Kansandemokratia

valtiojärjestelmä

Kansandemokratia tai kansantasavalta on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto. Nimitys kansandemokratia sisältää ajatuksen, että järjestelmä eroaa porvarillisesta demokratiasta. Ideologian mukaan valta oli työväenluokan eli ns. proletariaatin. Tällöin valtio on ”koko kansan valtio”, koska porvaristo luokkana on hävinnyt. Tällöin ei enää ole tarvetta porvarilliselle demokratialle, jonka Vladimir Lenin näki kaikkein tehokkaimpana diktatuurin muotona, joka alistaa työväenluokkaa, puolustaa porvaristoa ja antaa etuoikeuksia porvaristolle riistäjäluokkana.[1]

Yhteistä kansandemokratioille on demokraattiseen sentralismiin perustuva yksipuoluejärjestelmä ja kommunistisen puolueen johtoasema. Kansandemokratioita nimitettiin kommunistisiksi tai sosialistisiksi valtioiksi. Vaaleissa ehdokkaat ovat kommunistisen puolueen jäseniä tai vähintäänkin sen hyväksymiä. Kommunistipuolueen ohella saattaa olla epäitsenäisiä apupuolueita, esimerkiksi talonpoikien puolue. Itäblokin kansandemokratioiden kommunistihallitukset kaatuivat vuonna 1989. Lopullisesti itäblokki hajosi Neuvostoliiton hajottua 26. joulukuuta 1991.[2]

Historia

muokkaa

Ensimmäiset kansandemokratiat muotoutuivat toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto alkoi korostaa marxilais-leniniläisen järjestelmän ylivoimaisuutta kapitalismiin verrattuna. Tämä merkitsi, että eri maiden kommunistipuolueita rohkaistiin ottamaan valta itselleen. Sodan voittajavaltioihin kuuluneen Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill piti maaliskuussa 1946 puheen, jossa hän pahoitteli, että Itä-Eurooppa on jäämässä rautaesiripun taakse Neuvostoliiton määräysvaltaan.[3]

Neuvostoliitto toteutti kansandemokratioiden muodostamisen Josif Stalinin uskotun miehen Andrei Ždanovin johtamana vuodesta 1947 alkaen. Tätä varten perustettiin Kominform-järjestö. Monet itäeurooppalaiset tunsivat kiitollisuutta venäläisille natsimiehityksen lopettamisesta. Kommunistipuolueet saivat paljon kannatusta, ja Kominform ohjasi niitä hankkimaan vaikutusvaltaa myös poliisivoimissa ja armeijassa. Neuvostoliitto takasi niille, että jos he pääsevät valtaan, he myös pysyvät vallassa.[4] Esimerkiksi Tšekkoslovakiassa kommunistit saivat vallan itselleen lyhyen tapahtumasarjan tuloksena. Helmikuussa 1948 hallituspuolueet riitautuivat ja ei-kommunistit erosivat siitä. Kommunistit jäivät hallitukseen ja ottivat haltuunsa tärkeimmät virkapaikat. Presidentti Beneš pelkäsi maan joutuvan sisällissotaan ja nimitti täysin kommunistisen hallituksen 25. helmikuuta 1948. Tämän jälkeen kommunistit eivät enää antaneet valtaa muille puolueille.[5]

Marxilais-leninistiset kansantasavallat

muokkaa
 
Kansantasavallat ja kansandemokratiat:
  Nykyiset
  Entiset

Nykyiset

muokkaa
Valtio Vuodesta
  Kiinan kansantasavalta 1949
  Laosin demokraattinen kansantasavalta 1975

Historialliset

muokkaa
Valtio Vuodet
  Albanian kansantasavalta 1976–1998
  Angolan kansantasavalta 1975–1992
  Beninin kansantasavalta 1975–1990
  Buharan sosialistinen kansantasavalta 1920–1925
  Bulgarian kansantasavalta 1946–1990
  Etiopian demokraattinen kansantasavalta 1987–1991
  Horezmin sosialistinen kansantasavalta 1920–1925
  Jemenin demokraattinen kansantasavalta 1967–1990
  Jugoslavian liittokansantasavalta 1945–1963
  Kamputsean kansantasavalta 1979–1989
  Kongon kansantasavalta 1969–1992
  Korean demokraattinen kansantasavalta 1948–1992/2009[6]
  Mongolian kansantasavalta 1924–1992
  Mosambikin kansantasavalta 1975–1990
  Puolan kansantasavalta 1952–1989
  Romanian kansantasavalta 1947–1965
  Tuvan kansantasavalta 1921–1944
  Ukrainan kansantasavalta 1917–1918
  Unkarin kansantasavalta 1949–1989

Ei-marxilais-leninistiset kansantasavallat

muokkaa

Nykyiset

muokkaa
Valtio Vuodesta
  Algerian demokraattinen kansantasavalta 1962
  Bangladeshin kansantasavalta 1971
  Korean demokraattinen kansantasavalta 2009

Historialliset

muokkaa
Valtio Vuodet
  Krimin kansantasavalta 1917–1918
  Länsi-Ukrainan kansantasavalta 1918–1919
  Unkarin kansantasavalta 1918–1919
  Valko-Venäjän kansallinen tasavalta 1918–1919
  Kubanin kansantasavalta 1918–1920
  Ukrainan kansantasavalta 1917–1921
  Korean kansantasavalta 1945–1946
  Sansibarin kansantasavalta 1963–1964
  Libyan suuri sosialistinen arabikansantasavalta 1977–2011
  Donetskin kansantasavalta 2014–2022
  Luhanskin kansantasavalta 2014–2022

Nykyiset demokraattiset tasavallat

muokkaa
Valtio Vuodesta
  Etiopian demokraattinen liittotasavalta 1991
  Itä-Timorin demokraattinen tasavalta 1975/2002
  Kongon demokraattinen tasavalta 1997
  Nepalin demokraattinen liittotasavalta 2008
  São Tomén ja Príncipen demokraattinen tasavalta 1975/1990
  Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta 1972

Historialliset marxilais-leninistiset

muokkaa
Valtio Vuodet
  Vietnamin demokraattinen tasavalta 1945–1976
   Sudanin demokraattinen tasavalta 1969–1985
  Saksan demokraattinen tasavalta 1949–1990
  Somalian demokraattinen tasavalta 1969–1991
  Madagaskarin demokraattinen tasavalta 1975–1992
  Afganistanin demokraattinen tasavalta 1978–1992

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Lenin's Theses on bourgeois democracy and proletarian dictatorship (reprint), Internationatism.org (englanniksi)
  2. Visuri, s. 284–288
  3. Visuri, Pekka. Suomi kylmässä sodassa, s. 71–73. Helsinki Otava 2006 ISBN 978-951-1-20925-6
  4. Niilola, Kari: Suomettuminen ei pelastanut Suomea. Kanava-lehti 8/2012, s. 57
  5. Visuri, s. 78–80
  6. Dae-Kyu, Yoon: The Constitution of North Korea: Its Changes and Implications. Fordham International Law Journal, January 2003, 27. vsk, nro 4, s. 1289–1305. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17 February 2020.