Avaa päävalikko

Koulukatu (Tampere)

katu Tampereella
Koulukatua vuonna 2011.

Koulukatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa, Kaakinmaan kaupunginosassa. Se on 1890-luvulla kaavoitettu bulevardityyppinen puistokatu, jota reunustavat lehtipuut. Koulukatu alkaa Pyynikin kirkkopuistosta ja johtaa Eteläpuistoon, Pyhäjärven läheisyyteen. Sen poikkikatuja ovat Hallituskatu, Ristikatu, Satamakatu, Tiiliruukinkatu, Pyhäjärvenkatu, Kurilankatu ja Eteläpuisto.[1][2][3][4]

Koulukadulla on useita arkkitehtuurin ja kaupungin historian kannalta merkittäviä kohteita, kuten tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä koulu- ja oppilaitosrakennuksia. Siellä sijaitsee myös perinteikäs Koulukadun kenttä, jossa otettiin vuonna 1956 käyttöön Suomen ensimmäinen tekojäärata.[5][6]

Vireillä olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) Tampereen Koulukatu on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[7]

RakennuksiaMuokkaa

Sulkeissa on talon valmistumis- tai käyttöönottovuosi, ellei toisin mainita.

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Hinnerichsen, Miia: Tampere, De Gamlas Hem: Rakennusinventointi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaa varten (PDF) s. 4, 38, 40. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 23.2.2019.
  2. Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 23.2.2019.
  3. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 23.2.2019.
  4. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 70. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  5. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 178–179. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 23.2.2019.
  6. Mansikka, Heli: Suomen ensimmäisen tekojääradan tulevaisuus turvattu – Koulukadun kenttä saa uuden kylmäkoneen 6.3.2015, päivitetty 12.12.2015. Yle Uutiset. Viitattu 23.2.2019.
  7. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, s. 4, 8, 178–179.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 97–98. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  9. a b Osoitenumero tarkistettu Lambert Pettersonin vuonna 1896 laatimasta Tampereen kaupungin asemakartasta. Tampereen osoite- ja ilmoituskalenteri 1901–1902. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 23.2.2019.
  10. Tampereen rakennuskulttuuri. Osa 1: Kantakaupunki, s. 107. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
  11. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 102.
  12. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 103.
  13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 98.
  14. Asemakaavan muutos: Pyynikin Trikoon teollisuustontin käyttötarkoituksen muuttaminen ja tehdasrakennusten suojelu, täydennysrakentaminen, muutokset katu- ja puistoalueilla Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.2.2019.
  15. Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 320. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 99.
  17. Lyytinen, Hanna & Lehtimäki, Terhi & Murtonen, Niina: Tampereen kulkutautisairaalan rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 8. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, 2009. Viitattu 23.2.2019.
  18. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 104.
  19. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, s. 179.
  20. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 105.
  21. Lyytinen ym. 2009, , s. 20, 28, 39.
  22. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 101.