Carl Cronstedt

Carl Cronstedt (1672 Tukholma1750 Tukholma) oli ruotsalainen kenraali ja vapaaherra. Hän toimi Suomen joukkojen ylipäällikkönä vuosina 1739–1740. Poliittisesti Cronstedt oli lähellä hattupuoluetta. Hänen kuolemansa jälkeen levisi huhu, jonka mukaan Cronstedt olisi ampunut Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n.

Carl Olderman Cronstedt, Helena Arnellin maalaama muotokuva 1740-luvulta, Suomen kansallismuseo.

ElämäkertaMuokkaa

Cronstedtin puoliso oli Elisabet Arnell. Cronstedt jäi suuressa Pohjan sodassa sotavangiksi Pultavan taistelussa, mutta hän vapautui taistelun jälkeen tapahtuneessa vankien vaihdossa.

Suomen armeijan ylipäällikkönäMuokkaa

Cronstedt valittiin Suomen joukkojen ylipäälliköksi Axel Löwenin jälkeen. Cronstedt oli tällöin jo vanha ja sairas, mutta hänet nimettiin tehtävään, koska monet häntä ansioituneemmat ehdokkaat kieltäytyvät virasta. Hänen tehtävänään oli tehdä sotavalmisteluja Suomessa, sillä vuoden 1738 valtiopäivillä valtaannoussut hattupuolue aikoi julistaa sodan Venäjälle. Cronstedt saapui Suomeen 1. elokuuta 1739. Ensimmäisissä tarkastuksessaan hän havaitsi, että sotilaiden musketit olivat huonoja, rajalinnoitukset olivat rapistuneita ja rakennusmateriaalien puute oli keskeyttänyt sotilaiden parakkien rakennustyöt.

Cronstedtin suunnittelema puolustus perustui sotilastopografiseen ajatteluun, jonka mukaan Ruotsin kannatti puolustaa Kymijoen suuntaista linjaa. Cronstedt vakuutti kuninkaan ja neuvoston siitä, että Haminaa ja Lappeenrantaa ei pystyttäisi linnoittamaan riittävän vahvasti ajoissa, joten niiden linnoittamiseen ei kannattanut tuhlata voimia. Sen sijaan hän halusi varustaa kauemmas itärajasta linnoitusketjun, jolloin linnoituksia olisi helpompi ylläpitää ja piirittäjällä olisi pitemmät huoltoyhteydet Venäjälle ja näin huoltokuljetuksia olisi helpompi häiritä. Cronstedt ehdotti Olavinlinnan, Hämeenlinnan ja Helsingin linnoittamista. Tuloksena oli rajan linnoitusten parannustöiden keskeyttäminen, mutta uuden linnoitusketjun rakentamiseksi ei ohjattu voimavaroja.

Kun Cronstedt tarkasti Haminan, Olavinlinnan ja Lappeenrannan linnoitukset hän kirjoitti Tukholmaan, että niiden puolustuskuntoon laittaminen kestäisi neljä vuotta. Hän kirjoitti kuninkaalle, että Tukholmassa suhtauduttiin kevytmielisesti sotavalmisteluihin ja pyysi että kuningas peruisi suunnitellun sodan. Cronstedt yritti parantaa sotavalmiutta säännöstelemällä elintarvikkeita ankarasti ja pidensi elintarvikkeiden vientikieltoa. Cronstedt antoi määräyksen omavaltaisesti, ennen kuin valtaneuvosto teki asiasta päätöksen. Cronstedt ei kuitenkaan saanut varoja elintarvikkeiden ostoon ja samaan aikaan sotavalmistelujen aiheuttama kysyntä nosti elintarvikkeiden hintoja. Lisäksi näytti siltä, että kesällä 1740 Suomea uhkaisi kato ja rehun puute. Elintarvikeongelman vuoksi sotilaita ei voitu koota yhteen paikkaan, vaan he joutuivat pysyttelemään puustelleissaan mahdollisimman pitkään.

Päätös Cronstedtin vapauttamisesta Suomen armeijan ylipäällikön tehtävistä tehtiin 21. heinäkuuta 1740. Uudeksi ylipäälliköksi nimettiin Charles Emil Lewenhaupt. Väliaikaiseksi ylipäälliköksi tuli kenraaliluutnantti Henrik Magnus von Buddenbrock.

LähteetMuokkaa