Avaa päävalikko

Unkarin parlamenttitalo on Budapestin näyttävimpiä rakennuksia.

Budapestin arkkitehtuuri on saanut leimansa siitä, että kaupunki kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopussa, jolloin suosiossa olivat näyttävät kertaustyylit. Kaupunkikuva on sangen yhtenäinen, varsinkin Pestissä, joka on rakennettu suureksi osaksi vuosina 1880–1900. Vaikka Budapest kärsi pahoin toisessa maailmansodassa ja monet vanhat rakennukset pääsivät rappeutumaan kansantasavallan aikana, Budapestiä pidetään yhtenä Euroopan arkkitehtonisesti viehättävämmistä kaupungeista.[1] Budapestin tunnetuimmat rakennukset edustavat useimmiten eri kertaustyylejä ja omintakeista unkarilaista jugendia, mutta kaupungissa on myös muita aika- ja tyylikausia edustavia rakennuksia. Vanhempaan kerrostumaan kuuluvat 1700-luvun barokkirakennukset ja aiemmat, goottilaiset jäänteet, joita on lähinnä Budan puolella. Uudempia tyylejä edustavat maailmansotien välisen ajan funktionalismi ja toisen maailmansodan jälkeinen sosialistinen realismi, jossa on vaikutteita myös länsimaiden modernismista. Uusimmissa, 1990- ja 2000-lukujen rakennuksissa on myös postmoderneja piirteitä.

GotiikkaMuokkaa

Pitkän historiansa aikana Budapest on hävitetty moneen kertaan, joten siellä ei ole säilynyt juuri lainkaan keskiaikaisia rakennuksia. Budan Linnavuori on valloitettu peräti 31 kertaa.[2]

Sen jälkeen kun mongolit hävittivät Óbudan 1240-luvulla, asukkaat muuttivat helpommin puolustettavalle Linnavuorelle, jonne myös kuninkaanlinna rakennettiin. Seuraavan parinsadan vuoden aikana Buda kukoisti ja kuninkaanlinna oli loistostaan maailmankuulu. Budan väkiluvuksi ennen turkkilaisten valloitusta on arvioitu 8 000. Goottilaiseen ja renessanssityyliin rakennettu linna kuitenkin tuhoutui ja koko kaupunki rappeutui pahoin turkkilaisvallan aikana (1541–1686). Hävityksen viimeistelivät Itävallan joukot, jotka valtasivat kaupungin takaisin 75 päivän taistelun jälkeen. Kaupungissa oli elossa silloin vain 300 asukasta.[2] Joitakin keskiaikaisen kuninkaanlinnan rakennusten jäännöksiä on nykyään esillä Budapestin historian museossa, kuten Anjou-dynastian aikainen kuninkaan huone, kappeli ja vankiselli.[3]

1700-luvun rakennukset on pystytetty tuhoutuneen kaupungin raunioille, ja niissä on käytetty usein hyväksi vanhoja rakenteita. Goottilaisia jäänteitä onkin nykyään näkyvillä uudempien rakennusten osina etenkin Linnavuorella, missä ne ovat tulleet esiin toisen maailmansodan tuhojen jälkeen. Tyypillisiä ovat porttikäytävissä olevat kiviset syvennykset, joiden alkuperäinen tarkoitus on epäselvä.[2] Yleensä niitä pidetään istumasyvennyksinä (sedilia).[4] Hyvän käsityksen siitä, miltä keskiaikainen Buda on näyttänyt, saa Országház utcan taloista 18, 20 ja 22[5] ja Úri utcan talosta 31.[6] Myös Matiaksenkirkossa on goottilaisia osia, esimerkiksi eteläjulkisivun portaalissa ja luoteisnurkan Bélan tornissa.[7]

Pestin puolella on Belvárosin seurakuntakirkko eli Keskustan kirkko, joka on tyyliltään osaksi goottilainen ja on Pestin vanhin kirkko. Se sijaitsee Erzsébetin sillan kupeessa paikalla, jossa uskotaan olleen marttyyrikuoleman kärsineen Pyhän Gellértin hauta.[8] Siihen rakennettiin ensin 1100-luvulla romaaninen kirkko, joka korjattiin 1400-luvulla goottilaiseen tyyliin, kun se oli lähes tuhoutunut. Turkkilaisvallan ajan rakennus toimi moskeijana, ja vuoden 1723 tulipalon jälkeen se kunnostettiin barokkityyliin. Kirkon kuorissa ja päälaivassa gotiikka on selvästi nähtävissä, vaikka barokkijulkisivu onkin hallitseva.[9] Eteläseinällä on myös goottilainen kappeli, johon on entistetty gotiikalle tyypillisiä ruusukkoikkunoita.[10] Jonkin aikaa se oli moskeijana, ja siitä muistona on alttarista oikealle muslimien rukouspaikka mihrab.[11]

BarokkiMuokkaa

 
Pyhän Annan kirkko.
 
Belvárosin fransiskaanikirkko.


Kun Budapest rakennettiin uudestaan 1700-luvun alkupuolella, renessanssin aika oli jo ohi ja vallitseva tyylisuuntaus oli barokki. Niinpä uudet kirkot, palatsit ja kauppiaiden talot rakennettiin itävaltalaisen barokin tyyliin. Joskus puhutaan myös zopf-tyylistä saksan kielen palmikkoa tarkoittavan sanan mukaan; nimitys viittaa palmikkoja muistuttaviin koristeaiheisiin.[4]

KirkotMuokkaa

Nykyisen Budapestin alueelle rakennettiin 1700-luvulla peräti 17 kirkkoa, jotka kaikki edustivat barokkia.[12] Budan puolella barokkityyliin on rakennettu Pyhän Elisabetin ja Pyhän Annan kirkot, jotka ovat lähes vierekkäin Vízivárosin kaupunginosassa Linnavuoren ja Tonavan välissä. Pyhän Elisabetin kirkko Fő utcalla on rakennettu 1757, ja se on Budan vanhin ja parhaiten säilynyt barokkikirkko. Se toimii nykyään Budapestin saksalaisen katolisen seurakunnan kirkkona. Kirkko on alun perin rakennettu fransiskaanien luostarin yhteyteen; nykyään luostarin tilalla on vanhainkoti.[13] Pyhän Annan kirkkoa, joka hallitsee kaksoistorneineen Batthyány térin aukiota, pidetään yhtenä kaupungin kauneimmista barokkikirkoista. Sen alkuperäistä suunnittelijaa ei tiedetä, mutta rakennustyöt saattoi loppuun Mátyás Nepauer. Kirkkoa alettiin rakentaa jesuiittakirkoksi vuonna 1740, mutta vuonna 1763 se vaurioitui maanjäristyksessä, ja kymmenen vuotta myöhemmin jesuiittajärjestö lakkautettiin. Niinpä kirkko vihittiin käyttöön vasta 1805. Kirkon vieressä Tonavan puolella on entinen pappila, jonka alakerrassa toimii nykyään kahvila.[14]

Pestin puolella barokkikirkkoja ovat Belvárosin fransiskaanikirkko, Yliopiston kirkko ja Pyhän Yrjön serbialaiskirkko, jotka sijaitsevat kaikki Pestin historiallisessa keskustassa melko lähellä toisiaan. Belvárosin fransiskaanikirkko on Ferenciek térin (”fransiskaanien aukion”) kulmassa, missä on jo 1200-luvulla ollut goottilainen kirkko. Nykyinen kirkko on vuodelta 1758, ja siinä on vaikutteita italialaisesta tyylistä. Keskiaikaisesta historiasta kertoo se, että kirkossa on nykyäänkin erillinen kellotapuli, mikä on tyypillistä keskiajan fransiskaanikirkoille.[15]

Yliopiston kirkko on sekin keskiaikaisen kirkon paikalla, mutta se on rakennettu kokonaan uudestaan vuosina 1722–1742. Kirkon suunnitteli András Meyerhoffer. 1700-luvulla se kuului katoliselle Pyhän Paavalin sääntökunnalle, jolla oli lähistöllä luostari ja pappisseminaari. Sääntökunta on saanut nimensä 300-luvulla Egyptissä eläneestä erakosta, Pyhästä Paavalista, jonka patsas on kirkon länsifasadissa. 1700-luvun lopulla keisari Joosef II lakkautti sääntökunnan ja antoi kirkon yliopistolle.[16] Torni lisättiin kirkkoon vuonna 1771.[17]

Ortodoksinen Serbialaiskirkko Szerb utcalla on saanut nykyisen asunsa vuonna 1750, ja senkin on ilmeisesti suunnitellut András Meyerhoffer. Kirkko on rakennettu kuitenkin jo 1698, samalla paikalla olleen vanhemman kirkon tilalle. Serbejä muutti alueelle jo 1500-luvulla, ja 1800-luvun alussa heitä oli jo lähes neljännes Pestin talonomistajista. Kirkon pohjakaava on ortodoksisen perinteen mukainen, ja keskilaivasta osa on varattu naisille.[18]

Muut rakennuksetMuokkaa

Kirkkojen lisäksi muita barokkirakennuksia on säilynyt paljon Linnavuorella, jossa ne antavat leimansa esimerkiksi Táncsics Mihály utcalle Talo numero 7 on entinen Erdődyn aatelissuvun kaupunkipalatsi, joka on arkkitehti Matthias Nepauerin suunnittelema ja rakennettiin vuosina 1750–1769. Erdődyt olivat Beethovenin suojelijoita, ja Beethoven asuikin talossa konsertoidessaan Budapestissa vuonna 1800. Nykyisin palatsissa toimivat Musiikkihistorian museo ja Béla Bártokin arkisto.[19]

Szentháromság térin äärellä, Matiaksen kirkkoa vastapäätä on Budan vanha kaupungintalo, jossa pidettiin ensimmäisen kerran kaupunginhallituksen kokous vuonna 1710. Talon edessä on Pallas Athenen, kaupunkien suojelijan, patsas. Se on peräisin 1700-luvun lopulta. Budan kaupungintalo menetti käyttötarkoituksensa, kun Budapestin kaupunki syntyi 1873. Rakennuksessa toimii nykyään Collegium Budapest –niminen kansainvälinen tiedeinstituutti.[20]

Lisäksi joitakin barokkirakennuksia on myös Vizivárosissa sekä Óbudassa, missä tunnetuin on Zichyn palatsi vuodelta 1757.[21] Pestissä ei-kirkollisia barokkirakennuksia on kaksi; vanhin ja samalla Budapestin suurin barokkirakennus on kaupungintalo Városház utcalla. Sen on suunnitellut Anton Martinelli, ja se valmistui vuonna 1735.[22] Toinen on Péterffyn palatsi vuodelta 1755. Talossa toimii nykyään ravintola Százéves ("Satavuotias").[23]

UusklassismiMuokkaa

 
Sándor-palatsi Budan linnavuorella.
 
Pestin läänintalon julkisivu.

Uusklassistinen empire oli vallitseva tyylisuuntaus 1800-luvun alussa. Koska se muistuttaa antiikin demokraattisista kaupunkivaltioista, sillä oli aikanaan Unkarissa myös symbolinen, Habsburgien yksinvaltaa vastustava merkitys. Myöhemmin, vuosien 1873–1914 kiihkeimmän rakennuskauden aikana, tyyli oli jo pois muodista, ja monet uusklassiset rakennukset saivat kadota uusien rakennusten tieltä. Lisäksi niitä tuhoutui toisessa maailmansodassa.[24][25] Siksi uusklassismi ei ole kovinkaan näkyvästi läsnä Budapestin katukuvassa, vaikka kaupungissa on tunnettujakin tähän tyyliin tehtyjä rakennuksia.

Mihaly Pollackin rakennuksetMuokkaa

Budapestin tunnetuin uusklassinen rakennus on Mihály Pollackin suunnittelema Unkarin kansallismuseo. Sen vaikuttava julkisivu pylväikköineen tuo mieleen antiikin Kreikan temppelit. Rakennustyöt keskeytyivät monta kertaa, kuten vuoden 1838 suuren tulvan takia, ja rakennus valmistui vasta vuonna 1846. Museota kritisoitiinkin jo valmistuessaan vanhanaikaiseksi.[24] Museo sijaitsee sangen näkyvällä paikalla Pienellä kehäkadulla, joka museon kohdalla on nimeltään Muzeum Körút. Se ei ole kovinkaan kaukana Pestin vanhasta keskustasta, mutta vielä valmistuessaan se oli lähes maaseudulla.[26]

Toinen Pollackin suunnittelema uusklassinen rakennus on Sándor-palatsi, joka on Linnavuorella köysiratahissin yläaseman vieressä. Se valmistui vuonna 1806. Nykyään rakennuksessa on Unkarin presidentin virka-asunto. Siksi talon edessä on vartio ja siellä käy usein arvovaltaisia vieraita.[27]

Muut rakennuksetMuokkaa

Muista uusklassisista rakennuksista voidaan mainita Pestin läänintalo, jonka pääsisäänkäynti on Városház utcalla. Se on melko lähellä Deák Ferenc tériä, kuitenkin sivussa vilkkaimmilta kaduilta. Rakennus on kolmiosainen, ja se on valmistunut vuosina 1811–1841. Siinä on aikanaan toiminut myös lääninvankila.[28]

Uusklassista tyyliä on myös Kalvinistinen kirkko Kalvin térillä, lähellä Kansallismuseota. Se rakennettiin vuonna 1801 silloisen kaupunginrajan ulkopuolelle, koska kaupungin alueella protestanttien kirkot ja juutalaisten synagogat oli kielletty. Kirkon nelipilarisen pääsisäänkäynnin on suunnitellut József Hild.[29] Hild oli myös Pyhän Tapanin kirkon ensimmäinen suunnittelija, mutta hänen uusklassinen suunnitelmansa ei toteutunut.[30]

KertaustyylitMuokkaa

Kertaustyyleiksi kutsutaan tyylivirtauksia, jotka vallitsivat 1800-luvun jälkipuoliskolla ja jotka jäljittelivät jotain vanhempaa tyyliä: puhutaan uusgotiikasta, uusrenessanssista, uusbarokista jne. Monet Budapestin rakennukset ovat eklektisiä, eri kertaustyylien sekoituksia.[31] Kertaustyylejä ei ole aina arvostettu, mutta nykyään niitä pidetään Budapestin arkkitehtuurin arvokkaimpana puolena.[32]

Miklós Yblin rakennuksetMuokkaa

 
Kansalliskirjasto noudattaa eklektistä kertaustyyliä.

Kertaustyylien ajan huomattavin arkkitehti Budapestissä oli Miklós Ybl, joka on suunnitellut muun muassa Oopperatalon, Kansalliskirjaston ja Pyhän Tapanin kirkon, viimeksi mainitun tosin vain osittain.[31]

Oopperataloa (valmistui vuonna 1884) Andrássy útilla pidetään Yblin mestariteoksena ja yhtenä Budapestin kauneimmista rakennuksista. Vaikka rakennus on suurikokoinen, se ei näytä massiiviselta. Rakenteeltaan se on pääosin uusrenessanssia, mutta siinä on myös barokin elementtejä.[33]

Kansalliskirjasto (Széchényi-kirjasto) on osa Budan kuninkaanlinnaksi kutsuttua rakennuskompleksia, jonka nykyinen ulkoasu on enimmäkseen toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Kuninkaanlinna tuhoutui pahoin neuvostojoukkojen hyökätessä sinne idästä 1945. Kansalliskirjasto sijaitsee kuitenkin linnavuoren länsirinteellä niin sanotussa Yblin siivessä, osassa joka kärsi hyökkäyksestä vähiten. Siksi se on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan, ja siitä saa kuvan miltä Kuninkaanlinna näytti ennen sotaa.[34] Yblin siipi on rakennettu vuosina 1890–1902.[35]

Pyhän Tapanin kirkko sijaitsee Pestin vanhankaupungin rajalla, Deák Ferenc térin lähellä. Sillä ehti rakennusaikanaan olla kolme suunnittelijaa. Ybl tuli suunnittelijaksi József Hildin kuoleman jälkeen, mutta ehti itsekin kuolla ennen rakennuksen valmistumista, joten sen saattoi loppuun József Kauser vuonna 1906.[36] Kirkon pääsisäänkäynti ja Bajcsy-Zilinszky útin puoleinen julkisivu ovat Yblin suunnittelemia ja tyyliltään uusrenessanssia.[37]

UusgotiikkaMuokkaa

Uusgotiikkaa edustavia edustavia kuuluisia rakennuksia ovat Parlamenttitalo ja Matiaksen kirkko. Parlamenttitalo sijaitsee näkyvällä paikalla Tonavan Pestin-puoleisella rannalla. Sen on suunnitellut Imre Steindl, ja se rakennettiin vuosina 1885–1902. Vaikka Parlamenttitalo onkin tyyliltään lähinnä uusgotiikkaa, siinä on myös renessanssin ja barokin piirteitä.[38] Valmistuessaan rakennus oli jo tyylillisesti vanhanaikainen, mikä herätti kritiikkiä.[39] Esimerkiksi runoilija Gyula Illyés nimitti sitä ”turkkilaisen kylpylän ja goottilaisen kappelin sekoitukseksi”.[38]

Matiaksen kirkko on Budan Linnavuorella, Kalastajanlinnakkeen näköalapaikan vieressä, ja sen torni hallitsee Linnavuoren siluettia. Kirkon virallinen nimi on Budan Pyhän Neitsyen kirkko, ja kutsumanimensä se on saanut Matias-kuninkaasta, jonka vaakuna on kirkon etelätornissa. Matias oli naimisissa kahdesti, ja kummallakin kerralla hänet vihittiin tässä kirkossa. Paikalla on ollut kirkko jo vuodesta 1255.[40]

Matiaksen kirkon pääsisäänkäynti ja apsis ovat 1200-luvulta, ja keskiosa rakennettiin vuoden 1400 tienoilla. Turkkilaisvallan jälkeen kirkko rakennettiin uudestaan barokkityyliin, ja nykyisen asunsa se sai vuonna 1896. Kunnostustöitä johti arkkitehti Frigyes Schulek, joka säilytti kaikki vanhimmat elementit ja tavoitteli myös uudessa rakennuksessa vanhaa, goottilaista tyyliä. Esimerkiksi kirkon torni on alaosastaan alkuperäinen, kolmannesta kerroksesta lähtien Schulekin suunnittelema. Mielipiteet kirkon rakennustaiteellisesta arvosta vaihtelevat: toiset pitävät sitä eklektisenä mestariteoksena, toisten mielestä se on vain ylikoristeltu lavaste.[41]

UusrenessanssiMuokkaa

 
Uusrenessanssityylinen Kansatieteellinen museo.

Uusrenessanssin tyyliin tehdyistä rakennuksista tunnetuimpia ovat Tiedeakatemia ja Kansatieteellinen museo.

Tiedeakatemia on rakennettu Roosevelt térille, Széchenyin ketjusillan Pestin-puoleiseen päähän. Sen suunnitteli berliiniläinen Friedrich Stüler, ja se oli valmistuessaan vuonna 1864 kaupungin ensimmäinen uusrenessanssityylinen rakennus. Julkisivussa, toisen kerroksen tasalla, on kuusi allegorista patsasta, jotka symboloivat eri tieteitä. Samalla korkeudella on myös kuuden tiedemiehen patsaat: Galilei, Miklós Révai (unkarilainen kielitieteilijä), Newton, Lomonosov, Descartes ja Leibniz.[42]

Kansatieteellinen museo on Kossuth térillä Parlamenttitaloa vastapäätä, mutta Tonavalta katsoen sen takana. Sen on suunnitellut Alajos Hauszmann, ja se on rakennettu tavallaan lohdutuspalkinnoksi, sillä se jäi toiseksi Parlamenttitalon suunnittelukilpailussa. (Saman torin laidalla on myös Maatalousministeriö, jonka suunnitelma tuli kolmanneksi.) Alun perin rakennuksessa toimi Unkarin korkein oikeus. Se valmistui vuonna 1897.[43]

RomantiikkaMuokkaa

Kertaustyyleihin voidaan laskea myös romantiikaksi, orientalismiksi tai uusbysanttilaisuudeksi kutsuttu tyylisuunta, joka haki innoituksensa unkarilaisten myyttisestä, itäisestä menneisyydestä. Tämän tyylisuunnan edustajia ovat mm. Dohány-kadun synagoga ja Pestin Vigadó.[31][44]

Dohány-kadun synagoga (tunnetaan myös nimellä Suuri synagoga) valmistui vuonna 1859, ja sen on suunnitellut wieniläinen arkkitehti Ludwig Förster. Se on maailman toiseksi suurin synagoga, ja sinne mahtuu lähes 3 000 ihmistä. Sen sipulikupoleihin päättyvät kaksoistornit nousevat 43 metrin korkeuteen, ja keskilaivan leveys on 12 metriä.[45]

Ulkopuolelta synagoga tekee sipulikupoleineen ja kirkkaine väreineen maurilaisen tai bysanttilaisen vaikutuksen, vaikka Budapestin juutalaiset olivatkin lähes yksinomaan eurooppalaisia aškenaseja. Rakennuksessa on myös kristillisen kirkon piirteitä, kuten kaksoistorni ja avoimet lehterit, joten se on melko epätavallinen synagoga.[46] Synagoga vahingoittui pahoin sodan aikana, mutta se entistettiin 1991–1996.[47]

Konserttitalo Vigadó, jota kutsutaan myös Pestin Vigadóksi erotuksena Budan puolen samannimisestä rakennuksesta, on näkyvällä paikalla lähellä Tonavan rantaa Ketjusillan ja Erzsébetin sillan välissä. Sen on suunnitellut Frigyes Feszl, ja se on rakennettu vuosina 1859–1865. Rakentaminen kesti kauan, koska Feszl oli vaativa ja puuttui pienimpiinkin yksityiskohtiin. Kun rakennus oli lopulta valmis, siihen suhtauduttiin torjuvasti. Jotkut pitivät sitä liian erikoisena, toiset liian ”unkarilaisena”. Sitä kritisoitiin myös yhtenäisyyden puutteesta ja siitä, että julkisivu oli paljas ja pääsali jättiläismäisen korkea (22 metriä).[48]

Vigadó piti rakentaa uudestaan sodan tuhojen jälkeen, ja se avattiin jälleen vuonna 1980. Restaurointi on tehty huolellisesti alkuperäisten suunnitelmien mukaan, mutta pääsalin akustiikkaa on parannettu katosta riippuvilla pyramideilla. Pääsaliin mahtuu 640 kuuntelijaa.[48]

JugendMuokkaa

Kertaustyylien jälkeen muotiin tuli jugend, joka tunnetaan ranskan- ja englanninkielisessä kirjallisuudessa nimellä art nouveau. Unkarin, Böömin ja Itävallan jugendista käytetään myös nimeä sesessionismi, mikä viittaa siihen, että tyyli pyrki erottumaan (vrt. engl. secession = eroaminen) aiempien tyylisuuntien akateemisuudesta ja luomaan jotain uutta, kuvastamaan omaa aikakauttaan. Unkarissa haettiin lisäksi omaa, kansallista tyyliä, joka eroaisi keisarin hovin suosimista kertaustyyleistä.[49]

Ödön Lechnerin rakennuksetMuokkaa

 
Taideteollisuusmuseo.
 
Postisäästöpankin julkisivua.

Unkarin jugend-ajan merkittävin arkkitehti oli Ödön Lechner, jonka on sanottu merkitsevän Budapestille samaa kuin Gaudí Barcelonalle. Hän rakasti värejä ja muotoja eikä halunnut jättää mitään pintaa koristelematta. Hän oli myös intohimoinen patriootti. Lechnerin rakennukset jakoivat mielipiteitä: traditionalistit pilkkasivat niitä, mutta niillä oli myös innostuneita kannattajia.[50] Lechnerin suunnittelemia merkittäviä rakennuksia Budapestissa ovat Taideteollisuusmuseo, Geologian instituutti ja entisen Postisäästöpankin rakennus.

Taideteollisuusmuseo on vilkkaan Üllői útin varrella, lähellä Suuren kaarikadun risteystä. Se on rakennettu vuosina 1893–1896, ja se oli aikanaan poikkeuksellinen museorakennus. Se ei hakenut inspiraatiota läntisistä klassismista tai kertaustyyleistä, vaan viittasi itään, missä Lechner uskoi unkarilaisten todellisten juurten olevan. Taideteollisuusmuseota on kuvattu mogulihallitsijan palatsin ja maurilaisen Alhambran yhdistelmäksi, ja sen sisätilan valkoisia, kaarevia muotoja on verrattu pölysokeriin. Valkoinen sisätila on jyrkässä ristiriidassa ulkoseinien ja kirkkaanvihreän ja kullanvärisen katon kanssa. Rakennuksen keskellä on avoin aula, joka on katettu teräsrunkoon kiinnitetyin ikkunaruuduin. Keisari Frans Joosefin kerrotaan olleen pöyristynyt, kun hän saapui vihkimään rakennuksen.[51]

Geologian instituutti on rakennettu vuonna 1899 Stefánia útille 14. kaupunginosaan, ja siinä Lechner jatkaa ”persialaismatto”-tyyliään. Ruskeat, paljaat tiilet muodostavat sen keltaiseen julkisivuun verkkomaisia kuvioita, ja vaaleansinisellä katolla istuu neljä viiksekästä ja lettipäistä Atlas-hahmoa, jotka kannattelevat maapalloa hartioillaan. Sisätila on koristeltu kauttaaltaan, myös käymälät, tyylitellyillä sydämillä, granaattiomenilla ja tulppaaneilla.[52]

Entistä Postisäästöpankkia Hold utcalla, Szabadság térin lähellä, pidetään Lechnerin mestariteoksena, ja se on yksi Budapestin vaikuttavimpia rakennuksia. Kun rakennus valmistui vuonna 1901, se sai osakseen paitsi tyrmistyneen yleisön myös viranomaisten vastustusta, ja pian säädettiinkin, että julkista rahaa ei saa enää käyttää niin radikaaleihin hankkeisiin.[53] Toisaalta rakennuksella oli ihailijoitakin, ja sen mainitaan saaneen myös lämpimän vastaanoton.[54]

Postisäästöpankin näyttävin osa on ulkokatto, joka on koristeltu kuusikulmaisilla vihreillä, keltaisilla, sinisillä ja ruskeilla tiilillä. Koristeaiheina on kukkia, enkelinsiipiä, turbaaneita ja lohikäärmeenhäntiä. Kattoa ei kuitenkaan voi nähdä kadulta lainkaan, ei edes kauempaa, koska se on piilossa ulkoseinien yläreunasta nousevien, aaltoilevien majolikakoristeiden takana. Kerrotaan, että kun eräs arkkitehtiopiskelija kysyi Lechneriltä, kuka voi ihailla katon loistavia ornamentteja, kun ne eivät edes näy kadulle, mestari vastasi: ”Linnut.”[54]

Muut rakennuksetMuokkaa

 
Gresham-palatsi.

Muita Budapestin tunnettuja jugend-ajan rakennuksia ovat mm. Gresham-palatsi ja kylpylä-hotelli Gellért.

Gresham-palatsi on saanut nimensä vakuutusyhtiöstä, jonka toimitiloiksi se rakennettiin vuonna 1907. Nykyään siinä toimii Four Seasons –hotelli. Rakennuksen ovat suunnitelleet Zsigmond Quittner ja József Vágó. Se sijaitsee Roosevelt térin laidalla, Ketjusiltaa vastapäätä. Se on tunnettu lasikattoisesta sisäpihastaan sekä porraskäytävien lasimaalauksista ja takoraudasta tehdyistä tehdyistä kaiteista.[55] Rakennus on erityisen näyttävä iltaisin, jolloin laskeva aurinko saa sen kullanväriset tiilet loistamaan.[56]

Kylpylä-hotelli Gellért sijaitsee Tonavan oikeanpuoleisella rannalla, Gellértinvuoren juurella ja Szabadság-sillan vieressä. Päärakennus valmistui vuonna 1918, jolloin Budapestille luotiin mainetta kylpyläkaupunkina. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Ármin Hegedűs, Artúr Sebestyén ja Izidor Stark. Hotellin takana on kylpylän ulkoilmaosa, jota on laajennettu myöhemmin.[57]

1920-luvulta nykypäiväänMuokkaa

Budapestin kukoistuskausi loppui ensimmäiseen maailmansotaan, ja Trianonin rauhassa 1920 Unkari menetti yli puolet maa-alueestaan ja väestöstään. Budapest säilyi Unkarin pääkaupunkina, mutta sen vaikutusalue pieneni selvästi kaksoismonarkian ajoista. Lähes kaikki Budapestin merkittävimmät rakennukset on rakennettu ennen 1920-lukua. Uudemmatkin tyylisuunnat ovat silti jättäneet kaupunkiin jälkensä, kuten sotienvälisen ajan funktionalismi, toisen maailmansodan jälkeinen sosialistinen realismi ja 1990-luvulta lähtien myös postmodernismi.

FunktionalismiMuokkaa

 
Pasaréti térin kirkko.

Maailmansotien välisenä aikana Budapestiin rakennettiin jonkin verran funktionalistisia rakennuksia Bauhaus-arkkitehtikoulun oppien mukaisesti. Yhtenäiseen funktionalistiseen tyyliin on rakennettu Napraforgó utcan asuntoalue vuonna 1931. Sen esikuvana oli Stuttgartin Weissenhofsiedlung, jonka suunnittelijoina olivat mm. kuuluisat funktionalistiset arkkitehdit Ludwig Mies van der Rohe ja Le Corbusier. Napraforgó utcalla on parisenkymmentä omakoti- ja paritaloa, joilla on oma puutarha ja kattoterassi. Projektissa oli mukana 22 arkkitehtia, joista tunnetuimpia on kilpauimari ja vuoden 1896 olympiavoittaja Alfréd Hajós; hänen suunnittelemansa talon katunumero on 17.[58] Napraforgó utca on Budan vuorilla II kaupunginosassa; lähistöllä on muitakin funktionalistisia rakennuksia, kuten Pasaréti térin fransiskaaninen kirkko. Sen on suunnitellut Gyula Rimanóczy, ja se on rakennettu vuosina 1931–1934[59]

Alfréd Hajós on suunnitellut myös Andrássy-hotellin samannimisen kadun varrelle sekä nimeään kantavan uimahallin Margítinsaarelle. Uimahalli on rakennettu teräsbetonista, ja sen sisätilojen suunnittelua on kuvattu ”optimaaliseksi”.[58][60]

Sosialistinen realismiMuokkaa

 
Erzsébet térin entisen linja-autoaseman tyyli on sosialistista realismia.

Toisen maailmansodan jälkeistä Unkarin arkkitehtuuria nimitetään sosialistiseksi realismiksi, vaikka se saikin varsinkin 1940-luvun lopussa vaikutteita länsimaisesta modernismista. Edustavia rakennuksia tuolta ajalta ovat Valkoinen talo ja Erzsébet térin entinen linja-autoasema.[61]

Valkoinen talo on rakennettu Tonavan Pestin-puoleiselle rannalle, Margitinsillan kupeeseen. Sen on suunnitellut Lajos Gádoros. Sosialismin aikana se oli Unkarin kansantasavallan valtakeskus, jossa toimi sisäministeriö ja josta käsin pääsihteeri János Kádár hallitsi 32 vuotta. Nykyään rakennus on parlamentin käytössä. Sitä pidettiin aikoinaan liian länsimaisena ja verrattiin kenkälaatikkoon, jossa lapset säilyttävät hyönteisiä ja johon on leikattu reikiä ilma-aukoiksi.[62]

Erzsébet térin linja-autoaseman on suunnitellut István Nyíri vuonna 1949, ja se on Budapestin uusin suojeltu rakennus. Sitäkin on pidetty liian länsimaisena, ja kallellaan olevien seiniensä vuoksi sitä on verrattu ”villin lännen ranchiin”.[62][63]

Lyhyen modernismin kauden jälkeen 1950-lukua leimasi taloudellinen niukkuus, jonka vallitessa sekä rakentaminen että kunnossapito kärsivät. Harvat uudet rakennukset noudattivat lähinnä riisuttua klassistista tyyliä. Budapestin alue laajeni, kun kaupunkiin liitettiin useita ympäristön suurempia ja pienempiä kuntia, ja 1960-luvulla kaupungin laidalle rakennettiin laajoja asumalähiöitä. Tämän aikakauden arkkitehtuurin estetiikkaa ei voi juuri kiittää.[59]

Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuriMuokkaa

 
ING-pankin toimitalo

Vanhojen rakennusten kunnostustyö ja sodan jättämien aukkojen täyttäminen uusilla rakennuksilla on päässyt vauhtiin vasta viime vuosina. Viivästyksestä on ollut Budapestille hyötyäkin, sillä vasta vuoden 1989 jälkeen taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet ovat mahdollistaneet tasokkaan arkkitehtuurin.[59]

Budapestin uusista, postmoderneista rakennuksista voidaan mainita esimerkiksi Hotelli Kempinski Corvinus, jonka on suunnitellut József Finta ja joka rakennettiin vuosina 1988–1992.[59] Se sijaitsee keskeisellä paikalla Pestin turisti- ja ostosalueella, Deák Ferenc térin ja Váci utcan välissä.

Toinen uusi näyttävä rakennus on vuonna 2004 rakennettu, hollantilaisen Erick van Egeraatin suunnittelema ING-pankin toimitalo Dózsa György útilla, Sankarien aukion läheisyydessä. Rakennuksessa silmiinpistävimpiä ovat teräsputket, joka kulkevat julkisivun poikki. Suunnittelijan mukaan niiden tarkoitus on pitää rakennus koossa kuin köydet. Muotokieleltään rakennus muistuttaa kalliota, mitä onkin pidetty Budapestiin sopivana.[64]

LähteetMuokkaa

  • Barber, Annabel & Roper-Evans, Emma: Budapest. A city guide. 3. painos. Somerset Limited, 2004. ISBN 963-212-986-5. (englanniksi)
  • Berlitz. Budapest matkaopas. Uusittu laitos. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3346-X.
  • Budapest-opas. Budapestin matkailutoimisto, 2006. Teoksen verkkoversio.
  • Gerő, András & Poór, Janos (toim.): Budapest. A History from Its Beginnings to 1998. Atlantic Studies on Society in Change No. 86. New York: Columbia University Press, 1997. ISBN 978-0-88033-359-7.
  • Kaupunkikirjat: Budapest. Suomentanut Ilkka Rekiaro. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26306-0. (suomeksi)
  • Christopher ja Melanie Rice: Budapest. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18327-x.
  • Török, András: Budapest. A critical guide. 5. painos. Budapest: Corvina, 2001. ISBN 963-13-4989-6. (englanniksi)
  • Vadas, József: The architecture of Budapest. A pictural survey. Budapest: Corvina, 2007. ISBN 978-963-13-5645-8. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Barber & Roper-Evans, s. 73–74.
  2. a b c Török, s. 54.
  3. Kaupunkikirjat, s. 25, 72.
  4. a b Barber&Roper-Evans, s. 75
  5. Török s. 56
  6. Kaupunkikirjat, s. 85.
  7. Kaupunkikirjat, s. 79, 82–83.
  8. Budapest-opas, s. 20; oppaassa käytetään nimitystä ”Keskustan seurakuntakirkko”.
  9. Török, s. 72, 74.
  10. Kaupunkikirjat, s. 125.
  11. Rice, s. 42
  12. Kaupunkikirjat, s. 44.
  13. Barber & Roper-Evans, s. 139.
  14. Kaupunkikirjat, s. 102.
  15. Török, s. 109.
  16. Barber & Roper-Evans, s. 136–137.
  17. Kaupunkikirjat s. 139.
  18. Kaupunkikirjat, s. 138.
  19. Barber & Roper-Evans, s. 153–154; Kaupunkikirjat, s. 81.
  20. Török, s. 62.
  21. Kaupunkikirjat, s. 171
  22. Kaupunkikirjat, s. 128.
  23. Kaupunkikirjat, s. 122.
  24. a b Barber&Roper-Evans, s. 76.
  25. Gerő, s. 4.
  26. Török, s. 116
  27. Barber & Roper-Evans, s. 40.
  28. Török s. 123, 177.
  29. Barber & Roper-Evans s. 163; Budapest-opas, s. 20.
  30. Barber & Roper-Evans, s. 60
  31. a b c Barber & Roper-Evans, s. 77.
  32. Török, s. 66.
  33. Barber & Roper-Evans, s. 55–56 ja Török, s. 132.
  34. Barber & Roper-Evans, s. 38–39.
  35. Török, s. 68.
  36. Török, s. 80.
  37. Barber-Roper-Evans, s. 60.
  38. a b Török, s. 89.
  39. Barber & Roper-Evans, s. 44.
  40. Barber & Roper-Evans, s. 41–42.
  41. Török, s. 61.
  42. Török, s. 104.
  43. Barber & Roper-Evans, s. 48, 117
  44. Török s. 177.
  45. Török, s. 120.
  46. Barber & Roper-Evans, s. 65–66.
  47. Berlitz, s. 56.
  48. a b Török s. 107.
  49. Barber & Roper-Evans, s. 78.
  50. Barber & Roper-Evans, s. 78–79
  51. Barber & Roper-Evans, s. 79; Török, s. 151.
  52. Barber & Roper-Evans, s. 79–80; Budapest-opas, s. 33–34.
  53. Barber & Roper-Evans, s. 80–81
  54. a b Török, s. 84.
  55. Barber & Roper-Evans, s. 33.
  56. Török, s. 103.
  57. Török, s. 113.
  58. a b Barber & Roper-Evan,s s. 84–85.
  59. a b c d Vadas.
  60. Well-known 20th and 21st century Hungarians MTI – Hungarian News Agency Corp. ”...shows a daring use of reinforced concrete and optimum interior space designs, and also offers an exciting façade.”
  61. Barber & Roper-Evans, s. 85.
  62. a b Barber & Roper-Evans, s. 85–86; Török, s. 93.
  63. Török, s. 147.
  64. van Raaij, Michiel: Eikongraphia eikongraphia.com. 22.8.2007. Viitattu 27.3.2008.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Budapestin rakennukset.