Berndt Godenhjelm

suomalainen kuvataiteilija

Berndt Abraham Godenhjelm (30. maaliskuuta 1799 Mäntyharju14. joulukuuta 1881 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän maalasi uransa aikana 25 alttaritaulua ja oli näin 1800-luvun keskeisiä alttaritauluja maalanneita taiteilijoita.

Jeesus ristillä, 1843, Kuopion tuomiokirkko.
Kristuksen kirkastus, 1839, Sitkan luterilainen kirkko, Alaska.

Elämä ja uraMuokkaa

Godenhjelm valmistui tuomariksi 1820 ja toimi auskultanttina Turun hovioikeudessa, ja sai varatuomarin arvon vuonna 1826. Lakiopintojen aikana Godenhjelm oli opiskellut myös taidetta ja hän sai vuonna 1827 kutsu tulla opiskelemaan taidetta Pietariin ja apurahan opiskelun turvaksi.[1] Godenhjelm opiskeli maalausta maisemamaalari Pehr Gustaf von Heidekenin johdolla Tukholmassa 1818 ja kuparipiirustusta Urkinin johdolla Pietarissa. Hän käytti usein ajan tavan mukaan esikuvinaan muiden teoksia.

Godenhjelmin teoksia oli ensi kerran näyttelyssä 1847 Ateneumin ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa sekä Kansallismuseossa. Mäntyharjun kirkossa on ensimmäinen hänen maalaamansa alttaritaulu. Liperin kirkossa on hänen maalaamansa alttaritaulu Kristus ristillä, jonka hän maalasi Pietarissa ollessaan. Se tuotiin 1842 Liperiin. Muita hänen maalaamiaan alttaritauluja ovat muun muassa Ikaalisten Fredrika Sofian kirkon alttaritaulu vuodelta 1874 Kristuksen kirkastuminen, Jämsän kirkon kaksiosainen alttaritaulu vuodelta 1848 ja Kangasniemen kirkon Jeesus ottaa jäähyväiset äidiltään (1851). Godenhjelmin teoksia ovat myös Galatean riemukulku, Oikeus ja viattomuus, Hirvenhiihtäjät, Väinämöisen soitto sekä Oma kuva.

Godenhjelm toimi johtajaopettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1848–1869. Hän oli Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsen 1864 ja Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan jäsen 1852–1868.

Godenhjelmin vanhemmat olivat lääninmaanmittari Adolf Fredrik Godenhjelm ja Maria Elisabet Argillander. Hänen puolisonsa oli Alexandra Fredrika o.s. Hornborg (1804–1871). Heidän pojastaan Bernhard Fredrik Godenhjelmistä tuli yliopiston lehtori ja professori. Godenhjelmien kolme muuta lasta syntyivät kuolleina.[1]

AlttaritaulujaMuokkaa

Muita maalauksia kirkoissaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Kuvataiteilijamatrikkeli
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 232.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Wirilander, Hannele: Godenhjelm, Berndt Abraham (1799–1881) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.10.2021.
  2. Mäntyharjun kirkko Mäntyharjun seurakunta. Viitattu 30.9.2021.
  3. Godenhjelmin alttaritaulu esillä synnyinsijoillaan Pietarissa Helsingin Sanomat. 11.9.2003. Viitattu 30.9.2021.
  4. Liperin kirkko Liperin seurakunta. Viitattu 30.9.2021.
  5. Kirkon esineistö Kuopion ev.lut. seurakeunnat. Viitattu 30.9.2021.
  6. Loukusa, Kerttu & Lyytinen, Hanna: Haminan Johanneksen kirkko – Rakennushistoriaselvitys, s. 21, 59. Tampere: Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.10.2021).
  7. Johanneksen kirkko Haminan seurakunta. Viitattu 1.10.2021.
  8. Lapuan tuomiokirkko Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. Viitattu 30.9.2021.
  9. Vihdin kirkko Vihdin seurakunta. Viitattu 30.9.2021.
  10. Jämsän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 26.11.2009. Museovirasto. Viitattu 30.9.2021.
  11. Janakkalan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.5.2008. Museovirasto. Viitattu 30.9.2021.
  12. Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 30.9.2021.
  13. Kuhmoisten kirkko Hollolan seurakunta. Viitattu 1.10.2021.
  14. Kymin kirkko Kotka–Kymin seurakunta. Viitattu 30.9.2021.
  15. Ikaalisten kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 19.5.2008. Museovirasto. Viitattu 30.9.2021.
  16. Mommilan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.2.2012. Museovirasto. Viitattu 30.9.2021.
  17. Dragsfjärdin kirkko kemiönsaaren seurakunta. Viitattu 1.10.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa