Arkkitehtitoimisto CJN
Arkkitehtitoimisto CJN Oy (aiemmin Castrén–Jauhiainen–Nuuttila ja Jauhiainen–Nuuttila) on suomalainen arkkitehtitoimisto, joka on nykyään osa KVA Design Groupia. Sen perustivat arkkitehdit Heikki Castrén, Juhani Jauhiainen ja Marja Nuuttila. Toimisto tunnetaan muun muassa suunnittelemistaan suurista toimistorakennuksista.
Historia muokkaa
CJN:n perustajat työskentelivät alkujaan Viljo Revellin arkkitehtitoimistossa, jota Heikki Castrén johti Revellin ollessa Kanadassa toteuttamassa Toronton kaupungintaloa. Revellin kuoltua yllättäen vuonna 1964 toimiston muut arkkitehdit jatkoivat sen toimintaa ja perustivat vuonna 1965 arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co:n jatkamaan keskeneräisiä suunnitteluhankkeita. Vuonna 1972 sen seuraajaksi perustettiin Castrén–Jauhiainen–Nuuttila Oy.[1] Vuodesta 1974 toimisto käytti myös nimeä CJN Oy.[2] Castrénin kuoltua toimiston nimenä oli vuosina 1980–1988 Jauhiainen–Nuuttila Oy.[1][3] Marja Nuuttila luopui osakkuudesta vuonna 1988,[2] minkä jälkeen nimenä oli jonkin aikaa Jauhiainen–CJN Ky,[4] ja sittemmin pelkkä CJN Oy. Toimiston mainittaviin arkkitehteihin kuuluivat myös muun muassa Mirja Castrén ja Juhani Katainen.[1]
Castrén–Jauhiainen–Nuuttilalla oli merkittävä rooli suomalaisessa toimistorakentamisessa, ja sen arkkitehtien on sanottu olleen alansa huippuja Suomessa erityisesti 1960–1980-luvuilla. Sen suunnittelemia tunnettuja kohteita ovat muun muassa niin sanottu Nesteen torni eli nykyinen Accountor Tower Espoossa, Pohjolatalo Kouvolassa ja Pasilan virastokeskus sekä sittemmin purettu Pasilan rautatieasema Helsingissä.[1][5] Nesteen torni oli pitkään Suomen korkein tornitalo,[6] Pasilan virastokeskus puolestaan Suomen suurin toimistorakennus kerrosneliöissä laskettuna[7]. Vuosina 1975–1986 toimisto suunnitteli rakennuksia Libyaan, Kuwaitiin, Algeriaan ja Vietnamiin yhteistyössä arkkitehti Kari Virran kanssa.[1]
Vuonna 2016 CJN:n omistaneet yrittäjä-arkkitehdit Juhani Jauhiainen, Kari Somma, Eero Valtiala, Hannu Mikola, Olli Rouhiainen ja Veli-Markku Kukkanen myivät yrityksen Vartola Oy:lle, joka oli Kalle Vartolan perustaman KVA Arkkitehdit -toimiston pääomistaja.[8] Nykyään CJN, KVA ja arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy muodostavat yhdessä KVA Design Groupin.[9]
Suunnittelutöitä muokkaa
Luettelon yleislähteet:[1][10][11]
Viljo Revell & Co:n aikana aloitetut hankkeet muokkaa
- Pohjola-talo, Helsinki (1969, laajennuksia 1983 ja 1988, osittain purettu 2018)
- Oulunkylän kirkko, Helsinki (1972)
Heikki Castrén & Co:n aikana aloitetut hankkeet muokkaa
- Keskustalo, Lahti (1968)
- Keskuskatu 7, Helsinki (1970)
- Seinäjoen keskusliikenneasema, Seinäjoki (1970)
- Espoon kaupungintalo, Espoo (1972, purettu 2022)
- Teljäntori, Pori (1972)
- Partiotalo, Lauttasaari, Helsinki (1972)
- Hakaniemen metroasema, Helsinki (1982)
Castrén–Jauhiainen–Nuuttilan aikana aloitetut hankkeet muokkaa
- Konalan kirkko ja seurakuntatalo, Helsinki (1973)
- Virastotalo 1, Espoo (1975, purettu 2013)
- Accountor Tower (Nesteen torni), Espoo (1976, laajennuksia 1980- ja 1990-luvulla)
- Pohjolatalo, Kouvola (1977)
- SYP:n konttori, Lahti (1977, purettu 2015)
- Espoon valtuustotalo, Espoo (1979)
- Tampereen Verkatehtaan pääkonttori, Tampere (1979)
- rakennuksia Sétifin yliopistolle, Sétif, Algeria (1980), Kari Virran arkkitehtitoimiston kanssa
- Kokkolan kaupungintalo, Kokkola (1980)
- valtion virastotalo, Lappeenranta (1980)
- Pasilan virastokeskus, Helsinki (1982)
- Kuntatalo, Helsinki (1983)
- Lappeenrannan kaupungintalo, Lappeenranta (1983)
- Ras Lanufin kaupunki, Libya (1986)
Myöhempiä hankkeita muokkaa
- Teollistamisrahaston toimitalo, Helsinki (1985)
- Hewlett-Packardin pääkonttori, Espoo (1985)
- valtion virastotalo, Savonlinna (1986)
- Satakielitalo, Tapiola, Espoo (1987, purettu 2023)
- Kauppakeskus Kluuvi, Helsinki (1989)
- hotelli Kuninkaantie, Espoo (1989)
- valtion virastotalo, Nurmijärvi (1989)
- Pasilan rautatieasema, Helsinki (1990, purettu 2017)
- Keravan Maxi, Kerava (1990)
- Shellin pääkonttori, Tikkurila, Vantaa (1991)
- Ouagadougou-kongressikeskus, Sirt, Libya (1997)
- Jyväskylän oikeus- ja poliisitalo, Jyväskylä (1999), arkkitehtitoimisto Pekka Paavolan kanssa
- Paviljonki, Jyväskylä (1999), arkkitehtitoimisto Pekka Paavolan kanssa
- Navitas Taitotalo, Varkaus (2002), arkkitehtitoimisto Pekka Paavolan kanssa
- A-lehtien pääkonttori, Kulosaari, Helsinki (2003), Kouvo & Partasen suunnitelman pohjalta[12]
- Awash International Bankin pääkonttori, Addis Abeba, Etiopia (2003)
- Etelä-Tapiolan palvelukeskus Haukitalo, Espoo (2004)
- Keskustan huoltotunnelin arkkitehtisuunnittelu, Helsinki (2009)[13]
- Cafe Piritta, Helsinki (2010)
- Solo Sokos Hotel Paviljonki, Jyväskylä (2012)[14]
- Suurpellon eritasoliittymä, Espoo (2013)[15]
- Länsimetron ja sen asemien konseptisuunnittelu, Espoo ja Helsinki (2017, 2023)[16][17]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Pohjolan toimitalo Lapinmäentie 1: rakennushistoriaselvitys ja arkkitehtuurianalyysi, s. 18–19, 23, 31, 154 Arkkitehdit Mustonen Oy 2013. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ a b Pirkko-Liisa Schulman: Marja Nuuttila-Helenius - arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja Naisten ääni. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Jauhiainen, Juhani hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Riitta Heiskanen: Vakuutusyhtiö Sammon kutsukilpa ratkesi (tilaajille) Helsingin Sanomat 30.5.1990. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Pasilan aseman ja Espoon kaupungintalon arkkitehti: Purkaminen surullista, mutta ymmärrettävää Yle 4.2.2016. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Seppo Korkman: Raaden hampaan huipulle tulee näköalaravintola – Espoon maamerkkiä korjataan kymmenillä miljoonilla euroilla Länsiväylä 7.2.2018. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Heikki Arola: Virastojätti jollaista ei enää tule (tilaajille) Helsingin Sanomat 3.10.1981, s. 9, HS Aikakone. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Korkealaatuista arkkitehtuuria asiantuntemuksella ja tulevaisuuteen katsoen CJN.fi (Internet Archive). Viitattu 27.5.2023.
- ↑ KVA KVA.fi. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ CJN Architects: List of projects (englanniksi) Yumpu.com. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Tutustu tarkemmin monipuolisiin suunnitteluprojekteihin CJN 2013 (Internet Archive). Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Ville Seuri: Arkkitehdit: Tekijänoikeuksia rikottiin (tilaajille) Helsingin Sanomat 9.6.2006. Viitattu 28.5.2023.
- ↑ Keskustan maanalainen huoltoväylä CJN (Internet Archive). Viitattu 28.5.2023.
- ↑ Solo Sokos Hotel Paviljonki Jyväskylä Projektiuutiset 25.10.2012. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Suurpellon eritasoliittymä (Arkistoitu – Internet Archive) KVA.fi. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Länsimetro (Arkistoitu – Internet Archive) KVA.fi. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Suunnittelijat Länsimetro. Viitattu 27.5.2023.