Juhani Katainen
Reino Paavo Juhani Katainen (s. 30. marraskuuta 1941 Rovaniemi) on suomalainen arkkitehti.[1]
Henkilöhistoria ja ammattiura muokkaa
Katainen syntyi opettajien Reino Katainen ja Hilkka Pasanen perheeseen. Hän avioitui 1998 Anne Jarvan kanssa. Ylioppilaaksi Katainen tuli 1959, arkkitehdiksi hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1965. Kataisella on ollut oma suunnittelutoimisto vuodesta 1968. Teknillisen korkeakoulun tuntiopettaja hän oli 1968–1969 ja erikoisopettaja 1969–1972. Katainen toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennussuunnittelun professorina 1988–2005 ja arkkitehtuurin osaston johtajana 1992–2005. Hänellä on ollut useita kansallisia ja kansainvälisiä alansa luottamustehtäviä, kuten Euroopan arkkitehtien järjestön varapuheenjohtajuus ja puheenjohtajuus. Hän on myös Yhdysvaltojen, Etelä-Korean ja Meksikon arkkitehtiliittojen kunniajäsen. Teknillisten tieteiden akatemian jäsen Katainen on ollut vuodesta 2002.[1]
Töitä muokkaa
Katainen on toteuttanut muun muassa seuraavat suunnittelutyöt:[1]
- Evankelis-luterailaisen seurakunnan hautausmaa ja siunauskappeli, Vaasa 1968–1972
- Kuopion yliopisto, Kuopio, 1.–3. rakennusvaiheiden rakennukset Canthia ja Snellmania 1972–1989, Mediteknia 2001–2002 ja Medi 2 2003–2004
- Itäkeskuksen metroasema, Helsinki 1972–1980
- Orion, Espoo, tutkimus- ja tuotekehitysrakennus 1979–1985, toimintakeskus 1981–1984, tablettitehdas 1988 ja tutkimuskeskuksen laajennus 2000
- Lapin yliopisto, Rovaniemi, 1. ja 2. rakennusvaihe 1983–1989 ja 1. rakennusvaiheen laajennus 2000
- Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan uudisrakennus, Rovaniemi 2003–2006
- Katajanokan makasiinit, Helsinki 1983–1987
- Suomen elokuvasäätiön rakennus, Katajanokka, Helsinki 1984–1985
- Kuopion kaupunginvaltuuston virastotalo, Kuopio 1985–1988
- kauppakeskus Tikkuri, Tikkurila, Vantaa 1991[2]
- Helsingin yliopiston Biokeskus, Viikin tiedepuisto, Helsinki 1992
- Ammatti-instituutin rakennus, Pitäjänmäki, Helsinki 1996 ja laajennus 2000
- Stora Enson tutkimuskeskus, Imatra 1998
Katainen piti vuonna 2007 Helsingissä näyttelyn maalauksistaan ja on julkaissut kaksi teosta, Heijastuksia Japanista (2006) ja Muistoja Japanista (2007).[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 356. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Vihervirta, Johannes: Vantaa ennen ja nyt | Tiesitkö tämän? Kauppakeskus Tikkuri rakennettiin 1990-luvulla ja sen arkkitehtuurista löytyy piirteitä eurooppalaisista kauppakujista ja firenzeläisestä renessanssista Vantaan Sanomat. 13.3.2022. Viitattu 28.9.2022.