Korn
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Historia 2000-luvulta eteenpäin |
Korn (tyyliteltynä KoЯn tai KoRn logotyypin mukaan) on yhdysvaltalainen, moninkertaisesti Grammylla palkittu metalliyhtye, joka on toiminut vuodesta 1993. Kornia on myyty koko maailmassa yli 60 miljoonaa levyä, ja se on 15 vuoden ajan ollut metalliyhtyeitä, joiden levyjä on myyty eniten.[1]
 |
|
 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1993– |
| Tyylilaji | alternative metal, nu-metal |
| Kotipaikka |
 Bakersfield, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Jonathan Davis - laulu, säkkipilli, rummut |
| Entiset jäsenet | |
| Levy-yhtiö |
Sony BMG/Epic, 1994–2003 |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Yhtye tuli suosituksi metallimarkkinoilla albumeillaan Korn (1994) ja Life Is Peachy (1996), joita pidetään nu metalin uranuurtajina. Varsinainen maine tuli kuitenkin vasta kolmannella albumilla Follow the Leader (1998).
Tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Blind", "A.D.I.D.A.S.", "Freak on a Leash", "Got the Life", "Falling Away from Me", "Make Me Bad", "Here to Stay", "Right Now", "Did My Time", "Twisted Transistor", "Coming Undone", "Evolution", "Oildale (Leave Me Alone)", "Get Up!" sekä "Narcissistic Cannibal".
HistoriaMuokkaa
Muodostuminen, Neidermeyer's Mind demo, Korn (1993–1995)Muokkaa
Kornia ennen muodostettu bändi L.A.P.D. lopetti toimintansa laulaja Richard Morrillin huumeriippuvuuden takia. Muusikot Reginald Arvizu, James Shaffer ja David Silveria halusivat kuitenkin jatkaa toimintaansa, joten he hakivat bändiin kitaristi Brian Welchin ja jatkoivat toimintaansa nimellä Creep.
Vuonna 1993 bändi löysi vokalisti Jonathan Davisin nähtyään hänet bändissä Sexart ja yritti saada häntä liittymään Creepiin. Davis ei aluksi halunnut liittyä bändiin, mutta päätti koettaa ja liittyi lopulta mukaan. Kun Davis oli palkattu, jäsenet päättivät muuttaa bändin nimen. Pian nimeksi vakiintui Korn, jota Jonathan ehdotti. Kaikki pitivät nimestä ja Jonathan piirsi logon lapsen käsialalla , jossa K tuli C:n tilalle ja R oli väärinpäin.
Huhtikuussa samana vuonna bändi aloitti yhteistyön tuottaja Ross Robinsonin kanssa, jonka tuloksena syntyi demo Neidermeyer's Mind. Bändillä oli vaikeuksia saada levytyssopimusta ensimmäiselle albumillensa, koska 1990-luvun rock-musiikki oli suurimmaksi osaksi grungea. Monien yritysten ja levy-yhtiöiden jälkeen Paul Pontius Immortal/Epic Recordsista kuuli bändin soittavan yökerholla, josta vaikuttui niin, että allekirjoitti tuottaja- ja etikettisopimuksen jo paikan päällä. Korn aloitti samannimisen debyyttialbuminsa teon.
Musiikillisesti uusi albumi oli sekoitus heavy metallia, grungea, hip hoppia ja funkia, joista jälkimmäisin kattoi yhtyeen sävellysten rytmityksen. Blind oli albumin ensimmäinen single ja sai kohtuullisen määrän radiosoittoa ja huomiota. Kun levy julkaistiin 11. lokakuuta 1994, Korn aloitti tauottoman kiertueen ilman radio- ja TV-asemien tukea. Bändi luotti yksinomaan heidän intensiiviseen live-esiintymiseensä, joka loi suuren kulttiliikkeen, jota seurasi paljon faneja. Tämän fanikunnan työ auttoi Kornin nousemaan Billboard 200 -albumilistalle, yltäen lopulta korkeimmillaan sijalle 72. vuonna 1996. Shoots and Ladders oli heidän ensimmäinen Grammy-ehdokkuutensa, sarjassa "Paras metalliesitys". Bändin ensimmäisellä isolla kiertueella olivat mukana muun muassa Megadeth ja Deftones. Ison kiertueensa jälkeen bändi palasi studioon levyttämään.
Life Is Peachy (1996–1997)Muokkaa
Korn lyöttäytyi yhteen jälleen Ross Robinsonin kanssa toista albumiaan varten. Life is Peachy julkaistiin 15. lokakuuta 1996. Musiikillisesti albumi oli samantyylinen kuin edellinen, mutta osoitti enemmän funkin vaikutteita esimerkiksi kappaleissa Porno Creep ja Swallow. Albumi kattoi myös kaksi cover-kappaletta, Warin Low Rider, jossa Welch lauloi ja Davis soitti säkkipilliä ja Ice Cuben Wicked, jossa vierailee Chino Moreno Deftonesista. Life is Peachy myi ensimmäisellä viikollaan yli 106 000 kopiota ja pääsi kolmanneksi Billboard 200 -albumilistalla. Ensimmäinen single, "No Place to Hide", sai Grammy-ehdokkuuden Paras metalliesitys -sarjassa. A.D.I.D.A.S. oli toinen single ja siitä tehtiin albumin ainoa musiikkivideo. Bändi sai enemmän suosiota, kun se aloitti yhteistyön Lollapalooza-musiikkifestivaalien pääesiintyjän Toolin kanssa. Yhtye joutui keskeyttämään suunnitelmansa, koska Shafferille diagnosoitiin virusperäinen aivokalvontulehdus.
Follow the Leader, valtavirran menestys (1998-1999)Muokkaa
Ennen yhtyeen kolmannen albumin julkaisua, Korn oli tuottanut viikoittaista online-TV-show'ta, KornTV:tä, joka dokumentoi levyn tekemistä ja esitteli kutsuvieraita, kuten pornotähti Ron Jeremy, Limp Bizkit, ja 311. Hanke antoi faneille mahdollisuuden soittaa ja kysyä bändiltä kysymyksiä, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun yhtye käytti Internetiä tämänkaltaiseen lähestymistapaan. Korn julkaisi kolmannen albuminsa, Follow the Leaderin 18. elokuuta 1998, joka sisälsi useita vierailevia laulajia kuten Ice Cube, Tre Hardson Pharcydestä, Fred Durst Limp Bizkitistä ja näyttelijä Cheech Marin piilotetussa kappaleessa "Earache My Eye" (kirjoittanut Marin itse).
Korn aloitti poliittisen kampanjatyylin kiertueella edistääkseen Follow the Leaderin myyntiä. Yhtye lähti kiertueelle ryhmän vuokraamalla suihkukoneella läpi koko Pohjois-Amerikan. Jäsenet puhuivat faneille ja vastasivat kysymyksiin erityisillä "fanikonferensseilla", joita järjestettiin kaikilla pysähdyksillä matkan varrella, ja jakoivat nimikirjoituksia. Jim Rose isännöi koko "Kampaign"-kiertueen.
Albumi oli täydellinen menestys, debytoi Billboard-listalla sijalla 1. 268 000 kappaleen myynnin johdosta, ja synnytti supersuositut singlet "Got the Life" ja "Freak on a Leash". Molemmat avasivat ovet Kornin laajemmalle, valtavirran yleisön eteen ja musiikkivideot saivat paljon soittoaikaa MTV:llä. Got the Life oli MTV-videoiden sarjan aivan ensimmäisin "eläkkeellä" video, jossa saman yhtyeen myöhempi single (Freak on a Leash) saavuttaa saman menestyksen jo kuukautta myöhemmin. Singlet myös menestyivät hyvin Billboardissa, jossa Freak on a Leash saavutti top 10 Mainstream Rockissa ja Modern Rockissa, joista jälkimmäisessä se pysyi 27 viikkoa sisällä, enemmän kuin mikään muu Korn-single.
Freak on a Leash voitti Grammyn parhaasta Musiikki Videosta, ja sai ehdokkuuden Parhaasta Metalliesityksestä. Video sai myös yhdeksän MTV Video Music Award-ehdokkuuta Vuoden video, Paras Rock-Video, Läpimurto Video, Paras Ohjaus, Parhaat Erikois Efektit, Paras Taiteellinen Ohjaus, Paras kuvaus, Paras editointi, ja Katsojan Valinta. Lopulta se voitti kaksi: Paras Rock-Video ja Paras Editointi. Follow the Leader on yhtyeen kaupallisesti onnistunein albumi, jota todistavat viisinkertainen platinarajan rikkominen ja lähes kymmenen miljoonaan kappaleen maailmanlaajuinen myynti.
Vuonna 1999 yhtye esiintyi animaatiosarja South Parkissa.[2]
Samana vuonna kun Follow the Leader julkaistiin, Korn aloitti oman vuosittaisen kiertueensa nimeltään Family Values Tour. Kornin lisäksi mukana erittäin menestyksekäällä kiertueella oli pääesiintyjinä Incubus, Orgy, Limp Bizkit, Ice Cube ja saksalaisyhtye Rammstein. Live-CD ja DVD julkaistiin kiertueesta ja se sai Kulta- ja Platina-sertifioinnit. Vuonna 1999 Limp Bizkit oli pääesiintyjänä yhdessä Primusen, Staindin, Crystal Methodin, Method Man & Redmanin, ja Filterin. Korn ei ollut usein esillä ohjelmassa, vaan sen sijaan teki vain yllätysesiintymisiä ja lopulta pysähtyi tekemään Falling Away from Me Issuesista. Kierros jäi tauolle vuonna 2000.
KokoonpanoMuokkaa
Nykyiset jäsenetMuokkaa
Ray Luzier
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
- Jonathan Davis – laulu, säkkipilli, rummut
- James "Munky" Shaffer – kitara, taustalaulu
- Brian "Head" Welch - kitara, taustalaulu
- Reginald "Fieldy" Arvizu – basso
- Ray Luzier - rummut
Entiset jäsenetMuokkaa
- David Silveria - rummut
- Terry Bozzio - rummut
TaustayhtyeMuokkaa
Taustayhtye soittaa ainoastaan konserteissa Kornin kanssa. Taustamuusikot eivät kuulu varsinaiseen yhtyeeseen.
Taustayhtye:
- Kalen Chase (2006-) – taustalaulu, perkussiot, kitara
- Zac Baird (2006-) – koskettimet
- Shane Gibson (2007-) - kitara
- Ray Luzier (2007-) – rummut
Entiset jäsenet:
- Rob Patterson (2005-2007, 2008) - kitara
- Clint Lowery (2007) - kitara
- Joey Jordison (2007) - rummut
- Michael Jochum (2006-2007) - perkussiot
Esiintymiset SuomessaMuokkaa
- 28. kesäkuuta 2004 – Hartwall Areena, Helsinki, lämmittelijäyhtyeenä Static-X
- 18. syyskuuta 2005 – Helsingin jäähalli, Helsinki, lämmittelijäyhtyeenä Finntroll
- 11. kesäkuuta 2007 – Helsingin jäähalli, Helsinki, lämmittelijäyhtyeenä Crumbland
- 9. helmikuuta 2008 – Hakametsän jäähalli, Tampere, lämmittelijäyhtyeinä Deathstars ja Flyleaf
- 6. heinäkuuta 2009 – Helsingin jäähalli, Helsinki, lämmittelijäyhtyeenä Entombed
- 6. kesäkuuta 2011 – The Circus, Helsinki, lämmittelijäyhtyeenä Stillwell
- 11. toukokuuta 2014 – The Circus, Helsinki, lämmittelijäyhtyeenä Hacktivist
- 25. kesäkuuta 2020 – Provinssi, Seinäjoki
- 26. kesäkuuta 2020 – Tuska Open Air, Helsinki
DiskografiaMuokkaa
AlbumitMuokkaa
| Vuosi | Albumi | U.S. | UK | Levy-yhtiö | RIAA cert. |
|---|---|---|---|---|---|
| 1994 | Korn | 72 | Immortal Records/Epic Records | 2x Platinaa | |
| 1996 | Life Is Peachy | 3 | 32 | Immortal Records/Epic Records | 2x Platinaa |
| 1998 | Follow the Leader | 1 | 5 | Immortal Records/Epic Records | 5x Platinaa |
| 1999 | Issues | 1 | 37 | Immortal Records/Epic Records | 4x Platinaa |
| 2002 | Untouchables | 2 | 4 | Immortal Records/Epic Records | Platinaa |
| 2003 | Take a Look in the Mirror | 9 | 53 | Immortal Records/Epic Records | Platinaa |
| 2004 | Greatest Hits, Volume 1 | 4 | 17 | Immortal Records/Epic Records | Platinaa |
| 2005 | See You on the Other Side | 3 | 5 | Virgin Records/EMI | 2x Platinaa |
| 2006 | Live and Rare | 51 | 9 | Immortal Records/Epic Records | |
| Chopped, Screwed, Live and Unglued | Virgin Records/EMI | ||||
| 2007 | MTV Unplugged: Korn | 9 | 6 | Virgin Records/EMI | |
| Untitled | 2 | 17 | Virgin Records/EMI | Kultaa | |
| 2010 | Korn III: Remember Who You Are | 2 | Roadrunner Records | Kultaa | |
| 2011 | The Path of Totality | Roadrunner Records | |||
| 2013 | The Paradigm Shift | Caroline Records | |||
| 2016 | The Serenity of Suffering | ||||
| 2019 | The Nothing |
SingletMuokkaa
MusiikkivideotMuokkaa
|
|
VideotallenteetMuokkaa
KiertueetMuokkaa
Yksi pääesiintyjistä
|
|
Kornin Grammy-ehdokkuudetMuokkaa
Kornin Grammy voitotMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Korn Tickets, Showtime (englanniksi) Luettu 5. elokuuta 2006.
- ↑ Jacklyn Bond, Henrik Laine: 101 Heavy Metal albumia, jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään, s. 124. Suomentanut Johanna Virtanen. , 2010. ISBN 9789522201805.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kornin kotisivut
- Kornin kotisivut (englanniksi)
- Korn Last.fm-sivustolla (englanniksi)