Gustaf Wilhelm Finnberg
Gustaf Wilhelm Finnberg (21. marraskuuta 1784 Parainen – 28. kesäkuuta 1833 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.
Gustaf Wilhelm Finnberg | |
---|---|
Omakuva, n. 1814 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. marraskuuta 1784 |
Kuollut | 28. kesäkuuta 1833 (48 vuotta) |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari |
Elämäkerta
muokkaaFinnbergin vanhemmat olivat merimies Johan Finnberg ja Sofia Henrikintytär o.s. Stenroos. Hän oli lähtöisin köyhistä oloista. 17-vuotiaana hän meni maalarioppilaaksi Turkuun, jossa hänet on merkitty 1801 maalarinammattikoulun kirjoihin. 21-vuotiaana hän sai kisällinpaperit ja toimi sitten pari vuotta ammattimaalarina Turussa kunnes lähti opiskelemaan Tukholmaan. Hän opiskeli Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa ja voitti 1811 ensimmäisen eli kuninkaallisen mitalin akatemian määräämästä Daidalos ja Ikaros aiheesta sommittelemastaan maalauksesta. Finnberg palasi 1817 Turkuun. Turussa asuessaan hän maalasi arkkipiispa Tengströmin ja professorien Walleniuksen ja Bonsdorffin muotokuvat. Myöhempään tuotantoon kuului vapaaherra Rabbe F. G. Wreden muotokuva.[1]
Finnberg asui vuodesta 1806 pääasiassa Ruotsissa, mutta työskenteli Suomessa noin 1820–1827 muotokuvamaalarina, eli Turun paloon asti. Hän ei kuitenkaan valmistunut Tukholman taideakatemiasta, eikä hänellä siksi ollut mahdollisuutta päästä ulkomaille. Turun palo vaikeutti Finnbergin elämää ja hän palasikin Tukholmaan vuonna 1827. Siellä hän ei kauan pystynyt elättämään itseään taiteilijana hitaan työskentelytapansa ja sulkeutuneen luonteensa takia. Asuntona hänellä oli uuniton ateljeehuone, ja onnellisimmat päivänsä hän vietti velkavankilassa, koska hän silloin sai sekä lämmintä että ruokaa. Hänen suuri haaveensa oli päästä Roomaan mutta tämä ei toteutunut.[2][1]
Finnberg oli edustettuna näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937. Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa Ateneumissa, Turun taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa sekä Ruotsissa Göteborgin taidemuseossa ja Nationalmuseumissa Tukholmassa. Omakuva on Turun taidemuseossa.[3]
Hän on maalannut Kemiön kirkon Kristuksen ja apostolien kuvat 1820-luvun alussa, Föglön kirkon alttaritaulun, joka kuitenkin tuhoutui Turun palossa, kuten suuri osa hänen teoksistaan, mikä oli hänelle syvä järkytys. Hän ikuisti Turun palon kuvaan Turun jäännöksiä, joka jälkikäteen sai myös värit.[4] Piirros kuuluu Sammon taidekokoelmiin.[5] Myös Kakskerran ja Paraisten kirkoissa on hänen teoksiaan.[6]
Hänet palkittiin kuninkaan mitalilla Daidalos ja Ikaros -sommitelmasta 1811 ja muista töistä Tessinin mitalilla 1812.
Teoksia
muokkaa-
Carl Gustaf Mannerheim, 1823–1825
-
Turun jäännöksiä, 1827
-
CJ Lagercrantz, arvioija ja hänen perheensä, n. 1830
Lähteet
muokkaa- Sinisalo, Soili: ”Finnberg, Gustaf Wilhelm (1784–1833)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 787–791. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
- Gustaf Wilhelm Finnberg taiteilijamatrikkelissa
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Taidemaalari G. W. Finnbergin syntymästä 150 vuotta, Aamulehti, 24.11.1934, nro 318, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.11.2024
- ↑ Huusko, Timo: ”Gustaf Wilhelm Finnberg: Aliluutnantti Anton af Tengström”, Ateneum-opas, s. 13. Toimittanut Timo Huusko. 2007.
- ↑ Omakuva.
- ↑ Kärkkäinen, Esko: Jorma hämmentyi juuristaan (Arkistoitu sivu.) Turun Sanomat. 18.11.1999. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ Kujanpää, Kaisa: Sammon taidekokoelman Gallen-Kallela ja Turku-teokset sopivat If-taloon Turun Sanomat. 22.2.2006. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ Pieni Tietosanakirja, osa I, s. 496. Helsinki 1926.
Elokuvia
muokkaa- Porträttmålaren Gustaf Wilhelm Finnberg och hans tid 1784–1833. Göran Gunérin elokuva (DVD), Athenafilm.
Aiheesta muualla
muokkaa- Jacob Tengströmin muotokuva.[vanhentunut linkki]
- Finnberg, Gustaf Wilhelm hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Finnberg, Gustaf Wilhelm hakuteoksessa Svenskt biografiskt lexikon.
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright