Provinssi (festivaali)
Provinssi (vuoteen 2014 Provinssirock) on yksi Suomen suurimmista musiikkifestivaaleista. Kolmipäiväinen festivaali järjestetään perinteisesti kesäkuun viimeisellä viikolla Seinäjoen Törnävänsaarella.
| Provinssi | |
|---|---|
| Provinssirock | |
 |
|
| Tyyppi | musiikkifestivaali |
| Päivämäärä | Kesäkuun viimeinen viikko |
| Tapahtumapaikka | Törnävänsaari |
| Paikkakunta | Seinäjoki |
| Ensimmäisen kerran | 1979 |
| Järjestäjä |
Seinäjoki Festivals Oy Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry Fullsteam Agency Oy FKP Scorpio |
| Kotisivut | |
Tapahtumaa on vuodesta 2015 järjestänyt Seinäjoki Festivals Oy, jonka omistavat Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry ja FKP Scorpio –konserniin kuuluva Fullsteam Agency Oy.
Tätä ennen Provinssirockia järjesti Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistys Kemu ry, joka perustettiin vuonna 1978 eli vuotta ennen ensimmäistä Provinssirockia. Vuosi 1992 oli alkuperäisen järjestäjän Kemu ry:n viimeinen Provinssirock. Selmu ry alkoi järjestää Provinssia vuonna 1993. Provinssitoimisto sijaitsee Seinäjoen Rytmikorjaamolla.
Ennen Provinssia Törnävällä järjestettiin Rock-piknik- ja Poppeli –musiikkitapahtumia, jotka toimivat ikään kuin Provinssin esiasteena. Provinssirock on aiemmin avannut Suomen kesän rockfestivaalikauden, mutta myöhemmin tämä asema on ollut muilla festivaaleilla.
Euroopan festivaalijärjestö Yourope myönsi Provinssirockille Green’n’Clean -ympäristötunnuksen vuonna 2008.
HistoriaMuokkaa
Provinssilla on pitkä historia ja se kehittyy koko ajan. Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin vuonna 1979, jolloin festivaali oli vain yksipäiväinen ja käytössä oli vain yksi esiintymislava (Saarilava). Talkoovoimin Provinssia on järjestetty heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Ulkomaisia esiintyjiä kotimaisten rinnalla on nähty Provinssissa niin ikään alusta asti.
Jo vuoden 1986 Provinssirock veti alueelle yhteensä 40 000 juhlijaa, mikä teki Provinssirockista Pohjoismaiden toiseksi suurimman festivaalin Roskilden jälkeen. Kyseisen vuoden Provinssirock oli ensimmäinen merkittävä rockfestivaali, josta kuvattiin suoraa tv-lähetystä.
Vuonna 1987 Provinssirock sai oluenmyyntiluvan alueelleen ensimmäisten rockfestivaalien joukossa. Heti perään vuosina 1988-1990 oli Seinäjoella Provinssirockin aikaan oluenmyyntikielto.
Yle ja Provinssirock aloittivat yhteistyönsä vuonna 1999.
Vuosi 2000 oli menestyksekäs - kävijöitä oli koko viikonloppuna 57 000. Vuosi 2001 oli ensimmäinen loppuunmyyty Selmu ry:n järjestämä Provinssirock.
Kaksipäiväiseksi tapahtuma laajeni vuonna 1983, kolmipäiväiseksi vuonna 1997. Vuoteen 2008 mennessä Provinssirockissa olikin jo viisi lavaa: Päälava, Saarilava, X-Stage, Rumba Tent ja Zanzibar.
Vuonna 2008 järjestettiin 30. Provinssirock ja festivaalikävijöitä oli tuolloin ennätysmäärä. Kaikki liput myytiin ennakkoon loppuun, joka päivälle 25 000 lippua. Viikonlopun kokonaiskävijämäärä oli peräti yli 80 000. Tänä vuonna Provinssissa oli jo viisi lavaa: Päälava, Saarilava, X-Stage, Rumba Tent ja Zanzibar. [1] Yleisradio lähetti historiallisen viikonlopun aikana suoraa videostreamia internetissä festivaalin X-Stage ja Rumba Tent -lavoilta. Vuoden 2008 ennätys rikottiin vuonna 2011, jolloin kävijöitä oli kaikkien aikojen ennätysmäärä 81 000.
Vuonna 2014 Provinssirock tiivistyi takaisin kaksipäiväiseksi. Vuonna 2015 festivaali muutti nimensä Provinssiksi ja laajeni peräti nelipäiväiseksi.[2] Kävijöitä oli n. 79 000. [3]
Vuonna 2016 festivaali oli kolmipäiväinen ja teki kaikkien aikojen yhden päivän yleisöennätyksensä lauantaina 2. heinäkuuta jolloin kävijöitä oli 31 000 ja yhteensä festivaalin aikana n. 71 000.[4]
Vuonna 2019 oli Provinssin koko historian menestyksekkäin perjantaipäivä – kävijöitä oli ennätykselliset 28 000.
Vuonna 2020 festivaalia ei järjestetty koronaviruspandemian vuoksi.[5]
FestivaaliohjelmaMuokkaa
Provinssin ohjelmasisältö on kehittynyt paljon vuosien saatossa, bändien lisäksi erilainen oheistoiminta ja taide tuli osaksi ohjelmaa jo varhain. Vuonna 1981 Provinssirockin lavamäärä tuplaantui: ohjelmaa oli nyt tarjolla kahdella esiintymislavalla. Samana vuonna ohjelma monipuolistui ja festarilla nähtiin myös muun muassa Helsingin ylioppilasteatteri. Seuraavana vuonna 1982 lavamäärä kasvoi jo kolmeen ja tapahtuma laajeni kaksipäiväiseksi. Vuonna 1983 ohjelmaan lisättiin myös taidenäyttelyitä, vuonna 1984 puolestaan ohjelmasta löytyi bändien lisäksi myös muun muassa sarjakuvahuutokauppa ja meikkauspiste. Erilainen oheistoiminta on siis kuulunut Provinssin perinteisiin jo alusta asti.
Vuonna 1985 Provinssissa esitettiin kahdesti Rock-ooppera RAMI, joka tehtiin yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa. Oopperassa oli mukana muun muassa Pauli Hanhiniemi. Vuonna 1989 osana Provinssirockia esitettiin maailmanmusiikkikarnevaali WOMAD (World of Music, Art and Dance). Vuonna 2018 Provinssin ohjelmassa nähtiin 40. juhlavuoden kunniaksi Provinssi-musikaali. Tänä vuonna alueohjelma ja -taide oli muutenkin monipuolisempaa kuin koskaan aikaisemmin.
LähteetMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Vuoden 2008 kävijätilastot Finland Festivals. Viitattu 28.10.2009.
- ↑ http://www.noise.fi/provinssirock-ensi-kesana-nelipaivainen-ekat-kiinnitykset-eivat-viela-pottia-rajayta/
- ↑ Provinssi-festivaali keräsi 79 000 katsojaa Karjalainen. 26.06.2015. Viitattu 28.6.2015.
- ↑ Uutiset | Provinssi 2016 provinssi.fi. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ Epäusko valtasi Provinssin - ”Tekisi mieli nukkua lasteni kanssa teltassa” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.4.2020.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- SELMU ry:n kotisivut
- Provinssirock Yle Areenassa
- Yle Elävä arkisto: Provinssirockista Provinssiin – taltioita festarivuosilta
| Suuralueet | Kaupunginosat | |
| 1. Ylistaro | 1. Kirkonkylä - 2. Asemanseutu - 3. Alapää - 4. Kainasto - 5. Teräsmäki |  |
| 2. Kylänpää | 6. Untamala - 7. Kylänpää - 8. Hanhikoski | |
| 3. Lakeus | 9. Kitinoja - 10. Halkosaari - 11. Kiikku - 12. Niemistönmaa | |
| 4. Läntinen | 13. Alakylä - 14. Jouppi - 15. Jouppila - 16. Kultavuori - 17. Huhtala - 18. Pruukinranta | |
| 5. Kantakaupunki | 19. Keskusta - 20. Itikka - 21. Marttila - 22. Pohja - 23. Rengastie - 24. Uppa - 25. Puukapernaumi - 26. Kivistö läntinen - 27. Hallila | |
| 6. Kasperi | 28. Kivistö itäinen - 29. Kasperi - 30. Hallilanvuori | |
| 7. Östermyra | 31. Törnävä - 32. Simuna - 33. Pajuluoma - 34. Soukkajoki - 35. Kärki | |
| 8. Keskiseinäjoki | 36. Ämmälänkylä - 37. Lehtimäenkylä - 38. Honkakylä - 39. Riskunmäki - 40. Viitala | |
| 9. Peräseinäjoki | 41. Kirkonkylä - 42. Haapaluoma - 43. Luomankylä | |
| 10. Kihniä | 44. Kihniänkylä - 45. Siltala-Juupakylä | |
| 11. Nurmo | 45. Nurmonjokilaakso - 47. Kirkonkylä - 48. Teppo - 49. Koliini | |
| 12. Ruuhikoski | 50. Huumo - 51. Veneskoski | |
| 13. Hyllykallio | 52. Hyllykallio - 53. Kertunlaakso - 54. Tanelinranta - 55. Roves - 56. Kapernaumi | |
| 14. Kuoras | 57. Viitalankylä - 58. Koura - 59. Ylijoki |
| Puistot ja luonto | Björkqvistin puisto - Jouppilanranta - Kampusranta - Keskuspuisto - Kirkkopuisto - Lakeudenpuisto - Liikennepuisto - Mannerheimin puisto - Muusanpuisto - Myllysaari - Olavi Pihan puisto - Pajuluoman puisto - Rakuunapuisto - Ruutipuiston luonnonsuojelualue - Sahalampi - Simunanpuisto - Tangopiha - Törnävän kartanopuisto - Vanhan sairaalan alue |
| Järvet | Haapalampi - Haukilampi - Hirvijärvi - Juupajärvi - Kakkurinjärvi - Kalajärvi - Kotilammi - Kyrkösjärvi - Martikkalanjärvi - Rautaisenjärvi - Sammattijärvi - Valkiajärvi - Varpulanjärvi - Varrasjärvi - Vähäjärvi |
| Saaret | Isosaari - Myllysaari - Törnävänsaari |
| Virtavedet | Ahvenjoki - Friskinkoski - Haapaluoma - Juupaluoma - Kihniänjoki - Kruutikoski - Kyrönjoki - Lehmijoki - Luomanjoki - Myllykoski - Nurmonjoki - Pajuluoma - Seinäjoki - Teeriluoma - Vuorikoski - Voimankoski |
| Kuntaliitokset | Nurmon kunta – Peräseinäjoen kunta - Seinäjoen kauppala – Seinäjoen maalaiskunta - Ylistaron kunta |
| Päätiet |  -  -  -  -  -  - 
|
| Rautatieliikennepaikat ja lentoasemat | Louon rautatieasema - Peräseinäjoen rautatieasema - Pohjois-Louko - Seinäjoen lentoasema - Seinäjoen rautatieasema - Ylistaron rautatieasema |
| Seinäjoen kautta kulkevat rautatiet | Haapamäki–Seinäjoki-rata - Pohjanmaan rata – Suupohjan rata - Tampere–Seinäjoki-rata - Vaasan rata |
| Korkeakoulut | Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Seinäjoen yliopistokeskus |
| Toisen asteen oppilaitokset | Seinäjoen lukio - Nurmon lukio - Ylistaron lukio - Koulutuskeskus Sedu |
| Aikuiskoulutus | Sedu Aikuiskoulutus |
| Peruskoulut | Alakylän koulu - Alaviitalan koulu - Aseman koulu - Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu - Haapaluoman koulu - Halkosaaren koulu - Honkakylän koulu - Hyllykallion koulu - Isokylän koulu - Joupin koulu - Keski-Nurmon koulu - Kihniän koulu - Kirja-Matin koulu - Kitinojan koulu - Kivistön koulu - Kouran koulu - Kärjen koulu - Lintuviidan koulu - Marttilan koulu - Niemistön koulu - Nurmon yläaste - Pajuluoman koulu - Pohjan koulu - Rastipuiston koulu - Seinäjoen ammattikoulu - Seinäjoen lyseo - Seinäjoen yhteiskoulu - Tanelinrannan koulu - Toivolanrannan koulu - Topparlan koulu - Toukolanpuiston koulu - Törnävän koulu - Valkiavuoren koulu - - Ylistaron yläaste |
| Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Epari - Ilkka - Radio Seinäjoki - Seinäjoen Sanomat - Seinäjokinen |