Eteläpuisto
Eteläpuisto on Tampereen keskustan eteläpuolella Pyhäjärven rannassa sijaitseva puisto joka rajautuu pohjoisessa Eteläpuisto-katuun ja Tampereen valtatiehen, ja idässä Ratinansalmeen joka ylimenevä Tampereen valtatien silta yhdistää alueen Ratinan kaupunginosaan.[1]
| Eteläpuisto | |
|---|---|
 Eteläpuisto Hatanpään arboretumista nähtynä Sauna Open Air -festivaalin aikaan. |
|
| Sijainti | Tampereella Pyhäjärven rannalla |
| Koordinaatit | |
| Perustettu | 1915–1917 ja 1928–1929 |
| Rakennuttaja | Tampereen kaupunki |
| Suunnittelija | kaupungininsinööri K. Vaaramäki |
Eteläpuistosta esiteltiin kaksi asemakaavaluonnosta vuonna 2016 joissa alueelle kaavailtiin 2500 asukkaan asuinaluetta, mikä herätti osassa asukkaista vastarintaa ja kaupunki luopui ainakin osasta suunnitelmista.[2][3]
Historiaa muokkaa
Eteläpuistossa oli 1800-luvun lopulla venäläisten sotilaiden kasvimaita ja kellareita, ja sisällisodan aikana 1918 siellä kasvatettiin väliaikaisesti perunaa ja lanttua.[1][4][5] Puisto rakennettiin kahdessa jaksossa vuosina 1915–1917 ja 1928–1929. Puiston suunnittelijana oli kaupungininsinööri K. Vaaramäki ja sen rakentamista johti kaupunginpuutarhuri Onni Karsten. Sinne rakennettiin vuonna 1924 klassista tyyliä oleva pyöreä soittolava. Sen tilalle tuli vuonna 1950 Wäinö Aaltosen suunnittelema Osuustoiminta-muistomerkki, kaksipuolinen teos ”Ostoksilta paluu” ja toisella puolella teosta on “Tukinkantajat”. Se oli julkistuksensa aikaan Pohjoismaiden suurin veistos. Vuonna 1953 puistoon pystytettiin Yrjö Liipolan tekemä teollisuusmies Fabian Klingendahlin rintakuva.[1][5] Eteläpuistossa ovat Suomen paksuimmat mongolianvaahtera- ja paperikoivuyksilöt.[5]
Eteläpuiston rantatasenne on toiminut 1950- ja 60-luvulla speedwayratana,[1] myöhemmin sillä on järjestetty muun muassa Sauna Open Air -festivaali, joka oli siellä ensimmäisen kerran vuonna 2004, sittemmin se on siirtynyt muualle.[6][7]
Kuvia muokkaa
-
Osuustoimintamuistomerkki ”Ostoksilta paluu”. -
Teoksen “Tukinkantajat” puoli. -
Teollisuusmies Klingendahlin rintakuva.
Lähteet muokkaa
- Peltomaa, Annika & Talonen, Harri: Selvitys Eteläpuiston kehittämismahdollisuuksista. Tampereen yliopiston, Johtamiskorkeakoulun, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.10.2023).
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Peltomaa, Annika & Talonen, Harri, 2011, s.5.
- ↑ Heino, Anne: Tampereen Eteläpuisto menossa uusiksi – kerrostalojen ja virkistysalueen suhde puntarissa Yle Uutiset. 31.3.2016. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Roth, Raili: Uusia kerrostaloja suunnitellaan nyt Eteläpuiston kupeessa sijaitsevaan kortteliin Tampereella – Kolme rakennusta aiotaan suojella, tällaiset ovat suunnitelmat ja vaihtoehdot Aamulehti. 3.1.2022. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Ojanperä, Sini: Tampereen puistoja : Pitkänhuiskea Hämeenpuisto ja Pyhäjärven sylilapsi Eteläpuisto Koskesta voimaa, Tuni.fi. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ a b c Eteläpuisto Tampere Matkailu-opas. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Peltomaa, Annika & Talonen, Harri, 2011, s.11.
- ↑ Sauna Open Air -festivaali pitää välivuoden MTV3 Uutiset. 9.12.2011. Viitattu 28.10.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eteläpuisto Wikimedia Commonsissa
