Mathilda Rotkirch
Mathilda Wilhelmina Rotkirch (28. heinäkuuta 1813 Stensböle, Porvoon pitäjä – 6. maaliskuuta 1842 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja Suomen ensimmäisiä sekä merkittävimpiä varhaisia naistaiteilijoita.[1]
Mathilda Rotkirch | |
---|---|
![]() Mathilda Rotkirch, R. W. Ekmanin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1848. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Mathilda Wilhelmina Rotkirch |
Syntynyt | 28. heinäkuuta 1813 Stensböle Porvoon pitäjä |
Kuollut | 6. maaliskuuta 1842 (28 vuotta) Turku |

Rotkirch syntyi Stensbölen kartanossa. Hänen vanhempansa olivat hovioikeuden presidentti, vapaaherra Karl Fredrik Rotkirch ja Augusta Fredrika Elisabeth Aminoff. Vuonna 1817 perhe muutti Vaasaan, missä isä työskenteli hovioikeuden presidenttinä.[1] Hänen kuolemansa jälkeen Augusta Rothkirch muutti kolmen tyttärensä kanssa Turkuun.[2]
Rortkirch opiskeli yksityisesti öljyvärimaalausta Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian opettajan, professori J. G. Sandbergin sekä R. W. Ekmanin ohjauksessa 1833–1834 ja 1836–1838. Palattuaan välissä Turkuun häntä opetti kaupungissa piirustuksen opettajana toiminut norjalaissyntyinen taiteilija Thomas Joachim Legler. Vuonna 1836 Rotkirch muutti takaisin Tukholmaan ja jatkoi siellä opintojaan.[3] Vuosina 1840–1841 hän teki kiertomatkan Saksaan, Italiaan ja Ranskaan .[1] Matkalla hän tutustui vanhoihin mestareihin muun muassa Louvressa ja kopioi museoissa teoksia.[4] Rotkich kuoli keuhkotautiin 28-vuotiaana vuonna 1842.[1] Rotkirchin ensimmäisen elämäkerran kirjoitti vuonna 1926 taiteilija Helena Westermark.[5]
Rotkirchin koko tuotantoon kuuluu 69 teosta, etupäässä lähipiirin muotokuvia. Hänen teoksiaan oli ensi kerran näyttelyssä Suomessa vuonna 1847. Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa Ateneumin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Suurin osa maalauksista kuuluu Stensbölen kartanon kokoelmiin, jotka omistaa Svenska litteratursällskapet i Finland.
Teoksia
muokkaaLähteet
muokkaa- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 636. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Konttinen, Riitta: ”Rotkirch, Mathilda (1813–1842)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 388–390. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Konttinen, Riitta: Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 17. Helsinki: Tammi, 2010.
- ↑ Konttinen, Riitta: Naisia taiteen rajoilla. Naistaiteilijoita Suomessa 1800-luvulla, s. 18. Helsinki: Tammi, 2010.
- ↑ Konttinen, Riitta: Naisia taiteen rajalla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 20. Tammi, 2010.
- ↑ Westermark, Helena: ”Mathilda Rotkirch. Finlands första målarinna”, Historiska och litteraturhistoriska studier 2. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1926.
- ↑ Lyijykynäpiirros (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Omakuva[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
muokkaa- Kuurne, Jouni: Mathilda Rotkirch: Taiteilija ja matkailija. 2002.
- (sv) Jouni Kuurne ja Teresia Ijäs, Mathilda Rotkirch : konstnärinna och resenär / Jouni Kuurne ; [översättning från finska: Teresia Ijäs ...]., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISBN 951-583-077-X, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Westermarck, Helena: Mathilda Rotkirch: Finlands första malarinna. Gunnar Castrén, Carl Gabriel von Bonsdorff ja Carl Axel Nordman, Historiska och litteraturhistoriska studier. 2 / redaktion: Gunnar Castrén, Carl v. Bonsdorff, C. A. Nordman., Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
- Willner-Rönnholm, Margareta: Målarinnan Mathilda Rotkirch – en bortglömd pionjär? Finsk Tidskrift 1/2003.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mathilda Rotkirch Wikimedia Commonsissa
- Mathilda Rotkirch – romantiikan ajan taiteilija.[vanhentunut linkki] Umami 13.8.2008.
- Stensböle gårds arkiv (1500–1900). SLS.
- Rotkirch, Mathilda hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright