Helena Arnell
Helena Arnell-Gezelius (1697 Tukholma – 1. elokuuta 1751 Porvoo) oli Suomessa 1700-luvulla asunut säätyläisnainen ja taidemaalari.


Ruotsista kotoisin olevan Arnellin vanhemmat olivat Jonas Lauréntii Arnell ja Helena Adlerberg, isäpuoli Axel Aulaevill. Arnell muutti Suomeen avioiduttuaan Tukholmassa vuonna 1720 Turun Akatemian teologian professorin, vuodesta 1972 Porvoon piispana toimineen Johan (Johannes) Nepos Gezeliuksen kanssa. Heillä oli kaksi poikaa, esikoinen Johan, joka aateloitiin nimellä Olivecreutz, sekä kaksi vuotta nuorempi Jonas, joka menehtyi pian syntymänsä jälkeen.[1]
Arnellin elämästä ja teoksista tiedetään vähän. Taiteilijan oppinsa hän sai todennäköisesti Tukholmassa 1710-luvulla. Kaikki Arnellin maalaamiksi tiedetyt muotokuvat liittyvät perhepiiriin.[2] [3] Suomen sotavoimien käskynhaltija Carl Olderman Cronstedtia esittävän muotokuvan laatu kertoo koulutusta saaneesta taiteilijasta. Arnellin tiedetään maalanneen muotokuvan myös isästään ja äidistään sekä apestaan Johannes Gezelius nuoremmasta ennen tämän kuolemaa vuonna 1718.[4] Muotokuva päätyi Gezelius-suvun muiden muotokuvien mukana Ruotsiin Gripsholmin linnan kokoelmaan.
Puolisonsa kuoltua 1733 Arnell muutti Sauvoon Karunan säterikartanoon, missä hän todennäköisesti jatkoi kartanon hoidon ohella myös taiteen tekemistä.[5] Hänen omistamallaan laivalla vietiin kartanon tuotteita Tukholmaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Konttinen, Riitta: ”Arvoitukselliset. Varhaisimmat naistaiteilijat Suomessa”, Naisten salonki. 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteiljoita, s. 37-38. Helsinki: WSOY.
- ↑ Konttinen, Riitta: Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 9-10. Helsinki: Tammi, 2010.
- ↑ Konttinen, Riitta: ”Arvoitukselliset. Varhaisimmat naistaitelijat Suomessa”, Naisten salonki. 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteiljoita. s. 46. Tammi, 2007.
- ↑ Konttinen, Riitta: ”Arvoitukselliset. Varhaisimmat naistaiteilijat Suomessa”, Naitsen salonki. 1700-luvun Eurooppalisia naistaiteiljoita, s. 40-45. WSOY, 2007.
- ↑ Konttinen, Riitta: ”Arvoitukselliset. Varhaisimmat naistaiteilijat Suomessa”, Naisten salonki. 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita, s. 39, 43-44. WSOY, 2007.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helena Arnell Wikimedia Commonsissa
- Salme Sarajas-Korte (toim.), Ars Suomen taide 2, s. 307.
- Naisten Salonki, Naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinebrychoffin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sukutaulu Släkten Gexelius & Olivecreutz (Arkistoitu – Internet Archive)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright