Bagdad

Bagdad (arab. بغداد‎, Baġdād) on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella. Se on Teheranin jälkeen toiseksi suurin kaupunki Lounais-Aasiassa. Bagdadin asukasluvuksi arvioitiin 6 643 000 vuonna 2015. Bagdad perustettiin vuonna 762, ja se oli pitkään islamilaisen teologian ja oppineisuuden keskus, lukeutuen maailman suurimpiin kaupunkeihin. Mongolit hävittivät kaupungin vuonna 1258 ja kaupunki ei toipunut entisiin mittoihinsa ennen 1900-lukua. Nykyisin kaupunki kuuluu arabimaailman suurimpiin kaupunkeihin, mutta sitä ovat vaivanneet Irakin sisäiset levottomuudet.

Bagdad (بغداد)
Bagdad
Koordinaatit: 33°20′N, 44°26′E
Valtio	Irak
Maakunta	Bagdad
Väkiluku (2015)	6 643 000
– Metropolialue	8 000 000
Aikavyöhyke	UTC+3
– Kesäaika	UTC+4
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Maantiede

Bagdadin kartta

Bagdad sijaitsee molemmin puolin Tigrisjokea Eufratjoen itäpuolella alueella, jossa joet virtaavat lähellä toisiaan. Aluetta kuvataankin usein saareksi (jazirah) kahden joen välissä. Bagdad sijaitsee kohdalla, jossa alkaa etelään kohti Basraa jatkuva alluviaalitulvatasanko. Alueen korkeus merenpinnasta on noin 34 metriä. Historiallisesti kaupunkia ovat koetelleet Tigrisjoen tulvat, jotka kuitenkin päättyivät vuonna 1956, kun Samarran ulkopuolelle Tigrisjoelle rakennettiin pato.

Bagdadissa on kuuma ja kuiva ilmasto. Sateita esiintyy marraskuusta maaliskuuhun, vuotuinen sademäärä on noin 123 mm. Kuumimmat kuukaudet ovat kesäkuusta syyskuuhun, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila nousee yli 40 asteen.

Historia

Varhainen historia

Nykyisen Bagdadin alueella on ollut asutusta jo Mesopotamian varhaisten sivilisaatioiden alkuvaiheessa. Nykyisen kaupungin laitamilla sijaitseva Tell Abu Harmal oli muinainen Shaduppumin kaupunki, joka toimi Eshnunnan kuningaskunnan hallinnollisena keskuksensa. Eshunnan pääkaupunki sijaitsi nykyisellä Tell al-Asmarilla parikymmentä kilometriä Bagdadista koilliseen. Parikymmentä kilometriä joenvartta kaakkoon sijaitsevat puolestaan hellenistisen Seleukeian, sekä parthialaisten ja sassanidien Ktesifonin rauniot. Varsinainen Bagdad perustettiin kuitenkin vasta myöhemmin.

Perustaminen ja kukoistus

William Muirin piirros Bagdadista 700-900 -luvuilla.

Arabit voittivat sasanidit Qadisiyyan taistelussa nykyisen kaupungin eteläpuolella vuonna 637 ja valtasivat voittonsa jälkeen Kresifonin. Valtaansa vakiinnuttaakseen arabit perustivat alueelle varuskuntakaupunkeja, kuten Kufan ja Basran. Vuonna 750 abbasidit kukistivat umaijadit abbasidien vallankumouksessa ja Abu al-Abbasista tuli uusi kalifi. Hänen seuraajansa al-Mansur päätti perustaa valtakunnalle uuden pääkaupungin, jolla ei olisi historiallisia yhteyksiä entuudestaan ja joka mahdollistaisi tärkeiden kauppareittien hallinnan. Sopiva paikka löytyi vuonna 762 Tigrisjoen varrelta ja lähellä sijaitsi pieni sasanidien aikainen Bagdad-niminen kylä. Uutta kaupunkia rakentamaan tuotiin arkkitehteja ja työläisiä eri puolilta muslimimaailmaa ja se valmistui neljässä vuodessa. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana Bagdadista kasvoi Eurasian johtava kaupunki, jossa asui arviolta 700 000 asukasta. Bagdad tuli tunnetuksi teologian ja filosofian keskuksena ja se tuotti esimerkiksi kaksi tärkeää islamin lainopillista koulukuntaa, Abu Hanifan (699–767) hanafi-koulukunnan ja Ahmad ibn Hanbalin (780–855) hanbali-koulukunnan. 300 vuotta heidän jälkeensä Abdul Qadir al-Jilani (1077–1166) perusti suufilaisen Qadiriya-veljeskunnan ja on yksi suufilaisuuden tärkeimmistä pyhimyksistä ja Abu Hamid al-Ghazalia (1058–1111) pidetään yhtenä merkittävimmistä islamilaisista teologeista. Kalifi al-Mansur oli perustanut myös Bayt al-Hikman, jossa käännettiin kreikkalaisia tieteellisiä tekstejä arabiaksi ja algebran kehittäjä al-Khwarizmi eli ja työskenteli Bagdadin observatoriossa.

Bagdadin taistelua Rashid-al-Din Hamadanin teoksessa 1300-luvulta.

Tammikuussa 1258 kalifi Al-Musta'simin valtakaudella Hülegü-kaanin johtamat mongolit ilmestyivät Bagdadin ulkopuolelle. Kaupunki piiritettiin ja sen antautuessa kaupunkia hävitettiin 40 päivän ajan. Kaupungin koko väestö surmattiin kristittyjä lukuun ottamatta. Suuri osa kaupunkia poltettiin ja sen kanaalit tuhottiin. Arabeille 500 vuoden ajan islamin ja arabien keskuksena toimineen Bagdadin tuho oli kataklysmi, jota pidettiin Jumalan tuomana rangaistuksena Mongolivalloituksen jälkeen Bagdad supistui kymmenesosaan entisestä koostaan ja muuttui valtakunnan keskuksesta Tabrizin alaiseksi alueelliseksi hallintokeskukseksi. Vuonna 1327 Bagdadissa vieraillut Ibn Battuta kuvaili sitä pieneksi kaupungiksi "vailla kauneutta". Pian mongolien jälkeen vuonna 1393 kaupungin valtasi Timur Lenk, joka antoi sen hallittavaksi pojalleen Amiranshahille. Ahmad Jalayir valtasi kaupungin takaisin, mutta Timur palasi Bagdadiin vuonna 1401 jättäen jälkeensä 100 ihmiskalloista tehtyä tornia kaupungin raunioille.

Osmanit ja britit

Souk piirroksessa vuodelta 1876.

Bagdadin toipuminen kesti vuosisatoja ja esimerkiksi sen asukasluku ei noussut entisiin lukemiinsa ennen 1900-lukua. Safavidit valtasivat kaupungin vuonna 1506 ja Osmanien valtakunta vuonna 1534. Osmanit jakoivat nykyisen irakin kolmeen vilayetiin, Bagdadiin, Mosuliin ja Basraan. Safavidit valtasivat kaupungin jälleen vuonna 1623, mutta Murat IV valtasi kaupungin takaisin vuonna 1638. Safavidit piirittivät kaupunkia jälleen vuonna 1683, mutta osmanit voittivat heidät jälleen Mehmed IV:n johdolla. Osmanien ote kaupungin hallinnasta lieveni ajan mittaan ja vuoden 1750 jälkeen todellista valtaa käyttivät mamelukkipaššat. Vuonna 1831 tulva tuhosi 7 000 rakennusta ja sitä seurannut nälänhätä surmasi kaupungin asukkaista noin puolet, eli 70 000 henkilöä. Osmanit käyttivät nälänhätää syynä palauttaa valtansa alueelle ja vuonna 1831 he surmasivat mamelukit. Ensimmäisen maailmansodan alettua britit valtasivat nopeasti Basran satamakaupungin, mutta eivät aluksi edenneet kohti pohjoista. Eteneminen Bagdadiin aloitettiin vasta vuonna 1917 ja kaupunki vallattiin ilman taistelua sen puolustajien vetäydyttyä pohjoiseen.

Britit yhdistivät alueen kolme vilayetia uudeksi valtioksi ja nostivat sen johtoon Faisal I:n. Britit otettiin alun perin vastaan vapauttajina, mutta yleinen mielipide kääntyi nopeasti heitä vastaan. Irakin vuoden 1920 kapinassa brittejä vastaan kuoli T. E. Lawrencen mukaan 10 000 arabia. Britit toivat kuitenkin alueelle myös nykyaikaisen teknologian. Alueelle rakennettiin rauta- ja maanteitä. Ensimmäinen elokuvateatteri avattiin vuonna 1917 ja 1940-luvulla Bagdad oli kukoistavan elokuvateollisuuden keskus. Irakin kansallisteatteria pidettiin arabimaailman parhaana. Irakista tuli muodollisesti itsenäinen vuonna 1932. Yksi maan kuningas Faisalin neuvonantajista Bagdadissa oli Sati al-Husri, jonka kirjoitukset arabimaailman yhtenäisyydestä vaikuttivat myöhemmin Baath-puolueen perustamiseen.

Itsenäinen Irak

Saddam Husseinin patsas kaadetaan huhtikuussa 2003 Bagdadin taistelun aikana.

Irakin historiaa leimasi pitkään jatkuva sisäinen levottomuus ja sotilasvallankaappaukset. Kaupungin ympärille rakentui tuhansien maalta kaupunkiin muuttaneiden hökkelikyliä. Kaupungissa kapinoitiin vuosina 1948 ja 1952 ja epäonnistunut yritys luoda puolustusliitto CENTO Neuvostoliittoa vastaan epävakautti pääministeri Nuri as-Saidin johtaman hallinnon. Kuningaskunta sai loppunsa sotilaiden ja siviilien vallankaappauksessa heinäkuussa 1958. Baath-puolue suoritti oman vallankaappauksensa helmikuussa 1963, ja toinen vallankaappaus vuonna 1968 toi valtaan puolueen tikritiläisen ryhmittymän. 1950-lukua seuranneiden kolmen vuosikymmenen aikana Bagdad kasvoi huomattavasti. Sen väkiluvun noustessa neljään miljoonaan siitä tuli Kairon jälkeen suurin arabikaupunki. Irakin kasvaneet öljytulot mahdollistivat puolestaan suuret sijoitukset pääkaupunkiin. Suuri osa sijoituksista meni koulutukseen: perustettuihin laitoksiin kuuluivat esimerkiksi Bagdadin yliopisto (1957), al-Mustansiriyyan yliopisto (1963), Teknologiayliopisto (1974) ja al-Bakrin sotilasakatemia. Saddam Husseinin setä Khairallah Tulfah toimi Bagdadin pormestarina suuren osan 1970- ja 1980-luvuista, kunnes hänet poistettiin lopulta tehtävästään korruption takia. Qasr al-Niharyyah-palatsi tuli tunnetuksi salaisen poliisin kidutuskeskuksena, josta kärsivät etenkin kaupungin köyhät šiiat.

Irakin–Iranin sota ei vaikuttanut kaupunkiin juurikaan, mutta Persianlahden sota toi mukanaan mittavat ilmapommitukset 17. tammikuuta 1991 lähtien. Kohteeksi päätyi kaupungin infrastruktuuri, ja esimerkiksi suurin osa Tigrisjoen ylittävistä silloista tuhottiin. Sotaa seurasi 12 vuotta YK:n asettamia sanktioita ja kauppasaarto. Ilmapommitukset alkoivat jälleen maaliskuussa 2003 Irakin sodan myötä ja amerikkalaiset valtasivat kaupungin 9. huhtikuuta samana vuonna. Valtauksen jälkeen Bagdadissa oli runsaasti pommi-iskuja ja väkivaltaisuuksia yli kymmenen vuoden ajan. Huhtikuussa 2003 lähelle kaupungin keskustaa muodostettiin n. 10 neliökilometrin suuruinen turvajärjestelyillä suojattu Green Zone. Tällä alueella sijaitsee Irakin hallituksen rakennuksia ja ulkomaiden suurlähetystöjä. Väkivaltaisuuksien määrä alkoi vähetä vuodesta 2007 ja Yhdysvallat aloitti asteittaisen vetäytymisen Irakissa. Maan läsnäolo Irakissa päätettiin seremoniassa Bagdadissa joulukuussa 2011.

Vuodesta 2014 alkaen levottomuuksia on aiheuttanut Isis, jonka järjestön taistelijat levittäytyivät Anbarin maakunnasta vallaten Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja muita kaupunkeja. Isisin menestyksen myötä luotiin puolestaan Bagdadin puolustamiseksi šiialaisia asejoukkoja, jotka ovat sittemmin vallanneet Irakin armeijan ohella alaa Isisiltä.

Hallinto

Kaupunki on jaettu yhdeksään suurpiiriin ja nämä edelleen kaupunginosiin. Suuralueet ovat

• Sadr City (Thawra)
• Adhamiyah
• Karkh
• Karadah
• Kadhimyah
• Mansour
• Al Rashid
• Rusafa
• Uusi Baghdad (Tisaa Nissan)

Talous

Bagdad ja sen lähialue ovat Irakin teollisuuden, sekä finanssi- ja kaupanalan keskus. Maan suurimittaisesta teollisuudesta siellä vähintään puolet. Ainoa poikkeus on raskas öljy- ja kemikaaliteollisuus, jota sijaitsee lähellä öljykenttiä Kirkukissa, sekä etelässä Basrassa ja Zubairissa. Bagdadin tärkeimpiin teollisuudenaloihin kuuluvat esimerkiksi elintarvike-, tupakka-, tekstiili-, sementti-, metalli- ja paperiteollisuus. Suurin osa taloudesta on valtiojohtoista, ja valtio omistaa myös monet yritykset. Valtio on Bagdadin suurin yksittäinen työnantaja. Virkakoneistossa työskentelee suoraan tai epäsuoraan satoja tuhansia.

Irakin keskuspankin päätoimisto sijaitsee Bagdadissa. Myös monien valtionyhtiöiden päätoimistot sijaitsevat kaupungissa. Bagdadin pörssi avautui vuonna 1992.

Liikenne

Linja-auto vanhassakaupungissa.

Bagdad on Irakin liikenteen solmukohta. Kaupungissa kohtaavat valtion omistaman rautatien merkittävimmät linjat. Rautatieyhteys on olemassa Basraan ja Umm Qasriin etelässä, Kirkukiin ja Arbiliin koillisessa, Mosuliin pohjoisessa ja al-Qa’imiin lähellä Syyrian vastaista rajaa. Kaupunki on myös paikallisen tieverkon keskus ja tiet yhdistävät maan Bagdadista myös Turkkiin, Syyriaan, Jordaniaan, Iraniin, Kuwaitiin ja Saudi-Arabiaan.

Bagdadin kansainvälinen lentoasema on entinen Saddam Husseinin lentoasema. Lentoasemaa käyttävät useat ulkomaille lentävät yhtiöt, kuten Iraqi Airways.

Julkisen liikenteen pääasialliset muodot Bagdadissa ovat taksit ja brittien aikanaan Irakiin tuomat 2-kerrosbussit.

Väestö

YK:n Irakin analyysiyksikön Bagdadin maakunnan piirikunnallisen väestöosuusjaon perusteella Bagdadin kaupungin väkilukuarvio olisi ollut noin 5,4 miljoonaa (2013). ja YK:n tilastotoimiston mukaan vuonna 2015 arviolta 6 643 000. Kaupungin asukkaiden valtaosa on šiialaisia ja Bagdad on Teheranin jälkeen maailman toiseksi suurin šiialainen kaupunki. Kaupungin šiialaisen väestön osuus on noussut köyhän maaseutuväestön muuttaessa kaupunkiin. Vielä 1940-luvulla Bagdadia pidettiin sunnalaisena kaupunkina, mutta vuoteen 2008 mennessä he muodostivat vain noin 10–15 % Bagdadin väestöstä. Vuodesta 2014 kaupunkiin on kuitenkin tullut puolestaan noin puoli miljoonaa sunnalaista asukasta Isis-järjestön aiheuttamien levottomuuksien takia. Samaan aikaan kaupunkiin on saapunut myös noin 200 000 kristittyä. Kaupunki on jakautunut voimakkaasti šiialaisiin ja sunnalaisiin kaupunginosiin.

Bagdadissa oli huomattava persiankielinen vähemmistö aina 1970-luvulle saakka, jolloin Baath-puolueen johtama hallinto karkotti heidät maasta. Bagdadin juutalaisilla oli pitkä historia Mesopotamiassa, mutta heidät ajettiin maasta 1950-luvulla. Kaupungin nykyisiin vähemmistöihin kuuluvat esimerkiksi armenialaiset, kurdit, assyrialaiset, intialaiset, afgaanit ja turkkilaiset.

Kulttuuri

Irakin museo.

Bagdadissa sijaitsee useita merkittäviä museoita. Vuonna 1923 perustettu Irakin museo esittelee esimerkiksi arkeologisia löydöksiä muinaisen Mesopotamian ajoilta. Irakin nykytaiteen kansallismuseo avattiin vuonna 1962 ja sen kokoelmiin kuuluu paikallisten taiteilijoiden maalauksia, veistoksia ja keramiikkaa. Monet museot säästyivät ensin hävitykseltä Irakin sodassa, mutta myöhemmin monet niissä näytteillä olleissa kohteissa ryöstettiin seuranneen sekasorron aikana. Sodan jälkeen kunnostettu Irakin museo jälleenavattiin vuonna 2009.

Bagdadissa sijaitsee myös useita islamissa merkittäviä uskonnollisia kohteita. Šiialaisille merkitystä on imaami Musa al-Kazimin ja Muhammad al-Jawadin pyhätöillä. Sunnalaisille puolestaan lainoppinut Abu Hanifahn al-Kazimiyyahin pyhätöllä. Suufilaiset Qadiriyyahin veljeskunnan perustaneella Abd al-Qadir al-Jilanilla on oma pyhättönsä al-Azamiyyahissa.

Irakin kansallisteatteria pidettiin aikanaan arabimaailman parhaana, mutta se kärsi esitysten vähenemisestä 1990-luvulla. Elokuvateatterit muodostavat tärkeän viihteen muodon kaupunkilaisille. Bagdadin eläintarha on 7,8 km² laajuinen vehreä puisto, yksi Lähi-idän suurimmista eläintarhoista. Se kärsi pahasti sodan aikana jolloin kesympiä eläimiä varastettiin ruoaksi ja eksoottisempia myytäviksi, mutta eläintarhaa on kunnostettu vuodesta 2007 alkaen.

Koulutus

Bagdad on Irakin korkeamman asteen koulutuksen keskus. Bagdadin yliopisto perustettiin vuonna 1957 ja osa sen yksiköistä on vielä vanhempia. Muita korkeakouluja ovat al-Mustansiriyaahin yliopisto, Teknologiayliopisto ja al-Bakrin sotilasakatemia. Kaupungin peruskouluihin lukeutuu yli 1 0000 koulua ja koulutus on ilmaista aina yliopistoon saakka.

Kuvagalleria

• 
  Tigris-joki Bagdadissa
• 
  Al-Ma'mun's Telecommunication Center
• 
  Sindbadin hotellikompleksi ja kokouskeskus
• 
  Palestine Meridian Hotel ja Ishtar Sheraton Hotel
• 
  Tasavallan palatsi
• 
  Katu Bagdadissa 2015
• 
  Al-Fawin palatsi

Katso myös

• Bagdadin pyöreä kaupunki

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bagdad Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Baghdad Wikivoyagessa (englanniksi)