.2010.
  6. Pari viikkoa vielä...... Karjalainen, 21.9.1982.
  7. Mehtimäen jäähalli, kilpahalli Joensuun Kaupunki. Viitattu 26.1.2019.
  8. Jani Leinonen: Jäähalli aloitti uuden aikakauden. Joensuun jäähalli 30 vuotta. Karjalainen, 6.10.2012.
  9. Muuttuva kaupunkikuva: Mehtimäki. Karjalainen, 30.11.2012, s. 13.
  10. Jokipojat pelaa jatkossa LVI-Myller Areenalla jokipojat.fi. 15.10.2014. Viitattu 22.1.2015.
  11. Jäähalli Joensuuhun - utopiaako vai kehittelykelpoinen ajatus?. Karjalainen, 20.12.1970, s. 11.
  12. Jäähalli Joensuuhun! 1971 vai 1972...?. Karjalainen, 31.3.1971, s. 13.
  13. Päävalmentaja jakoi JoKP:lle kesäoppeja. Karjalainen, 14.5.1971.
  14. Nappulat pelasivat enemmän kuin joKP harjoitteli 1970-71. Karjalainen, 15.9.1971, s. 9.
  15. Ei valintavaikeuksia - Jäähalli Joensuuhun. Karjalainen, 2.12.1971.
  16. Jaakko Mononen: Päätös on masentava. Hallitta ei pärjätä. Karjalainen, 11.12.1973, s. 9.
  17. Kun Joensuussa ei ole jäähallia. Taitoluistelijat vievät kymppitonnin Lahteen. Karjalainen, 25.6.1973, s. 10.
  18. Kataja sai toistaiseksi tarpeeksi kansallisista. Jatkoa sitten kun tulee jäähalli. Karjalainen, 18.11.1974, s. 9.
  19. Taitoluistelun suurseura ilman jäähallia. Karjalainen, 19.10.1975, s. 11.
  20. Joensuun jäähallihanke noussut vahvasti esille. Sunnuntain olosuhteet antoivat lisävauhtia JA Tyttö itki ja mies kirosi. Karjalainen, 19.11.1974, s. 12.
  21. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 15-17. Timo Mustonen, 1980.
  22. Joensuun tekojäärata valmis: Halvimmat vuokrat maassamme. Vesiastiat uutta porteilla. Karjalainen, 24.9.1967, s. 12.
  23. Joensuulla ovat hyvät suunnitelmat, mutta....Kaupungin ja valtion tuesta riippuu tuleeko jäähalli 1974; . Karjalainen, 1.2.1973, s. 12.
  24. Joensuun jäähallipiirustukset lähtevät ennakkotarkastukseen. Karjalainen, 30.8.1973, s. 12.
  25. Jäähallista on kysymys. Joensuu saisi rahaa melkein miljoonaan!. Karjalainen, 1.11.1973.
  26. Joensuun kaupunki ei lähde jäähallihankkeeseen mukaan ainakaan vielä ensi vuonna. Karjalainen, 11.12.1973.
  27. Uusi jäähallisuunnitelma Joensuussa ensi syksyksi. Karjalainen, 28.1.1976, s. 8.
  28. Joensuun jäähallin suunnitteluun 50 000 mk. Karjalainen, 24.2.1976.
  29. Vasaran varresta. Karjalainen, 3.6.1976, s. 4.
  30. Jäähallin suunnitteluun jälleen uusia mutkia. Karjalainen, 8.6.1976, s. 8.
  31. Jäähalli jäihin. Karjalainen, 16.6.1976, s. 4.
  32. Tyhjäkäynti suunnittelussa. Joensuun jäähalli ei ehdi rahanjaolle. Karjalainen, 31.8.1976, s. 8.
  33. Joensuu jäähallihanke saamassa uuden käänteen. Hallin tyyppikuvat lienevät valmiina. Karjalainen, 22.10.1976.
  34. Joensuun valtuuston johtoon Terho A. Könönen. Karjalainen, 25.1.1977, s. 3.
  35. Tehtävä yksityiselle toimistolle: Joensuun jäähallin suunnittelu alkaa. Karjalainen, 8.3.1977, s. 8.
  36. Tässä se on - Joensuu jäähalli. Karjalainen, 6.10.1977, s. 11.
  37. Neuvonta-asema tullikamariin. Karjalainen, 25.10.1977, s. 11.
  38. Näin katkaisi vasemmisto Joensuun jäähallihankkeen. Karjalainen, 2.11.1977, s. 12.
  39. Joensuun kh poisti määrärahan budjetista. Kiekkoväki taistelee vielä hallin puolesta. Karjalainen, 27.10.1977.
  40. Onko Joensuulla varaa haudata jäähalli. Karjalainen, 29.10.1977.
  41. Joensuun nappulat vauhdittivat hallipäätöstä. Päättäjät saivat "kunniakujan". Helsingin Sanomat, 28.12.1977.
  42. Vasemmisto tyrmäsi nuorison haaveet. Ei hallia Joensuuhun. Karjalainen, 28.12.1977, s. 1,6.
  43. Liikuntavaalit. Karjalainen, 15.10.1980, s. 12.
  44. a b Joensuu saa jäähallin 1982. Helsingin Sanomat, 2.11.1978.
  45. Valtuustoryhmien urheilupaketti Joensuussa. Keskuskenttäkuntoon 1980, jäähalli 1982. Karjalainen, 2.11.1978.
  46. Uudistettu jäähallisuunnitelma Joensuussa odottaa jatkopäätöksiä. Karjalainen, 26.1.1980, s. 9.
  47. Jäähallin luonnokset valmiit. Karjalainen, 10.1.1980.
  48. Kaupunginhallitukselta vihreää valoa: Joensuun jäähallihanke lopultakin toteutumassa. Karjalainen, 20.8.1981, s. 10.
  49. a b Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin. Helsingin Sanomat, 3.10.1982.
  50. Työpäällikkö Mustonen: Jäähallin työaikataulu vaatii suotuisan talven. Karjalainen, 3.9.1981.
  51. JoKP kiitti päättäjiä. Karjalainen, 4.9.1981.
  52. Pari viikkoa vielä...... Karjalainen, 21.9.1982, s. 30.
  53. Torstaina jo peli, rakennustyöt ohi 18. päivä.... Joensuun uusi jäähalli viittä vaille valmis. Karjalainen, 5.10.1982, s. 18.
  54. Pari viikkoa vielä...... Karjalainen, 21.9.1982, s. 30.
  55. a b Sport poistui yön pimeyteen karvain mielin. Karjalainen, 8.10.1982.
  56. Joensuun jäähalli vihittiin käyttöönsä. Karjalainen, 4.12.1982, s. 1, 14.
  57. On monta tapaa tehdä jäähalli. Viisi kaupunkia sai viisi eri ratkaisua. Karjalainen, 7.10.1982, s. 13.
  58. Pekka Kukkonen: Jäähallien käyttömaksut määrättiin. Karjalainen, 27.3.2002.
  59. Mehtimäelle alkaa nousta elokuussa harjoitushalli. Valtionapua ei saatu, enää odotetaan valtuuston hyäväksyntää. Karjalainen, 23.5.2001.
  60. a b c Jarmo Sieviläinen: Harjoitushalli harjaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Halli nousee, maksut puhuttavat. Karjalainen, 18.1.2002, s. 22.
  61. Heikki Arppi: Joensuu sai harjoitusjäähallin. Karjalainen, 25.3.2002, s. 18.
  62. Harjoitusjäähallin tavoitehinnaksi. Karjalainen, 19.12.2000, s. 6.
  63. Marja-Liisa Saastamoinen: Kaupunkiyhdistys sai lisärahoitusta Joensuulta. Karjalainen, 19.6.2001.
  64. Pekka Kukkonen: Joensuun jäähalli saa kylkiäisen. Lautakunnan hyväksyivät harjoitushallin hankesuunnitelman. Karjalainen, 13.12.2000, s. 7.
  65. a b Jarmo Sieviläinen: Harjoitushallin tarkoitus valmistua kesällä 2019. Karjalainen, 18.11.2017, s. A25.
  66. Eeva Parviainen: Jäähallissa käy kunnon purkuryminä. Joensuun jäähallin huoltotilojen purkutyöt ovat käynnistyneet. Uuden harjoitushallin kaivutyöt alkavat ensi viikolla. Karjalainen, 28.7.2018, s. A18.
  67. Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019, s. A16 - A17.
  68. Joensuulle ja Polvijärvelle valtionrahaa. Karjalainen, 18.5.2018, s. A23.
  69. Marita Jalkanen: Hagströmin perintö kiekkojunioreille otettiin vastaan. Karjalainen, 24.10.2017, s. A9.
  70. Suosikki Susirajalta. Karjalainen, 1.10.1983, s. 14.
  71. Tuula Koponen: Vipinää kinttuihin. Karjalainen, 12.2.1990.
  72. a b Sanna Inkinen: Areenalla kiitosta, jäähallissa puutteita. Karjalainen, 26.11.2005, s. 22.
  73. Halli - Jokipojat Jatkoaika.com. Viitattu 28.1.2020.
  74. Jarmo Sieviläinen: Halli nousee, maksut puhuttavat. Karjalainen, 18.1.2002, s. 22.
  75. Kari Haavisto: Jäähallin palvelu paranee uuden ravintolan myötä. Karjalainen, 14.11.2008, s. 25.
  76. Aitioiden rakentaminen alkaa jäähallissa. www.jokipojat.com, 14.8.2009
  77. Aitiot Jokipojat.fi. Viitattu 28.1.2020.
  78. Jokipojat rakentaa vajaan sadan hengen baarin. Karjalainen, 3.12.2015, s. 20.
  79. Jani Leinonen: Jokipoikien kausi päättyi taloudellisesti plussalle. Karjalainen, 4.7.2016. Artikkelin verkkoversio.
  80. Eeva Parviainen: Jäähallissa käy kunnon purkuryminä.. Karjalainen, 28.7.2018, s. A18.
  81. Jarmo Sieviläinen: Harjoitushallin tarkoitus valmistua kesällä 2019. Jäähallit: Nykyiset pukuhuoneet uusitaan, ja harjoitusjäähalliin tehdään oheisharjoittelutilat. Kilpahalliin hankitaan joustokaukalo. Karjalainen, 18.11.2017, s. 25.
  82. Harjoitushallin kustannukset ylittyvät. Karjakainen, 3.6.2019, s. A5.
  83. Jarmo Sivieläinen: Luistelijat joutuvat harjoittelemaan Kontiolahdella. Karjalainen, 9.7.2019, s. A20.
  84. Jarmo Sieviläinen: Remontteja luvassa. Mehtimäen urheilupaikat: yleisurheilijat pääsevät ensi kesänä harjoittelemaan Joensuun areenaan. Karjalainen, 28.2.2020, s. A18.
  85. Heikki Arppi, Pekka Virtamo, Petri Lehikoinen: SM-liigaan!. Karjalainen, 2.3.1989.
  86. Heikki Arppi: Liiga maistuu taas makoisalle. JoKP unohtanut katkerat kokemuksensa. Karjalainen, 15.2.1991.
  87. Salibandyliigan ennätykset Salibandyliitto. Viitattu 24.12.2019.
  88. Petri Haapala: Sankareita kaikki. Jokipojat juhli Mestiksen mestaruutta kotihallissaan. Mehtimäen jäähallin täyttänyt 4362 katsojan joensuulaisyleisö oli täysillä mukana riemussa. Karjalainen, 24.3.2010.
  89. Koripallon Suomen mestaruus. Karjalainen, 20.5.2015, s. 18-19.
  90. Sisu löytyi, tsekit kaatui. Suomi maksoi Joensuussa kalavelat samoin luvuin. Karjalainen, 14.12.1982.
  91. Karjalainen 10.2.1983, s.12
  92. Puola ahdisti leijonat Joensuussakin pelaamaan. Karjalainen, 30.12.1984.
  93. Suomi taisteli pisteen. Karjalainen, 2.2.1988.
  94. Ruuhkaa Suomen maalilla. Karjalainen, 28.3.1989.
  95. Markku Lahti: Säilynoja säihkyi Kanadaa vastaan.. Helsingin Sanomat, 16.11.1991, s. C7.
  96. Karjalainen, 11.2.1995, s. 17.
  97. Helsingin Sanomat, 2.4.1996, s. C11.
  98. Karjalainen, 11.4.1999, s. 22.
  99. Karjalainen, 2.4.2004, s. 25.


Tämä urheiluareenaan tai -paikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.