Kansandemokratia

Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa hallintomuodosta käytetty nimitys. Nimitys kansandemokratia sisältää ajatuksen, että järjestelmä eroaa porvarillisesta demokratiasta. Ideologian mukaan valta oli työväenluokan eli ns. proletariaatin.

Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Ensimmäiset kansandemokratiat muotoutuivat toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto alkoi korostaa marxilais-leniniläisen järjestelmän ylivoimaisuutta kapitalismiin verrattuna. Tämä merkitsi, että eri maiden kommunistipuolueita rohkaistiin ottamaan valta itselleen. Sodan voittajavaltioihin kuuluneen Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill piti maaliskuussa 1946 puheen, jossa hän pahoitteli, että Itä-Eurooppa on jäämässä rautaesiripun taakse Neuvostoliiton määräysvaltaan.[1]

Kansantasavallat ja kansandemokratiat:
  Nykyinen
  Entiset

Neuvostoliitto toteutti kansandemokratioiden muodostamisen Josif Stalinin uskotun miehen Andrei Ždanovin johtamana vuodesta 1947 alkaen. Tätä varten perustettiin Kominform-järjestö. Monet itäeurooppalaiset tunsivat kiitollisuutta venäläisille natsimiehityksen lopettamisesta. Kommunistipuolueet saivat paljon kannatusta, ja Kominform ohjasi niitä hankkimaan vaikutusvaltaa myös poliisivoimissa ja armeijassa. Neuvostoliitto takasi niille, että jos he pääsevät valtaan, he myös pysyvät vallassa.[2] Esimerkiksi Tšekkoslovakiassa kommunistit saivat vallan itselleen lyhyen tapahtumasarjan tuloksena. Helmikuussa 1948 hallituspuolueet riitautuivat ja ei-kommunistit erosivat siitä. Kommunistit jäivät hallitukseen ja ottivat haltuunsa tärkeimmät virkapaikat. Presidentti Beneš pelkäsi maan joutuvan sisällissotaan ja nimitti täysin kommunistisen hallituksen 25. helmikuuta 1948. Tämän jälkeen kommunistit eivät enää antaneet valtaa muille puolueille.[3] Kansandemokratioita nimitettiin kommunistisiksi tai sosialistisiksi valtioiksi.

Yhteistä kansandemokratioille on demokraattiseen sentralismiin perustuva yksipuoluejärjestelmä ja kommunistisen puolueen johtoasema. Vaaleissa ehdokkaat ovat kommunistisen puolueen jäseniä tai vähintäänkin sen hyväksymiä. Kommunistipuolueen ohella saattaa olla epäitsenäisiä apupuolueita, esimerkiksi talonpoikien puolue. Itäblokin kansandemokratioiden kommunistihallitukset kaatuivat vuonna 1989. Lopullisesti itäblokki hajosi Neuvostoliiton hajottua 26. joulukuuta 1991.[4]

Nykyiset marxilais-leninistiset kansantasavallatMuokkaa

Valtio Vuodesta
  Laosin demokraattinen kansantasavalta 1949
  Kiinan kansantasavalta 1975

Historialliset marxilais-leninistisetMuokkaa

Valtio Vuodet
  Albanian kansantasavalta 1976–1998
  Angolan kansantasavalta 1975–1992
  Beninin kansantasavalta 1975–1990
  Buharan sosialistinen kansantasavalta 1920–1925
  Bulgarian kansantasavalta 1946–1990
  Kongon kansantasavalta 1969–1992
  Etiopian demokraattinen kansantasavalta 1987–1991
  Unkarin kansantasavalta 1949–1989
  Kamputsean kansantasavalta 1979–1989
  Horezmin sosialistinen kansantasavalta 1920–1925
  Korean demokraattinen kansantasavalta 1948–1992/2009[5]
  Mongolian kansantasavalta 1924–1992
  Mosambikin kansantasavalta 1975–1990
  Puolan kansantasavalta 1952–1989
  Romanian kansantasavalta 1947–1965
  Tuvan kansantasavalta 1921–1944
  Ukrainan kansantasavalta 1917–1918
  Jemenin demokraattinen kansantasavalta 1967–1990
  Jugoslavian liittokansantasavalta 1945–1963

Nykyiset ei-marxilais-leninistiset kansantasavallatMuokkaa

Valtio Vuodesta
  Algerian demokraattinen kansantasavalta 1962
  Bangladeshin kansantasavalta 1971
  Korean demokraattinen kansantasavalta 1948
  Donetskin kansantasavalta 2014
  Luhanskin kansantasavalta 2014

Historialliset ei-marxilais-leninistisetMuokkaa

Valtio Vuodet
  Valko-Venäjän kansallinen tasavalta 1918–1919
  Krimin kansantasavalta 1917–1918
  Unkarin kansantasavalta 1918–1919
  Korean kansantasavalta 1945–1946
  Kubanin kansantasavalta 1918–1920
  Libyan suuri sosialistinen arabikansantasavalta 1977–2011
  Ukrainan kansantasavalta 1917–1921
  Länsi-Ukrainan kansantasavalta 1918–1919
  Sansibarin kansantasavalta 1963–1964

Nykyiset demokraattiset tasavallatMuokkaa

Valtio Vuodesta
  Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta 1972
  São Tomén ja Príncipen demokraattinen tasavalta 19781992
  Itä-Timorin demokraattinen tasavalta 1975/2002
  Etiopian demokraattinen liittotasavalta 1991
  Kongon demokraattinen tasavalta 1997
  Nepalin demokraattinen liittotasavalta 2008

Historialliset marxilais-leninistisetMuokkaa

Valtio Vuodet
  Somalian demokraattinen tasavalta 1969–1991
  Vietnamin demokraattinen tasavalta 19451976
  Afganistanin demokraattinen tasavalta 19781992
  Saksan demokraattinen tasavalta 1949–1990
  Madagaskarin demokraattinen tasavalta 1975-1992
   Sudanin demokraattinen tasavalta 1969–1985

LähteetMuokkaa

  1. Visuri, Pekka. Suomi kylmässä sodassa. ISBN 978-951-1-20925-6. Otava Keuruu 2006, s. 71–73
  2. Niilola, Kari: Suomettuminen ei pelastanut Suomea. Kanava-lehti 8/2012, s. 57
  3. Visuri, s. 78–80
  4. Visuri, s. 284–288
  5. Dae-Kyu, Yoon (January 2003). "The Constitution of North Korea: Its Changes and Implications". Fordham International Law Journal 27 (4): 1289–1305. Viitattu 17 February 2020.