Yhdentoista virran maa
Yhdentoista virran maa (Lauluja siitomaasuomesta 1) on suomalaislaulaja Mikko Alatalon soolouran viides studioalbumi vuodelta 1978. Albumi on myös ensimmäinen osa Alatalon Lauluja siirtomaasuomesta -trilogiaa. Trilogian toinen albumi Iso joki tulvii ilmestyi vuonna 1981 ja siitä seuraavana vuonna kolmas albumi III tasavallan vieraana.
| Yhdentoista virran maa Mikko Alatalo | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Studio | Finnlevy-studiot | |
| Julkaistu | 1978 2009 (CD) | |
| Formaatti | LP-levy (HILP 130) C-kasetti (HICAS 130) CD-levy (5051865602521) | |
| Tuottaja(t) | Tommi Liuhala Kassu Halonen | |
| Tyylilaji | folk, folkrock, suomipop, iskelmä | |
| Kesto | 38.21 | |
| Levy-yhtiö | Scandia Warner Music Finland (CD) | |
| Levymerkki | Hi-Hat WEA (CD) | |
| Listasijoitukset | ||
| Mikko Alatalon muut julkaisut | ||
| Viimeinen lehmipoika 1978 |
Yhdentoista virran maa 1978 |
Onnenpoika 1979 |
| Lauluja Siirtomaasuomesta -sarjan muut julkaisut | ||
| Yhdentoista virran maa 1978 |
Iso joki tulvii 1981 | |
| Singlet albumilta Yhdentoista virran maa | ||
|
||
Albumia on pidetty yleisesti yhtenä Alatalon päätöistä. Siinä tulevat vahvasti esille hänen pohjoiset juurensa. Alatalo rupesi menettämään rock-uskottavuuttaan, mutta hän halusikin aloittaa "laulaa jo aikuisillekin ihmisille sekä välittää ja vaikuttaa". Alatalo oli voittanut syksyllä 1978 Syksyn sävel -laulukilpailun kappaleella ”Vicky Lee” peräti 78 000:lla postikortilla. Levy-yhtiö Scandia painosti Alataloa lisäämään voittokappaleen muuten hyvin kantaaottavalle ja kunnianhimoiselle albumille. Kappale ei vain istu täysin kokonaisuuteen. Kuitenkin ”Vicky Lee”-kappaleen siivittämänä Alatalo saavutti suuren yleisön suosion. Albumia myytiin yli 20 000 kappaletta ja monet konsertit olivat loppuunmyytyjä. [2]
”Vicky Leen” lisäksi albumin tunnetuimpia lauluja ovat nimikappale ”Yhdentoista virran maa”, joka on kronologinen historian katsaus suomalaisista, saarnamiesten vallankäyttöä käsittelevä äänikuvaelma ”Saarna”, herkkä ”Tunnetko rakkauden?”, bluegrassia edustava ”Pohjanmaan junasa”, 1970-luvun lopun työttömistä kertova ”Elämisen tahti” sekä ”Mädäntynyt sydän”, jossa Alatalo muistelee kotiseutua. Kappale sisältää tuottajan ja kosketinsoittajan Kassu Halosen röyhtäilyä, jotka Alatalo poisti itse levyn CD-julkaisusta.[3]¨
Albumi julkaistiin Scandian Hi-Hat-levymerkillä LP-levynä ja C-kasettina. Vuonna 1990 LP-levynä ja myöhemmin vuonna 2009 CD-levynä julkaistu kokoelma Yhdentoista virran maa – Siirtomaasuomen laulut sisältää kaikki albumin kappaleet.
Kappaleet
muokkaaKaikki kappaleet säveltänyt ja sanoittanut M. Alatalo, ellei toisin mainita.
Kaikki sovitukset tehnyt K. Halonen.
A-puoli
muokkaa- Kymmenen virran maa – 0.35 (säv. Oskar Merikanto, san. V. A. Koskenniemi)
- Pohjanmaan junasa – 2.26 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Mädännyt sydän – 3.18 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Tunnetko rakkauden? – 3.19
- Katso mua, Sirkka – 3.47 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Kirkonkylän rabbi – 2.06
- Saarna – 5.22
B-puoli
muokkaaKokoonpano
muokkaaMuusikot
muokkaa- Mikko Alatalo – laulu, kitarat (8, 12), taustalaulu (4)[6]
- Vesa Aaltonen – rummut (4, 8), lyömäsoittimet (4)[6]
- Juha Björninen – sähkökitara (2–3, 5–6, 9–11),[7] akustinen kitara (5)
- Vesa Enne – taustalaulu (5)
- Pertti ”Kalle” Fält – taustalaulu (1–6, 8, 10, 12–13) [6][8][9]
- Olli Haavisto – pedal steel-kitara (5–6, 9)
- Kalervo ”Kassu” Halonen – laulu (1),[10] kosketinsoittimet (4–5, 8, 11), taustalaulu (5, 9), urut (3–4, 10); sähköurut (4)[6], röyhtäily (3), piano (6)
- Tapani Ikonen – rummut (2–3, 5–6, 9–11), lyömäsoittimet (6)
- Tapani Kansa – laulu (1)[10]
- Marjo-Riitta Kervinen – taustalaulu [6]
- Janne Louhivuori – sähkökitarat (2–6, 7–11), akustinen kitara (2–3, 5, 8), slide-kitara (8) [11]
- Maarit Hurmerinta – taustalaulu (1–5, 7–8, 11) [12]
- Pekka ”Pave” Maijanen – taustalaulu (4) [6]
- Ahti Marja-aho – viulu (2–3, 5)
- Irina Milan – taustalaulu (1–5, 7–8, 11) [13][6]
- Juuso Nordlund – bassokitara (4)[6]
- Pekka Pohjola – bassokitara (2–6, 8–11)
- Seppo Sillanpää – banjo (2, 9)
- Seppo Tyni – sähkökitara (4, 8)
Jorma ”J.” Ylösen jousisto (4, 8)
muokkaa- Jorma Ylönen – viulu
- Heikki Hämäläinen – viulu
- Kari Lindstedt – sello (4)[15]
- Jaakko Raulamo – sello
- Seppo Rautasuo – viulu (8)[16]
- tuntemattomat muusikot – muut jouset
Tuotanto
muokkaa- Antti Joki – äänitys (Finnlevy-studiot), miksaus
- Tom Vuori – äänitys (Finnlevy-studiot), miksaus (8)
- Tom Bildo – äänitys (Finnlevy-studiot)
- Ilkka Jaakola – valokuvat (Oulu)
- Henrik Schütt – valokuva (liite)
- Tapsa Rantanen – kannen suunnittelu, kannen toteutus
- Tommi Liuhala – kannen suunnittelu, tuottaja
- Raz – etukannen valokuvan jälkivärjäys
- Kassu Halonen – tuottaja
Vastaanotto
muokkaaHelsingin Sanomien Markku Fagerlundin mielestä Yhdentoista virran maa oli ilmestyessään ”Mikko Alatalon vakavimmin otettava levy, ja vaikka ote ei aina täysin säily, on lopputulos kunnioitettava saavutus”. Hänestä säveltäjä Alatalo ei tarjoa levyllä mitään uutta, vaan albumin vahvuus on teksteissä ja tulkinnoissa. Fagerlundin mielestä kokonaisuus hieman kärsii ”Vicky Leen” kaltaisten keveiden rallien mukaanotosta.[17]
Lestadiolaisuutta ivaileva kappale ”Saarna” sai yleisöltä kritiikkiä. Markku Simula kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa siitä väliotsikolla Mikko Alatalon laulu on törkeä: ”Toteutus on teknisesti korkeatasoinen ja ammattitaitoinen, eettisesti arveluttava. Se ei häikäile yhtään mitään, ei kunnioita yhtäkään lestadiolaisen kristillisyyden piirrettä pyhänä tai arvokkaana.”[18]
Lähteet
muokkaa- [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ AKO-ALA Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960-2018. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Yhdentoista virran maa - Lauluja siirtomaa-Suomesta (1978) Mikko Alatalo. 17.12.2017. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Saarela, Tommi: Kassu Halonen – Maailma on kaunis. Helsinki: Tammi, 2023. ISBN 9789520443108.
- ↑ LP-levyn (HILP 130) sanaliitteen ja levykeskiöiden tiedot.
- ↑ a b Mikko Alatalo – Yhdentoista virran maa – Lauluja siirtomaasuomesta 1 (1978, Vinyl) Discogs. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Suomalaisia lauluja – Tunnetko rakkauden? Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Juha Björninen, diskografia: 1978 Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Taiteilijan levytysluettelon erityisiä poimintoja: Kalle Fält Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Pertti ”Kalle” Fältin äänitetaltiointeja (studiomuusikkona) Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ a b Suomalaisia lauluja – Kymmenen virran maa Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Muusikkojen mukanaoloja levytystaltioinneilla: Janne Louhivuori Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Maarit Hurmerinnan äänitetaltiointeja studiomuusikkona Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Muusikkojen mukanaoloja levytystaltioinneilla: Irina Milan Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ a b Taiteilijoiden Gramex-listauksia Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Kari Lindstedtin äänitetaltiointeja studiomuusikkona Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Seppo Rautasuon äänitetaltiointeja studiomuusikkona Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Fagerlund, Markku: Joulumyynnin suomalaisnimet: Alatalo ja Teddy & Tigers. Helsingin Sanomat, 27.11.1978, s. 17. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Simula, Markku: Lestadiolaisuudesta esitetty sensaatiot, pulmat käsittelemättä. Helsingin Sanomat, 16.1.1979, s. 11. HS Aikakone (digitilaajille).
