E. A. Kranck
Ernst Albin Kranck (20. lokakuuta 1864 Heinola – 21. tammikuuta 1936 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli erityisesti sairaalarakennuksia.
Henkilöhistoria ja ammattiura muokkaa
Kranckin vanhemmat olivat apteekkari Anders Kranck ja Fredrika Vilhelmina Hoffström. Kranck suoritti arkkitehdin opinnot Polyteknillisessä opistossa 1882-1887. Opiskeluaikana hän oli töissä Bruno Granholmin ja Carl Gustav Nyströmin toimistoissa. Hän valmistui arkkitehdiksi 1887.[2][3] Kranck oli yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa arkkitehtina 1887–1929 ja hän oli myös lyhyen aikaa Viipurin kaupungin arkkitehtina 1890–1891. Kranck toimi yleisten rakennusten ylihallituksen 1. sairaala-arkkitehtina 1899–1929.[3] Hän asui 1896–1912 Tuusulassa senaattori Theodor Sederholmin entisessä Villa Salmela (Havulinna) huvilassa.
Kranck oli naimisissa Alexandra Lisitzinin kanssa. Professori Ernst Håkan Kranck oli heidän poikansa.[3]
Töitä muokkaa
- Pitkäniemen sairaalan rakennushankkeen yleissuunnitelma 1894–1895, laatijat arkkitehdit Sebastian Gripenberg, Magnus Schjerfbeck ja E. A. Kranck.
- Lylynkadun kaksikerroksiset punatiiliset teollisuusrakennukset Viipurissa 1890-luvulla
- Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1901
- Tuusulan kirkon korjaus 1903
- Kakolan vankimielisairaala 1908, suunnittelijat arkkitehdit E. A. Kranck, S. Michailow
- Kuopion lääninsairaalan sauna- ja pesutuparakennus 1910-luvulla
- Nikkilän mielisairaala, yleissuunnitelma 1912, rakennukset 1914–1915
- Kellokosken sairaalan päärakennuksen (ent. Kellokosken kartano) muutos sairaalakäyttöön 1915
- Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan päärakennus, Uusikaupunki 1918.
- Meilahden sairaala-alueen asemakaava 1919 (jäi toteuttamatta)
- Savonlinnan yleisen sairaalan laajennus 1920-luvulla
- Dragsvikin kasarmialueen länsiosan (tykistön alue) muutos sairaalakäyttöön (Tammiharjun piirimielisairaala) 1921-1924
- Oulun lääninsairaalan talousrakennus 1923
- Muurolan parantola 1925-1926
- Valtionarkiston lisärakennus Helsinkiin Magnus Schjerfbeckin suunnitelman pohjalta 1928
- Vaasan lääninsairaala (Seinäjoki) 1928-1931
- Kellokosken sairaalan uusi sairaalarakennus "Uusitalo" 1930-1931
Lähteet muokkaa
- Projekt Runeberg : Aikalaiskirja 1934
- Muurolan sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys, s. 53[vanhentunut linkki]
- RY.Rakennettu ympäristö 2/2006 : Mielisairaalasta asuinalueeksi[vanhentunut linkki]
- Entinen Savonlinnan yleinen sairaala, Savonniemenkatu 2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuusulan kirkko[vanhentunut linkki]
- Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY : Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala
- Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY : Pitkäniemen sairaala
- AsuntoKuume 8.5.2012 : Myynnissä historiallisia kulttuurihuviloita Tuusulanjärvellä (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 483. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ Matrikel öfver Tekniska Realskolans och Polytekniska skolans i Helsingfors samt Polytekniska Institutens i Finland lärare och elever 1849-1897. Polyteknikernas Förening.
- ↑ a b c Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 140-141. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)