Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 92

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Käännös-mallineen käyttö

Käännös-mallineen käyttöä on viime aikoina perusteltu tekijänoikeusasioilla. Jos se on sitä varten olemassa, mielestäni sitä ei pidä käyttää, jos suomenkieliseen artikkeliin napsitaan tietoja vieraskielisestä artikkelista. Tiedoillahan ei ole tekijänoikeutta. Samanlaisia tietoja voi napsia mistä tahansa eikä kyse ole tekijänoikeusrikkomuksesta. Aiemmin mallilla ilmoitettiin myös lähteettömyys, mutta nyt sen käyttö siihen tarkoitukseen ei käy, koska teksti muutettiin. Tässä esimerkki tuoreesta mallineen väärinkäytöstä. Asiasta on ilmeisesti nyt jotenkin informoitava käyttäjiä. --Abc10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 18.29 (EET)

Onko mallinetta käytetty väärin, jos jokainen käännökseksi merkityn artikkelin tieto on peräisin mallineessa ilmoitetusta artikkelista? Itsekin olen aloittanut artikkeleita käännöksinä kääntäen vain keskeisimmät faktat enkä koko artikkelia, enkä nyt tiedä, haittaako se mitään.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 19.34 (EET)

"Käytä tätä mallinetta, kun luot suomenkieliseen Wikipediaan sellaisen artikkelin tai artikkelin osan, jonka olet kääntänyt vieraskielisestä Wikipediasta." Malline:Käännös. --J (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 19.40 (EET)

Onko tämä vastaus Urjanhain "Onko...?" kysymykseen? Jos on, mikä on vastauksen tulkinta (Kyllä/Ei/EOS)? ¬Antilope 9. marraskuuta 2012 kello 20.54 (EET)

Osiahan ne ovat pienetkin osat, mutta voihan tuo olla vähän ohjeen venyttämistä. Mutta onko siitä toisaalta haittaakaan ja jos niin mitä?--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 20.59 (EET)

Ohjeessa ei tuon tarkemmin määritellä mikä tai minkä mittainen on mainittu "artikkelin osa". Sen mukaan käännöksen ei myöskään tarvitse sisältää kaikkea liiba-laabaa mitä alkuperäisessä on, esim. kyseisen artikkelin aiheen sikäläiset merkitykset. --J (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.00 (EET)

Sikäli kuin saksasta mitään ymmärrän, noita muutamia lauseita ei ole käännetty vaan de.Wikipedista on otettu tietoa ja muotoiltu sitä oman ymmärryksen mukaan suomeksi. Muotoilu on virheellinen koska siinä puhutaan Saksasta: eihän Saksaa ollut olemassa. --Finnisher (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 22.21 (EET)

Asia korjattu. Käytin vähän huolimattomasti "Saksaa", koska alkuperäisessä tekstissä ollutta "Süddeutschland"-artikkelia ei ole suomeksi. -- Joe K. (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Jos käännös-mallineen käyttöä ajatellaan myös sillä tavalla, että se antaa lisätietoa artikkelin alkuperästä myös silloin kun tiedot on kerätty toisesta Wikipediasta, niin silloin malline puolustaa paikkaansa ihan hyvin. Ei siitä minunkaan mielestäni haittaa ole silloin jos sitä käytetään ikään kuin tarpeettomasti. Kun tiedoilla ei ole lähteitä, se ainakin ilmoittaa mistä tiedot on saatu siitä huolimatta että toiset wikit eivät kelpaakaan lähteiksi. Ymmärtääkseni aiemmin, kun mallineella ilmoitettiin lähteettömyys, useat muokkajat käänsivät artikkeleita ja malline oli eräänlainen keinotekoinen synninpäästö: tämä on käännetty, ei ole lähteitä, mutta onpahan ainakin malline. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 21.22 (EET)

Ei kannata antaa lupaa mallineen sellaiselle käytölle jota sen ohjeessa ei lue. Toinen käyttäjä voi olla eri mieltä, ja erimielisyystilanteessa ohje ratkaisee. Mallineen väärinkäyttäjän sivulle voi tulla Hyvin Vihainen Ylläpitäjä antamaan satikutia ymmärtämättömälle käyttäjälle. Tai sitten mallinetta pitää muuttaa vastaamaan yllä kuvattua laajennettua käyttöä. --Finnisher (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 22.21 (EET)

Minä en ymmärrä, miten nykyistä mallinetta voisi "väärinkäyttää". Jos muokkaaja haluaa ilmoittaa, että tiedot on tuotu/käännetty toisesta Wikipediasta, vaikka kyseessä onkin vain pelkkä tietojen keruu siten, että käännös ei ole lisenssirikkomus, niin mitä sitten? Olisiko parempi vaihtoehto olla laittamatta mallinetta ollenkaan, vai entinen ohje jossa sanottiin, että artikkelin suomentaja voi itse sijoittaa mallineen artikkelin loppuun, jolloin tekstinä oli ikään kuin Olen luonut tämän artikkelin ilman lähteitä. Olen saattanut ilmoittaa lähdeartikkelin, mutta en välttämättä. Auta minua etsimällä lähteet. Näkemiin. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 22.41 (EET)

Etkö ymmärrä? Yritän auttaa. Kääntäminen on sitä, että otetaan alkuteksti, käännetään se toiselle kielelle eli tässä tapauksessa suomeksi niin että se vastaa alkutekstiä, jolloin tekijänoikeus säilyy myös alkutekstin kirjoittajalla. Tietojen "tuominen" on sitä, että otetaan teksti, poimitaan sieltä tietoja, jotka kerrotaan suomeksi omin sanoin. Tekijänoikeus on tällä suomeksi kirjoittaneella, eikä alkutekstin kirjoittajalla ole siihen enää mitään oikeutta. --Finnisher (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 22.50 (EET)

En tiedä onko tähän mitään meta-tason ohjetta ja asia on askarruttanut minua. Olen ollut hiljaisena suomenkielisessä Wikipediassa jonkin aikaa mutta olen käyttänyt muita wikejä kielten opiskeluun siten että olen kääntänyt artikkeleja. Artikkelit ovat melko tarkkoja käännöksiä toisistaan mutta olen merkannut lähteet normaalisti. Olen tsekannut lähteet itse enkä siis kopioinut muiden laittamia lähdemerkintöjä. Jos kääntäisin samalla tavalla muuhun wikiin itse kirjoittamani artikkelin suomenkieliseen Wikipediaan, pitäisikö minun käyttää käännösmallinetta? Toisaalta artikkeli olisi käännös, mutta toisaalta lähteet olisi merkitty niin kuin kuuluu. Kummeksun myös tuota käännökseen liittyvää tekijänoikeuskysymystä. Ei kai minulle Wikipediassa kuulu mitään tekijänoikeutta? Olen koko ajan kuvitellut kirjoittavani koko ihmiskunnalle vapaaseen käyttöön. --Gwafton (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.08 (EET)

WIkipedian tekijänoikeus (Wikipedia:Tekijänoikeudet ) edellyttää että artikkelin tekijät nimetään asianmukaisesti. Yleensä tekijän nimimerkki näkyy artikkelin historiasta. Siksi jos siirtää materiaalia artikkelista toiseen, se merkitään yhteenvetoon (joka näkyy artikkelin historialuettelossa). Mielestäni näin kuuluu tehdä myös käännettäessä, olipa mallineen kohtalo mikä tahansa. --Tappinen (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.36 (EET)

Ymmärsinkö oikein, että kun user/szerkesztő/Benutzer/kasutaja Gwafton kirjoittaa artikkelin jonka lähteenä on käyttäjän Gwafton laatima teksti, tämä tulisi erikseen mainita? --Gwafton (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.11 (EET)

Periaatteessa kyllä. Jos käyttäjä tekee artikkelin, jossa ei ilmoiteta, mikä on lähde, niin sitä on hieman vaikea päästä kenenkään pään sisälle ja arvata lähdettä. Ja toisaalta aika harvoin yhtä artikkelia on kokonaisuudessa vain yksi ja sama henkilö muokannut. Artikkelia, jonka tuot toisesta wikipediasta, on todennäköisesti joku muukin muokannut, vaikka olisitkin sen itse luonutkin. Mutta siis tässäkin riittää maininta juurikin Tappisen mainitsemassa yhteenvetosarakkeessa; "tein artikkelin tekemäni unkariwikin artikkelin X pohjalta". Historialuettelosta sitten päästään artikkelin alkujuurille. --PtG (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.24 (EET)

Mä harvoin kirjoitan mitään kokonaan, mutta esim. en -wikissä olen merkinnyt yhteenvetoon näin: [1] (tuon fi-wikin artikkelin olin itse aloittanut). --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.28 (EET)

Ei ja kyllä. Tekijänoikeuksien haltija Gwafton voi lisenssiehdoista riippumatta luopua tekijänoikeuksistaan myös nimeämisen osalta, mutta Wikipediassa julkaistu teksti on kuitenkin aina CC-BY-SA-lisenssin alaista. Mutta toki käytännössä jos kasutaja Gwafton kirjoittaa artikkelinsa toiseen wikiin, niin ei tuota aiempaa "lähdetekstiä" tarvitse mainita tällaisessa tapauksessa. Lisenssi antaa suojaa alkuperäiselle tekijälle "muita käyttäjiä vastaan" tuollaista ilmaisua käyttäkseni. Tekijä voi itse määritellä, millaista oikeuksiensa suojaa hän haluaa teokselleen antaa. Tekijä toisin sanoen voi tehdä mitä vain, muiden on noudatettava lisenssiehtoja. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.30 (EET)

Mutta kai tällaisessa tapauksessakin, jos kasutaja Gwaftonin artikkeliin toinen kasutaja on tehnyt omia (vaikka pieniäkin) muokkauksiaan, niin lähdeteksti pitää määritellä, sillä nyt artikkeli ei ole vain ja ainoastaan Gwaftonin luoma? --PtG (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.38 (EET)

Toki. Ajattelin kysymystä vain Gwaftonin alkuperäistekstin kannalta eli mikäli ylivoimaisesti suurin osa artikkelista on kasutajan kirjoittamaa ja muut kasutajat ovat vain huoltaneet kieltä tai lisänneet wiki-informaatiota (luokat, linkit ym.) niin tällaisessa tapauksessa, mikäli Gwafton kirjoittaa artikkelinsa uudestaan toiselle kielelle ottamatta mukaan muiden tekemiä lisäyksiä, mielestäni lähdeartikkelia ei ole välttämättä mainittava tekijänoikeuskysymysten osalta. Mutta kuten sanoin, tärkeämpää olisi aina ilmoittaa, miten artikkelin tieto on saatu aikaan: lähteillä, kääntämällä jostain muualta tai sitten omasta hihasta. Käännösmalline on vain apuväline siihen. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 00.59 (EET)

Jokainen eri kieliversio alkaa tietysti elää omaan suuntaansa (sen mukaan miten kussakin wikissä niitä innostutaan muokkailemaan). Tässä ollaan monelta kantilta todella harmaalla alueella. Esimerkiksi käännösten tekijänoikeudet alkuperaistekstiin verrattuna - miten määritellään "suora käännös"? Käännös on harvoin suora (varsinkin Suomen kielestä melkein mille tahansa kielelle käännettynä). Unkarinkielisessä Wikipediassa kävin taannoin pientä vääntöä käännösmallineesta, koska mielestäni sitä ei kuulunut käyttää silloin, jos tiedot on kerätty muista lähteistä kuin erikielisistä Wikipedioista. Mutta enpä taida muissa wikeissä käyttää kyseistä mallinetta ennen kuin joku tulee siitä herjaamaan. Tallöinhän vain jätän ilmoittamatta periaatteessa itselleni kuuluvasta tekijänoikeudesta. --Gwafton (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 22.20 (EET)

Eikö voisi kehittää sellaisen mallineen, josta kävisi ilmi, että kyseessä on referoitu vieraskielistä artikkelia tai että tiedot on poimittu sellaisesta?? Sitä paitsi voihan tuon käännös-mallineen käytön kiertää niin, että copypastaa alkuperäisestä lähteen ja lätkäisee sen oman artikkelin loppuun edes lukematta sitä. Mielestäni kuitenkin rehellisempää, että ilmoittaa tietojen olevan suoraan poimittu vieraskielisestä artikkelista. -- Joe K. (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Käännös-mallineen ongelma oli ja on edelleen se, että se haukkaa suuremman palan kuin mihin se pystyy. Ideaalitilanteessa kääntäjän/kirjoittajan velvollisuutena olisi ilmoittaa joko 1) teksti on käännetty tästä ja tästä artikkelista; tai 2) artikkelin tiedot ovat lähteettömiä, mutta olen saanut ne tämän wikipedian tästä artikkelista, vaikkakin olen kirjoittanut artikkelin itse omin sanoin; tai 3) olen kirjoittanut (omasta päästäni) tällaisen lähteettömän artikkelin ja sen vuoksi laitankin heti tähän mallineen "Lähteetön" (entinen "Käännös"). Toisin sanoen kirjoittajan velvollisuutena on ilmoittaa lähteet, olkoonpa ne kelvollisia (oikeat lähteet) tai kelvottomia (toinen Wikipedia) ja lisäksi mikäli artikkeli on käännetty, linkki alkuperäistekstiin. Kun tällainen ideaalitilanne ei tietenkään toteudu, malline toimii jonkinlaisena apukeinona. On se tyhjää parempi. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.52 (EET)

Kunhan kirjottaja yrittää ilmottaa "jossain" aukottomasti, mitä on käyttänyt lähteenä artikkelille niin hyvä tulee. Esim. muokkausyhteenveto, lähdemerkinnät, artikkelin keskustelusivu ovat ihan hyviä paikkoja lähdeilmoitukselle. Omana mielipiteenä: toisista kieliversioista ei pitäisi tuoda mitään tietoa wikipediaan vaan jokaisen pitäisi vaivautua etsimään parempia lähteitä. Erityisen vahingollisia ovat sekasikiöartikkelit, joissa osa tiedoista on toisesta wikipediasta ja osa tiedoista jostain muista lähteistä. Sellaisia kirjoittelin itsekin joskus alkuaikoina, ennen kuin tajusin, että niillä vain levitetään lähteetöntä tietoa laajemmalle ilman tarkastamista. Nykytiedossa osa vakimuokkaajistakin jättää ilmoittamatta tiedon alkuperän muokkauksissaan, ja tällöin käännös-malline antaa edes jotain suuntaa, mistä etsiä lähteitä/lähteettömyyksiä. Gopase+f (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 09.31 (EET)

Kreikkalaisten sanojen translitteraatio

Lukuisissa antiikin kulttuuria käsittelevissä artikkeleissa mainitaan termien ja nimien alkuperäisiä kreikankielisiä muotoja. Yleensä ne on kirjoitettu kreikkalaisella kirjaimistolla ilman translitteraatiota tai ääntämisohjetta, kuten esim artikkeleissa Herakles, Koptin kieli, Viides Mooseksen kirja jne. Suurin osa suomiwikin käyttäjistä ei varmaankaan lue sujuvasti kreikkalaista kirjoitusta, joten minusta translitterointi olisi paikallaan, käytetäänhän sellaista esim. nyky-Kreikan paikkakunta-artikkeleissa sekä arabian- ja hepreankielisten termien kohdalla. En löytänyt tähän ohjetta tyylioppaasta, onko sellainen jossain? Pitäisikö sellainen tehdä? Onko asiasta keskusteltu? --LemonKing (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 10.44 (EET)

Tarkoitat varmaan jotain tämänkaltaista merkintätapaa? Nykykreikan translitteroinnista löytyy esim. tämä, mutta sitä ei ehkä voitane soveltaa antiikin kreikkaan.--Nedergard (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 15.05 (EET)

Toisaalta jos ei osaa kreikkaa niin mihin ääntämisohjetta tai translitteraatiota tarvitsee? Esimerkiksi artikkeli Herakleesta käsittelee sankarihahmoa, eikä sen kreikankielistä nimeä. Vieraalla kielellä on vain annettu nimi jonkinlaisena lisänä, nice to have, mutta ei se ole artikkelin aihe tai tärkein osa. Sori nyt jos tämä kuulosti jotenkin tylyltä. Ok, jos joku niitä translitteroi ja vielä ääntämisohjeetkin vääntää. Varmaan tulisi käyttää muinaiskreikkaa eikä nykykreikkaa, mikä tekee tehtävästä astetta vaikeamman. --Hartz (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 20.01 (EET)

Nykykreikan ääntämys poikkeaa tosiaan olennaisesti muinaiskreikasta. Googlaamalla löytyi tieto, että suomessa on olemassa molemmille kielimuodoille oma translitterointistandardi, mutta jälkimmäistä en löytänyt aukikirjoitettuna. Teologina tunnen Uuden testamentin koiné-kreikan oletetun ääntämisen, mikä on taas osin eri kuin muinaiskreikan ääntämys ja osin eri kuin myöhempi transkriptio, josta on kielikohtaisia variantteja. Asia on siis melko mutkikas. Ehkä ääntämisohje olisi se mitä tarvitaan, suomenkieliset termit ovat usein jo sellaisenaan transkriptioita. - Hartz, ymmärrän pointin, mutta jos nimiä ei pysty lukemaan niin tavallisen tallaajan näkökulmasta ne voisi yhtä hyvin poistaa kokonaan. Itseni kaltaista riviteologia kreikkalaiset sanat toki palvelevat hyvin sellaisenaan, mutta Wikipedian tulisi mielestäni olla yleishyödyllinen ja pedagoginen. Sen tulisi siis tehdä uusien asioiden oppiminen mahdollisimman helpoksi. Jos ääntämisohjeet tekevät artikkeleista sekavia, silloin ne on syytä kyseenalaistaa, ei minusta muuten. Eri juttu löytyykö tähän juttuun sitten tekijöitä ja yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä. --LemonKing (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 18.03 (EET)

Alkukieliset nimet (esim. muinaiskreikkalaiset) ovat artikkeleissa syystä: ne ovat niitä nimiä joita käytettiin alun perin. Suomenkielinen nimi tulee suoraan alkukielisestä nimestä tai vaihtoehtoisesti se juontuu siitä yhden tai useamman kielen kautta (usein latina). Siten alkukielisiä (esim. muinaiskreikkalaisia) nimiä ei poisteta artikkeleista. Wikipediaa saa kuitenkin muokata kuka tahansa, ja jos on joku joka osaa muinaiskreikkaa, niin hienoa jos translitteraatiot ja ääntämisohjeet ilmestyvät artikkeleihin. Tyhjästähän ne eivät ilmesty. --Hartz (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 00.07 (EET)

Artikkelissa "Kreikkalainen kirjaimisto" näkyy selostetun muinaiskreikan ääntämys IPA-merkinnöin; se on tosin lähteistämättä ja siitä puuttuu ainakin kirjainparien ευ [eu] ja ου [u:] ääntämisohjeet, mutta jos saan nämä puutteet korjattua niin sitten hommaa voisi pikku hiljaa aloitella. Näköjään ei-latinalaisten kirjaimistojen ääntämisohjeissa käytetään yleensä IPA-mallinetta kursiivin kanssa ilman hakasulkeita, joten tässä lienee syytä menetellä samoin; siis esim. näin: Zeus ({{k-grc|Ζεύς}} {{IPA|''dzeus''}}) mikä näyttää tältä: Zeus (m.kreik. Ζεύς dzeus) --LemonKing (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 17.52 (EET)

Tuo on oikein hyvä. --Hartz (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 22.44 (EET)

Minusta IPA-mallinteet ovat kreikankielisten sanojen tapauksessa turhia, koska kirjallisuudessa käytetyt translitteroinnit vastaavat ääntämystä aivan tarpeeksi hyvin. Esimerkiksi sivun "Aristoteles (täsmennyssivu)" alussa toimii "m.kreik. Ἀριστοτέλης, Aristotélēs; kreik. Αριστοτέλης, Aristotélis". IPA-mallinteiden lisääminen vielä tuohon toisi sivuille vain turhaa roskaa. --Tomisti ^{(disputaatiot)} 9. marraskuuta 2012 kello 17.19 (EET)

Jep, foneettinen tarkekirjoitus tuntuisi muinaiskreikan yhteydessä yliampuvalta ja olisi todennäköisesti usein harhaanjohtavakin, koska ääntämys on varmasti vaihdellut melkoisesti eri aikoina ja eri murteissa. Hyödyllisempi olisi SFS 5807 -standardin mukainen translitterointi, mutta ikävä kyllä netissä näyttäisi olevan tarjolla ohjeita vain nykykreikan transkribointiin.

Tuo muinaiskreikan kielimalline {{K-grc}} on muuten hieman oudosti nimetty: en tiennyt moista olevan olemassakaan, vaikka nykykreikan vastaava {{K-el}} oli tiedossani. Entä mitä virkaa mahtaa olla niiden muunnelmilla {{K-grc-tr}} ja {{K-el-tr}}? – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 16.40 (EET)

Jaahas, grc näyttääkin olevan ihan virallinen kielikoodi muinaiskreikalle. Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi muinaiskreikan ja nykykreikan kielikoodit on muodostettu aivan erilaisen logiikan mukaisesti, mutta kaiketi siihen on vain sopeuduttava. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 00.00 (EET)

Saatat, Tomisti, olla oikeassa, mitä erisnimiin tulee, sillä niiden suomalaiset muodot ovat usein suoria transkriptioita muinaiskreikasta. Toisin on yleisniminä käytettyjen sivistyssanojen laita, esim gynekologia, jossa eritellään yhdyssanan pohjalla olevat sanat. Tällöin ääntämys poikkeaa jo erilaisten päätteiden takia ja ääntämisohje on paikallaan. Tässä esimerkissä kyseessä on nimenomaan ääntämisohje, mutta se ei noudata IPA-merkintää, vaan tieteellisessä tekstissä yleistä merkintätapaa, jossa pitkä vokaali kuvataan vaakaviivalla. Tämä herättää uuden kysymyksen siitä, pitäisikö Wikipedian pitäytyä muinaiskreikan osalta tähän käytäntöön, vai johdonmukaisuuden nimissä harmonisoida ääntämisohjeet IPAn mukaisiksi?--LemonKing (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 12.47 (EET)

Ainakin minusta juuri tuo gynekologia-artikkelissa juuri nyt käytetty tapa on hyvä. Pelkät pitkät vokaalit eivät minusta ole riittävä syy IPA-mallinteiden käyttöön, ja sen tarkemmin muinaiskreikan lausumista tuskin tarvitsee yrittää mallintaa muutenkaan, koska tarkka ääntämys on tosiaan vaihdellut eikä sitä täysin edes tunneta. Nykykreikan suhteen minusta riittäisi laittaa IPA-malline silloin, kun translitterointi ja ääntäminen eroavat toisistaan selvästi (esim. malline on hyvä nimelle Panagiotis Fasoulas, mutta tuskin tarpeen nimelle Nikos Papatakis). --Tomisti ^{(disputaatiot)} 13. marraskuuta 2012 kello 15.47 (EET)

Artikkeleihin tarkoitetut mallineet Wikipedia-nimiavaruudessa

Kun tästä ei näköjään näytä kaikilla olevan selvyyttä, niin otetaan sitten käsittelyyn täällä. Saako Wikipedia-nimiavaruudessa olevilla sivuilla käyttää artikkeleihin tarkoitettuja korjattava yms. -mallineita, kuten {{neutraalius}} tai {{lähde}}? Oma mielipiteeni on ehdoton ei. En ole nähnyt noita mallineita muualla ko. nimiavaruudessa tuossa tarkoituksessa (eli ei siis mallina) kuin sivulla Wikipedia:Wikipe-tan. --Stryn (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 11.02 (EET)

Olen vasta hiljattain löytänyt Wikipedia-nimiavaruuden valtavan tietomäärän, niin hankalasti sen artikkelit ovat löydettävissä ja haettavissa (tai sitten en vain osaa kun ohjeita ei helposti löydä). Minusta Wikipediaa koskevia artikkeleita voi kehittää ja pyytää mallineiden avulla kehittämään aivan samalla tavoin kuin muitakin artikkeleja, jos tietää mitä tekee (minä en noihin uskaltaisi koskea). Wikipedia-nimiavaruuden artikkeleissa on usein ongelmana epäselvä otsikointi, joka ei yhtään kerro mistä on kyse (kuten Wikipedia:Nokkakala tai Wikipedia:Wikipe-tan). Ja sitten kun katsoo mitä ne ovat, vastaan saattaa tulla hämmentäviä pikkutytön kuvia ja muita sisäpiirivitsejä todellisen tiedon sijasta. –Kotivalo (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 12.02 (EET)

Itse asiassa Wikipedia-nimiavaruus vaatisi minusta remontin, koska nyt se vaikuttaa olevan nerokas tapa piilottaa Wikipedian käyttöön ja muokkaukseen liittyvä ohjeisto mahdollisimman syvälle systeemin syövereihin. –Kotivalo (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 12.06 (EET)

Wikipedia-nimiavaruudessa olevilla sivuilla on kaikilla jokin luokka. Niitä löytyy esim Luokka:Wikipedian ylläpito tai Luokka:Wikipedian käytännöt ja muista vastaavankaltaisista luokista. Kaikki löytyvät myös tavallisesta hausta, samalla tavalla kuin artikkelitkin (näppäränä oikopolkuna kokeile kirjoittaa hakukenttään "wp:nokkakala"). Jonkinlainen yhtenäistetty navigaatiomalline voisi tehdä ihmeitä löydettävyyden parantamiseksi joko täysin omana toteutuksena tai sitten {{WPManuaalipystynavi}} mallineeseen ympättynä (tästä aiheesta voipi keskustella muualla). --Erantala (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 13.16 (EET)

Kun aikoinaan aloitin wikipedian muokkaamisen, niin suurin tekninen vaikeus oli, että minkä tahansa mitä tahansa asiaa koskevan ohjeen löytäminen oli täysin mahdotonta muuten kuin kysymällä tai sattumalta, enkä vieläkään ole tullut juuri sen paremmaksi niiden etsimisessä. Sen puolesta aiheen pariin ohjaavien juuriluokkien linkittäminen jonnekin, mistä ne voisi helposti löytää, voisi olla ihan hyödyllistä. Tai ehkä ne jossain ovatkin, mutta oma kokemukseni uutena (ja vielä nyt vanhanakin) käyttäjänä on ollut, että lähtipä liikkeelle joko tt-mallineesta tai sivun vasemman laidan Ohje-kohdasta tarkoituksena etsiä ohjetta mistä tahansa asiasta, niin tavallisimmin se löytyy vain sattumalta. - Ja hakutoimintoakin olen kokeillut, mutta sillä en ole koskaan löytänyt mitään. Mutta jos siinä olikin taikasananana tuo alun "Wp:", niin mistä senkään nyt hakija voisi tietää jos sitä ei ole missään ohjeessa sanottu. Paitsi jos kysyy. Ja kysymällä onkin kyllä aina saanut vastauksen kaikkeen, ja sen puoleen homma on toiminut hyvin, ja sitä kautta oppiminen on sujunut parhaiten.--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 14.24 (EET)

Jotta homma ei olisi näin yksinkertaista, niin jotkin ohjeet ovat Ohje-nimiavaruudessa, kuten vaikkapa Ohje:Artikkelin nimi. Nämä löytyvät hakukentästä kirjoittamalla alkuun "ohje:". --Erantala (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 14.34 (EET)

Anteeksi Stryn kun varastin aloituksesi ja vein sen hieman sivuun aiheesta. Kiitos kuitenkin Erantalalle vastauksesta. –Kotivalo (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 13.23 (EET)

Eipä mitään. Varmaan aika monelle nämä eri nimiavaruudet ja niiden tarkoitus on epäselvä. --Stryn (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 13.30 (EET)

Oma mielipiteeni ei ole ehdoton kyllä tai ei. Tuohon lisäilin noita, koska kyseessä on selvästi vain wikipedia nimiavaruuteen kirjoitettu normaali artikkeli. Mutta ei noita ohjeisiin, käytäntöihin, mielipiteisiin jne. tietenkään pidä lisäillä.

Esimerkkiartikkelin tapaisia joihin mallinteita pitäisi voida lisätä ovat esimerkiksi wikipedian kieliversioita käsittelevän artikkelit, jotka ovat siis nykyisellään myös wikipedia nimiavaruudessa. J.K Nakkila (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 13.45 (EET)

Ongelma on osittain se, että wikipedia-nimiavaruudessa on monenlaista tavaraa: käytäntöjä, esseitä ja ties mitä. Esimerkiksi eri kieliversioista kertovia artikkeleita on myös siellä ja niistä useammassa on tai on ollut päivitys- ja muita ongelmamallineita tilanteen niin vaatiessa. Samoin jossan kesken jääneissä käännösteksteissä on ollut mallineita ja sekin on mun mielestä ok, jos tarve vaatii sitä. Periaatteessa olen kuitenkin sitä mieltä, että käytäntö- tms. artikkeleihin korjausmallineita ei keskimäärin pitäisi tarvita lisäillä ja ne kaikki "ylimääräiset" jutut, kuten Wikipetan ja kieliversiot pitäisi siirtää artikkeliavaruuteen ja käsitellä artikkeleina. --Velma (keskustelu) 16. marraskuuta 2012 kello 14.09 (EET)

Wikimedia-lahjoitukset

Onkohan täällä jotain pikkukuvaa, jota voisi käyttää kun on lahjoittanut Wikimedialle? Ei taida olla? Se olisi hauska aina "ansaita" kerran vuodessa se pikkukuva. Millä tahansa lahjoituksella saisi pitää käyttäjäsivullaan sitä. Vai meneeköhän tämä liian kaupalliseksi touhuksi? --Pasixxxx (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 20.53 (EET)

Käyttäjälaatikko {{Käyttäjä Lahjoitus}} löytyy ainakin. Jafeluv (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 21.53 (EET)

Neutraaliudesta maahanmuuttoteemoissa

Imo maahanmuuttoteemaisissa artikkeleissa on – en ajattele, että tahallista, – neutraaliusvinoumaa. Politiikka sekä se yhteiskunnallinen tila, johon politiikalla yritetään vaikuttaa, sekoittuvat. Itse olisin Orwellin linjoilla: tulisi olla käyttämättä monimutkaisia ja monitulkintaisia ilmaisuja jotka hämärtävät viestejä.

Monikulttuurisuudesta: käsitettä käytetään sekä merkityksessä etninen/kulttuurinen diversiteetti että politiikka, jolla tähän diversiteettiin pyritään vastaamaan[2]. Lisäksi sillä voidaan viitata ideologiaan ja käytänteisiin, joita tässä politiikassa sovelletaan tai johon tämä politiikka perustuu[3]. Tietosanakirjan tulisi olla selvillä siitä, mistä ideologisesta näkökulmasta valinta käsitteen käytölle tehdään. Lisäksi neutraaliuteen vaikuttaa artikkelien aiheiden käsittelyn painopisteen sijoittuminen yksittäisten poliittisten suuntausten keskeisiin viesteihin (Hahaa, heti oli sovellettava Orwellin sääntöä 6: "Break any of these rules sooner than say anything outright barbarous"). Pejoratiivisten ilmausten käyttämistä on aika vähän, mutta jonkun verran tietty sitäkin.

Olen siis tagannut Neutraalius-tagilla jo ainakin artikkelit Monikulttuurisuus, Monikulttuurisuus Suomessa(keskustelu), Kulttuurinen mosaiikki, Ankkurilapsi ja Turvapaikanhakija. Voin muokata näitä eteenpäin, mutta arveluttaa tehdä sitä omin päin ilman keskustelua.--Qtea (keskustelu) 16. marraskuuta 2012 kello 12.40 (EET)

Perusteilla olevat puolueet

Mikä näiden suhteen on käytäntönä? Onko esim. tämä porukka vielä tässä vaiheessa wikimerkittävä? [4] -- Joe K. (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 17.07 (EET)

Ehkä asiaa voidaan arvioida, jos saa huomattavaa julkisuutta riippumattomissa lähteissä. Automaattisesti merkittäväksi tulee kai vasta, kun hyväksytään puoluerekisteriin.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 17.15 (EET)

Mielestäni puolue on merkittävä vasta sen jälkeen, kun se on saatu puoluerekisteriin. --LCHawk (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 17.58 (EET)

Runsas julkisuus (ja sen myötä tarjolla olevat lähteet) ovat ne taikasanat, joiden myötä vielä kannattajakorttien keräämisvaiheessa olevakin puolue voi olla wikimerkittävä. Aiempia poistoäänestyksiä, jotka ovat päättyneet säilytykseen: Wikipedia:Poistettavat sivut/Suomen islamilainen puolue 2 ja Wikipedia:Poistettavat sivut/Muutos 2011. Suomen Laillisuuspuolue on lähempänä Suomen Konservatiivien tapausta (Wikipedia:Poistettavat sivut/Suomen Konservatiivit), sillä molempien saama medianäkyvyys on ollut melko vähäistä (SLP ei ole ollut juurikaan esillä perustamisensa jälkeen, jolloin kirjoitettiin puolueen homovastaisuudesta[5] ja perustajansa uskosta demonien olemassaoloon[6]). Oma arvioni on siis, että Suomen Laillisuuspuolue ei ole vielä tässä vaiheessa (eikä välttämättä koskaan) wikimerkittävä. Löytyy täältä tosin mainittujen lisäksi myös artikkeli Tietoyhteiskuntapuolueesta, jonka näkyvyys on ollut yhtä lailla vähäistä, mutta joka silti on säilytetty poistoäänestyksessä, peräti kahdesti. Jälkimmäinen äänestystulos oli tosin niin tiukka (poistoa kannatti 68,8 prosenttia äänestäneistä), että siitä ei voi vetää samanlaista johtopäätöstä yleisestä linjasta kuin mainituista enemmistön äänillä ratkaissuista äänestyksistä. --Nironen (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 18.12 (EET)

Vanhan käyttäjänimen siirtäminen uudelle käyttäjälle

Kyselin asiaa jo aiemmin käyttäjätunnukseen liittyen mutta vastaaja ei ollut ymmärtänyt mitä kysyin. Yritän muotoilla kysymyksen vähän paremmin uudenlleen:
Jos täällä fi.wikipediassa on joku tunnus jota ei enää käytetä, ja joku haluaa sen esim. yhdistääksen tunnuksen, kun on en.wikipediassa se sama tunnus, joka täällä on varattuna mutta ei käytössä, niin miten pian ja millä systeemillä voi pyytää sitä suomi-wikissä olevaa tunnusta (jota ei enää käytetä) itselle. Esim. Jos tunnusta ei ole käytetty puoleen vuoteen tai vuoteen, voiko ylläpitäjä mitätöidä sen ja antaa toiselle esim. juuri tunnusten yhdistämisen vuoksi? --Karpaloniemi (keskustelu) 16. marraskuuta 2012 kello 12.19 (EET)

Wikipedia:Käyttäjänimen haltuunotto. --Anr (keskustelu) 16. marraskuuta 2012 kello 12.20 (EET)

No tässä tapauksessa noi listan ehdot ei täyty, eli silloinko ei pyynnöstä voi missään tapauksessa siirtää käyttäjänimeä toiselle? --Karpaloniemi (keskustelu) 16. marraskuuta 2012 kello 12.51 (EET)

Ei. Voit tietysti kokeeksi tiedustella kyseisen käyttäjän keskustelusivulla, haluaisiko hän vaihtaa oman käyttäjänimensä joksikin muuksi sivun Wikipedia:Käyttäjätunnuksen vaihto kautta, jolloin haluamasi käyttäjänimi vapautuisi omaan käyttöösi. –Ejs-80 16. marraskuuta 2012 kello 21.35 (EET)

Ei ole minun tunnuksesta kysymys. Meitä on porukka johon on kuulunut kaveri joka toimi täällä Wikipediassa. Olemme ihmeissämme seuranneet kun hänen tunnustaan käyttää joku. Ensin se hiljeni mutta nyt on aktiivisesti joku ottanut sen käyttöön kunnioittamatta vainajaa. Eikö ihmisillä ole mitään kunnioitusta? Kun aika moni meistä tiesi hänen toimivan täällä, koemme tämän ikävänä asiana kun esiinnytään toisena henkilönä. --Karpaloniemi (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 20.58 (EET)

helpottaisi asian arvioimista jos tietäisi mistä tunnuksesta on kyse. --Zache (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 21.40 (EET)

Asiasta on vähän vaikea ruveta keskustelemaan julkisesti. Se joka on sen salasanan purkanut ja antanut tunnuksen toiselle tietää tietysti asian. Karpaloniemi (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 14.51 (EET)

Asiasta voi ottaa suoraan yhteyttä myös johonkin ylläpitäjään vaikka sähköpostilla, jolloin kyseinen käyttäjätunnus ei tule julkisuuteen. Mutta jos sitä ei voi tehdä, niin asialle ei voida oikein tehdä mitään mitään. -Htm (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 15.26 (EET)

Kannattaa ottaa suoraan yhteys ns. byrokraattiin, jolla on oikeus muuttaa käyttäjätunnuksia ja jotka ovat myös ylläpitäjiä. Näin tunnus ei tule julkisuuteen ja asiaa voi tutkia suoraan sellainen käyttäjä, joka teknisesti kykenee olemaan avuksi, mikäli tarpeen. Esimerkiksi Ejs-80 tai Str4nd ovat byrokraatteja. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 15.45 (EET)

Diplomaattisten edustustojen merkittävyys?

Lisäsin artikkeliin suurlähetystö listan Suomen suurlähetystöistä. Tällaisenaan se on varmaan ihan ok, mutta ovatko yksittäiset suurlähetystöt merkittäviä? Eli voisiko vaikkapa Suomen Ruotsin suurlähetystä tehdä artikkelin? Entä ovatko muiden maiden suurlähetystöt merkittäviä? Entä muut edustustot, kuten vaikkapa Suomen erityisedustusto Natossa? Entäpä muut eudstostot, kuten pääkonsulaatit ja konsulaatit? Näistä ei taida vielä olla käytäntöjä?--LCHawk (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 13.03 (EET)

Muutamasta suurlähetystöstä on jo olemassakin artikkeli. Kolmatta kysymystäsi on sivuttu täällä. Jafeluv (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 13.24 (EET)

Mistään suurlähetystöartikkelista ei taida olla äänestetty eikä erityissuuntaviivoja siis vielä ole. Yleinen käytäntö on että aihetta voi pitää merkittävänä jos sitä on käsitelty huomattavassa laajuudessa riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Jafeluv (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 13.32 (EET)

Kiitos tästä. Tunnen kyllä nuo merkittävyyskäytännöt noin yleisesti, mutta ajattelin vain, että onko jotain suuntaviivoja siitä pidetäänkö kaikkia maailman suurlähetystöjä merkittävinä. Lisäksi tuolla ei ole yhtäkään konsulaattia eikä erityisedustustoa, joten niiden merkittävyys ei selviä tuosta luokasta. En viitsi luoda artikkeleita tyhjän päiten, joten ajattelin täällä kysellä, että mitä näistä ajatellaan yleisesti. --LCHawk (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 15.16 (EET)

Minusta olisi järkevämpää kirjoittaa artikkeleita tyylin "X:n ja Y:n diplomaattisuhteet". Siinä voisi kertoa maiden diplomaattisuhteista, suurlähetystöstä, konsuleista, suurlähettiläiden luettelo jne. Vähän tähän suuntaa yritin muokata artikkelia Luettelo Suomen Bangkokin-suurlähettiläistä. Suurlähetystön latistaminen arkkitehtuuriartikkeliksi on mielestäni varsin surkuhupaisaa. --Nedergard (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 14.26 (EET)

Siitä saisi toisaalta hienon luettelon. Mutta se on sitten vasta alkutekijöissään. Eiköhän pidetä vielä nykykäytäntö ja katsoa että kaikki Suomen edustustot vaativat artikkelin, sen sijaan ehkä kaikkii 2x>200x>200=>80 000 diplomaattisuhdetta eivät kaipaa omaa artikkeliaan. Jos jossain on merkittävä, se on merkittävä. Eikä pelkästään rakennuksen vuoksi vaan jos esimerkiksi semmoista on kokeiltu muttei siitä tule mitään niin kenties luetteloverkosto kuitenkin? Ajatelkaamme Guatemalan diplomaattisuhteet vai Luettelo Guatemalan diplomaattisuhteista? --Höyhens (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 19.19 (EET)

Tuota matematiikkaa en oikein tajunnut... Muten samaa mieltä kyllä. On toki hieman surkuhupaisaa kirjoittaa artikkeli rakennuksesta ja "naamioida" se sitten suurlähetystökseksi (rakennus olisi poistettu heti mutta "suurlähetystönä" sitä ei kukaan tee).--Nedergard (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 19.36 (EET)

Etusivun artikkelitoiveet

Tein alkuun Iijärvi (Paltamo). Toivoin että sen huomattuaan muutkin olisi aktivoituneet sitä katsomaan ja parantamaan niinkuin ennen vanhaan, mutta se menee näköjään automaattisesti piiloon. Onko tästä sovittu ja jos niin missä? --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2012 kello 22.10 (EET)

Mitenkä automaattisesti? [7] --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 01.14 (EET)

Jossain präkää, varmaan täällä taas. Katsoin etusivua kutakuinkin heti luotuani ja se ei siellä näkynyt (sinisenä) niinkuin olisi voinut. Jos kyse on aikasiirtymästä niin siltikin jäisi mielestäni 15 minuuttia. En tietenkään tarkoita että se olisi kadonnut muokkaussivulta vaan yleisölle (ja vakimuokkaajille) näkyvältä sivulta. Kiitos hyvästä kehittelystä muuten. --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 01.42 (EET)

Jos artikkeli on tehty, niin se poistuu välittömästi automaattisesti pois näkyviltä etusivun listalta. Artikkeli pitää silti poistaa manuaalisesti mallinesivulta ja lisätä sinne uusi artikkeli tilalle. En oikein ymmärrä miksi artikkelitoiveissa pitäisi näkyä jo tehtyjä artikkeleita. Ne näkee tarvittaessa tuoreista muutoksista tai uusista sivuista. –Makele-90 (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 04.16 (EET)

Ai siinä on tuollainen automaatti? Minusta se vanha oli hyvä, missä artikkeli jäi joksikin aikaa näkyviin sinisenä. Etusivun lista näytti silloin lupaavammalta, että toiveartikkeleita tosiaan syntyy. Ja onhan siinä tosiaan sekin, että sinilinkki saa muutkin katsomaan syntynyttä artikkelia. Juuri aloitettu artikkeli useinkin kaipaa useampia silmäpareja. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 10.58 (EET)

Pelkästään punaiset linkin näyttävät minustakin hieman lamaannuttavilta. Pari sinistä joukkoon niin näyttää siltä, että toivoa on. --Erantala (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 11.21 (EET)

Näkyvyyttä näemmä säädetään mallineella {{AT}} ja kun ne poistaa {{artikkelitoiveet}}-mallineesta, niin homma toimii niin kuin ennenkin. Minusta ne voisi poistaa, koska IFEXIST:n käyttö voi aiheuttaa latausviivettä etusivulle. Tms. IFEXIST on perinteisesti ollut ehto jota ei ole saanut käyttää runsaasti ladatuilla sivuilla, koska estää välimuistin tehokkaan käytön kyseisillä sivuilla, mutta voi olla että tuolle on jossain välissä tehty jotain. --Zache (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 11.50 (EET)

Automatiikka on ilmestynyt mallineeseen 2.8.2012 käyttäjän Olli toimesta tässä muokkauksessa. Tulkitsen keskustelua siten, että vanhasta manuaalisesta versiosta tykättiin enemmän. On helpompi nähdä toteutettu artikkeli siitä kun linkki muuttuu siniseksi kuin siitä että punaisia linkkejä on 19 sijaan enää 18. Paluu vanhaan? --Erantala (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 12.34 (EET)

Mielestäni artikkelitoiveet-osiossa ei ole järkeä listata sellaisia toiveita, jotka on jo toteutettu. Toteutuneille toiveille voi perustaa oman sivun. Zachen kommentti latausviiveestä on kyllä totta, mutta voisikohan joku testata viivettä ilman ifexist ja sen kanssa? --Olli ^keskustelu 22. marraskuuta 2012 kello 12.45 (EET)

Minun mielestäni parista sinilinkistä artikkelitoiveissa ei ole mitään haittaa, jonka takia ne olisi tarpeen saada heti pois näkyviltä. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 13.04 (EET)

Käviskö joku semmoinen kompromissi, että ne poistuu viiveellä, esim 1-2 vrk kuluttua? --Höyhens (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 16.35 (EET)

Menee nippelihäsläämiseksi. Miksi ne pitäisi saada pois ennen kuin joku laittaa uutta tilalle? --Jmk (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 16.40 (EET)

Jos joku ehtii siinä ajassa sinistämään kaikki, niin artikkelitoiveet on täynnä aloitettuja artikkeleita. --Stryn (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 16.49 (EET)

No ei sitten. Mutta moni käyttäjä tykkää katsoa suoraa etusivulta sinistettyjä ja parannella niitä. Tilastoa ei ole kuinka moni. --Höyhens (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 18.05 (EET)

Meneekö lista nyt sitten tyhjäksi, jos joku ehtii sinistämään kaikki? Se nyt vasta lukijoille outoa olisi, artikkelitoiveitahan riittää. ¬Antilope 24. marraskuuta 2012 kello 02.43 (EET)

Kun sinilinkit piilotettiin ilman keskustelua, tulkitsin että ne voi aika kevyesti palauttaakin. Varsinkin kun tässä keskustelussa on nyt enemmänkin toivottu niitä takaisin. Kokeillaan nyt näin. --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 08.35 (EET)

Hyvä ratkaisu. Kokeillaan, ehkä voidaan asiaa punnita sitten uudestaan. Onko tuo AT tarkoittanut, että myös kaikki vandaalisinistykset on kadonneet etusivulta? Ja että pitäisikö, on kanssa keskusteltava, siinä on puolensa. --Höyhens (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 19.25 (EET)

Synnyin- ja kuolinvuosiluokat useasta henkilöstä kertovissa artikkeleissa

Kysynpä vielä huvikseni täälläkin samaa, mitä kysyin keskustelusivulla Keskustelu luokasta:Artikkelit useasta henkilöstä, sillä epäilen, että tästä on saatettu puhua jossain aiemminkin: Onko synnyin- ja kuolinvuosiluokkia tarkoitus (tai edes sallittua) käyttää artikkeleissa, joiden aiheena on esimerkiksi kaksi henkilöä? Joissain artikkeleissa näin on nimittäin tehty ja sen seurauksena ne saattavat kuulua samanaikaisesti ristiriitaisiin luokkiin. Esimerkiksi Axel ja Eigil Axgil taisi olla hyvän aikaa sekä elävissä että kuolleissa, kunnes Axelkin kuoli. Johdonmukaisuus puuttuu, sillä monista vastaavista artikkeleista on toisaalta jätetty synnyin- ja kuolinvuosiluokat pois kokonaan. On syytä huomata, että näiden artikkeleiden tunnistamiseen soveltuva Luokka:Artikkelit useasta henkilöstä luotiin vasta aika hiljattain. Tuossa linkkaamassani keskustelussa Gopase+f ehdotti, että tällaiset luokat tulee poistaa kyseisistä artikkeleista. Ajattelin vielä kysyä muiden näkemyksiä, ennen kuin ryhdyn poistelemaan. --Risukarhi (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 17.53 (EET)

Nuokin henkilöt saisi näppärästi syntymä- ja kuolinvuosiluokiteltua, jos ohjaussivuja saisi luokitella... --Lax (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 17.59 (EET)

Kannatan Laxin ideaa. --Höyhens (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 18.03 (EET)

Ohjaussivuja saa luokitella. --Otrfan (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 18.06 (EET)

Onko saanut jo kauankin? Joskus (varmaan aika kauan sitten) muistan sanotun että ei, muttta sittemmin on joskus näkynyt joitain luokiteltuja ohjaussivua (esim. lehdistä).--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 18.15 (EET)

On, viime vuoden puolella muutettu käytäntöön. --Anr (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 18.21 (EET)

Ohjaussivujen luokittelumahdollisuus on kyllä mennyt ohi minultakin. Yhtä kaikki, kukaan ei ilmeisesti vastusta synnyin- ja kuolinvuosiluokkien poistamista mainituntyyppisistä artikkeleista? --Risukarhi (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 20.49 (EET)

Poistin synnyin- ja kuolinvuosiluokat mainituntyyppisistä artikkeleista ja siirsin luokat ohjaussivuille. Jätin vielä muutamia sellaisia tapauksia, joissa henkilöt olivat syntyneet tai kuolleet samana päivänä. Varmaan voisi käydä jossain vaiheessa vaihtamassa nekin. --Risukarhi (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 22.26 (EET)

Merkittävyyskeskustelun päättäminen

Voisikohan täällä saada vihdoinkin käytännöksi, että merkitävyys-mallineen poistaja tekee yhteenvedon merkittävyyskeskusteluun ja arkoistoi samalla keskustelun? Ja älkää nyt sanoko, että se löytyy yhteenvetokentästä - siellä kerrotaan vain, että se on poistettu, itse perusteet pitää tonkia lukemalla koko (joskus hyvinkin pitkä) merkittävyyskeskustelu läpi. Yhteenveto keskustelusta olisi hyvä, jottei kellekään jäisi epäselvyyttä siitä, että säilyttämispäätös todella perustuu keskusteluun eikä ole vain jonkun käyttäjän mielipide.--Nedergard (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 21.12 (EET)

Kannatan. --Höyhens (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 21.17 (EET)

Rinnastuisi menettelyyn Lupaava artikkeli -arvioinnissa nykyään. En sitten tiedä syntyisikö keskustelun päättymisestä tai päättämisestä joskus erimielisyyksiä. Vaikka epäselvissä tapauksissahan seuraava vaihe on äänestys, niin ehkä erimielisyyttä ei sillä tavoin helposti syntyisi.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 22.12 (EET)

Jos otetaan tavaksi arkistoida merkittävyyskeskustelut niiden päätyttyä, niin kuka ottaa itselleen hauskan tehtävän käydä nyt arkistoimassa kaikki vanhat merkittävyyskeskustelut – ettei joku vaan saan päähänsä jatkaa niitä? --Risukarhi (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 22.24 (EET)

Kai arkistoinnin toteuttaminen alkaisi siitä kun uudesta menettelystä päätetään. Vanhan merkittävyyskeskustelun jatkaminen merkittävyyden kyseenalaistamismielessä vaatisi kuitenkin joka tapauksessa merkittävyysmallineen uudelleenasettamista, mikä samalla avaisi uuden keskustelun. Uutta keskustelua avatessa voisi silloin kenties ehkä arkistoida vanhan, jos sama artikkeli uuden menettelyn käyttööntulon jälkeen tulisi uuden merkittävyyskeskustelun kohteeksi. (Niinkuin esim. artikkeli voidaan tuoda la-arviointiinkin uudestaan.)--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 22.36 (EET)

Nythän joitain yksityiskohtia vanhoissa merkittävyyskeskusteluissa on hyvinkin saatettu kommentoida jälkikäteen muussa kuin merkittävyyden kyseenalaistusmielessä. (Niin kuin la-keskusteluajakin, mutta se on vain tapahtunut arkistoidun osion alle.) Siksi ne eivät ehkä aina ole merkittävyyskeskustelun päättymishetken asussaan. Mutta ihan hyvä ainakin uudet keskustelut olisi arkistoida.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 22.44 (EET)

Kannatan ehdotusta. Arkistoidusta keskustelusta näkee heti, että jatkokommentit tulee kirjoittaa eri osioonsa, ja jonkinlainen yhteenveto olisi hyvä ottaa tavaksi keskusteluja suljettaessa. Ei ole mitenkään mielekästä että myöhemmin pitää alkaa arvailemaan millä perusteella päätös tehtiin. (Menee tämän ehdotuksen ulkopuolelle, mutta itse asiassa myös poistoon päättyneet merkittävyyskeskustelut voisi mielestäni ihan hyvin säilyttää ellei erityistä syytä keskustelusivun poistoon ole.) Jafeluv (keskustelu) 27. marraskuuta 2012 kello 16.19 (EET)

Kuolleet lähteet

Huomasin erään käyttäjän kylväneen Parabellum P08-artikkeliin "lähde tarkemmin?"-täppejä joidenkin lähdesivujen siirryttyä sittemmin bittitaivaaseen. Tämä tuskin on mainitun merkinnän käyttötarkoitus, tai se, että lähteitä pitäisi olla jatkuvasti uusimassa jos aiemmat lakkaavat toimimasta? --J (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 20.11 (EET)

Tuota varten on olemassa Malline:Vanhentunut linkki.--Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2012 kello 12.34 (EET)

Kiitos muistutuksesta ! Olen korjaamo-projektissa vain kirjoittanut viitteeseen KUOLLUT LINKKI kun en tuota mallinetta löytänyt. --Tappinen (keskustelu) 25. marraskuuta 2012 kello 13.32 (EET)

Kyseisessä artikkelissa lähteet pitäisi ilmoittaa tarkemmin, eli sikäli mallineen lisäys on oikein. Jos lähteet olisi merkitty oikein ja linkki on myöhemmin kuollut, niin silloin tuota mallinetta ei kuuluisi käyttää. –Makele-90 (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 06.01 (EET)

Miten ne voi lähdesivun osoitetta tarkemmin ilmoittaa? --J (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 06.08 (EET)

Valitettavasti nyt se onkin aika hankalaa, kun linkki on ainakin toistaiseksi toimimaton. Siksi aina pitäisikin täyttää kaikki kohdat verkkoviitemallineesta. –Makele-90 (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 06.26 (EET)

Mikähän ko. mallineessa asiaa parantaisi? --J (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 06.30 (EET)

Kertomalla tekijä, koska julkaistu, artikkelin aihe, julkaisija yms. Esimerkiksi ts.fi-sivusto muuttui hiljattain ja linkit arkistosivuille kuolivat. Onneksi ne viitteet joihin oli merkitty muutakin kuin pelkkä osoite saatin palautettua ZacheBotin avulla käsittääkseni. Jos viitteessä olisi ollut pelkkä osoite, ei olisi saanut selville mikä juttu on kyseessä. –Makele-90 (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 06.45 (EET)

No itse noita nyt palautin ihan ilman mitään botteja, mutta ainakin yksi sivu nyt vaan on poistettu, eikä löydy myöskään Int.Archistakaan. Siinä ei silloin verkkoviitteet auta, jos sivua ei ole enää olemassa. --J (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 07.04 (EET)

Lähde tarkemmin tarkoittaa kyllä tapausta, jossa lähdemerkinnän perusteella lähteestä ei löydä tietoa (esim. viittaus kirjaan ilman sivunumeroa). Tässä tapauksessa vain linkki on kuollut, jolloin Vanhentunut linkki on oikea malline. Se kertoo lukijalle, että tiedolla on ollut lähde, mutta lähde ei enää ole käytettävissä.--Nedergard (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 07.07 (EET)

Tuo on minunkin käsitykseni ko. mallineiden tarkoituksesta. --J (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 07.13 (EET)

Kyllä tuota mallinetta voi käyttää verkkoviitteisiinkin. Vai onko jossain sovittu, että ei voi? Ei tuo malline sitä tarkoita, että se lisätään jos lähteestä ei löydy väitettyä tietoa. Jos lähteestä ei löydy tietoa niin silloin pitää poistaa väärä lähde ja tieto artikkelista (riippuu tietysti lähteen luonteesta). Käsittääkseni malline on tarkoitettu siihen, että lähteen lisääjä tai joku muu tarkentaisi annettua lähdettä huomattuaan mallineen (esim. sivunumero, kirjoittaja, julkaisija jne). Kuten yllä annoin esimerkin, on verkkoviitteeseen tarpeellista merkitä muutakin kuin pelkkä internet-osoite. Se ei ole hifistelyä. –Makele-90 (keskustelu) 27. marraskuuta 2012 kello 08.51 (EET)

Mä olen käyttänyt sitä verkkoviitteisiin silloin, jos linkki osoittaa sivuston etusivulle eikä sinne tarkempaan osoitteeseen, josta tieto on oikeasti otettu. --Velma (keskustelu) 27. marraskuuta 2012 kello 08.56 (EET)

Väärin toimiva ylläpitäjä

Miten voi tehdä valituksen väärin toimivasta (poistelee asiallisia, lähteellisiä artikkeleita, kumoaa asiallisia lisäyksiä) ylläpitäjästä?Kyseessä on Otrfan! 212.226.49.72 1. marraskuuta 2012 kello 09.35 (EET)

Wikipedia:Kommenttipyyntö. --Harriv (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 09.40 (EET)

Ehdottaisin myös, että samalla kun kirjoitat kommenttipyyntöä mietit jotain ratkaisua molemminpuolista ratkaisua tilanteeseen ja pidättäydyt muokkaamasta artikkeliavaruutta sillä aikaa. Sivullisille, niin kyseinen ip-muokkaaja on kaiketi estettynä oleva käyttäjä käyttäjä:Lito(?). En varsinaisesti tiedä minkä takia hänet on alunperin estetty, mutta tällä hetkellä hän on estettynä toistuvasta estonkierrosta. Alkuperäinen esto olisi loppunut AFAIK aikoja sitten. Tämän keskustelun jatkot voidaan pistää kommenttipyynnön keskustelusivulle sitten kun se on avattu. --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 09.51 (EET)

Lito on estetty viimeksi 6 kk ajaksi 18. kesäkuuta 2011, joten se ei ole ollut voimassa moneen kuukauteen. Estoloki. --Harriv (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 09.53 (EET)

No päättelin tuon tästä Otrfanin vastauksesta ja siitä, että muokkauksia kumotaan kommentilla lito. Joka tapauksessa kommenttipyyntö on ihan hyvä tehdä. Jokin ratkaisu tähän olisi hyvä saada, joko niin että järkeistetään toimintaa siten, että kyseisestä ip-avaruudesta tuleva käyttäjä saa muokata jollain ehdoin tai sitten vedetään mobiili SA-INT estolla kiinni kokonaan. Jatkuva kumousjumppa ei minusta ole mikään kelvollinen ratkaisu. --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 10.00 (EET)

Otrfan on ilmeisesti(?) jatkanut estoa ip-osoitteilla ja Lito ei ole ottanut tunnustaan käyttöön kun sen esto on mennyt ohi. Vähän tämmöinen hassu tilanne kun kumpikaan osapuoli ei ole toiminut "kirjan" mukaan. --Harriv (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 11.35 (EET)

Keskustelu käyttäjästä:Leiska.89. Tunnetaan vain paremmin Litona, enkä viitsi koko tunnushistoriikkia kirjoitella estettyjen osoitteiden keskustelusivuille. --Otrfan (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 12.35 (EET)

Tämä selventää, ei pysy näissä perässä.. -Harriv (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 12.39 (EET)

Käyttäjä saa muokata heti, kun edellisestä eston kierrosta on kulunut eston kestoinen aika. Estoa voisi toki jatkaakin, sillä vandalisointikin on jatkunut. --Otrfan (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 12.38 (EET)

Pistin kuukauden eston niihin osiin SL-INT-NET:ttiä (Saunalahden 3G) josta kyseinen käyttäjä on muokannut. Esto osuu varmaan joihinkin sivullisiin, mutta suurimmaksi osaksi noista tulleet muokkaukset on kumottu joka tapauksessa.--Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 16.02 (EET)

Ei kai sentään tunnusten luontia pidä estää? Silloinhan noista osoitteista ei ymmärtääkseni uusia käyttäjiä voi tulla ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 16.27 (EET)

Juu ei voi ei. En osaa sanoa kannattaako estää tunnuksien luontia vai ei. Saunalahden 3G:stä tulevien muokkauksien taso on muutenkin heikko (=sotkemista) ja nyt tuo yksi sohlo kiertää sitä kautta estoa ja aiheuttaa kumousjumppaa. Todennäköisesti jos tunnusten luonti olisi sallittua niin hän vain loisi tunnuksen ja muokkaisi sillä ja me estettäisiin tuo tunnus jahka huomattaisiin se. --Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 16.52 (EET)

Muutin estoasetukset kaikille samanlaisiksi. Parissa osoitenipussa oli tunnusten luonti estetty, suurimmassa osassa ei ollut. On varmaan parempi, että kaikista voidaan kuitenkin luoda tunnuksia niin ettei järjestelmän antama IP-osoite vaikuta siihen, kuka voi luoda tunnuksen ja kuka ei. --Pxos (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 12.16 (EET)

Kiitoksia ihan hirvittävästi moelmmille. Saisitteko asian vielä jotenkin sössittyä hankalammaksi valvoa? --Otrfan (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 14.58 (EET)

Laitoin IP-alueelle 212.226.0.0/19 avaruuseston vuoden loppuun kirjautumattomille käyttäjille. Avaruusesto estää ainakin osan Saunalahden mobiililiittymistä ja myös tunnusten luonti on estetty, emme varmaan halua rohkaista sukkanukketunnusten luomiseen. Tuolta alueelta on tullut estonkiertomuokkauksia paitsi käyttäjältä Lito / Leiska.89, myös WPK ja Auru Aro (eli 84.248.36.214). Mun puolesta voisi Saunalahden mobiiliavaruuden sulkea pysyvästi kirjautumattomilta käyttäjiltä, mitä mieltä muut ovat? --Alcedoatthis 17. marraskuuta 2012 kello 10.20 (EET)

Kannatetaan tällaista avaruusestoa--Musamies (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 11.06 (EET)

Minä en kannata tunnusten luomisen estämistä. Nyt suljetulta osoitealueelta ei voi tulla uusia käyttäjiä ollenkaan, ja mikä on lopulta todennäköisyys sille, että eston kiertäjät rupeavat laajasti luomaan toisia tunnuksia? Tämä helposti johtaa siihen, että ruvetaan estämään aina sellaisia operaattoreiden verkkojen osia, joista tulee sotkua. Wikipediaa voi muokata vain, jos on luonut tunnuksen ennen eston asettamista tai vaivautuu luomaan tunnuksen muun yhteyden kautta, jos ylipäänsä ymmärtää, mitä estoviesteissä kerrotaan. --Pxos (keskustelu) 19. marraskuuta 2012 kello 13.40 (EET)

Kannatetaan. --Otrfan (keskustelu) 19. marraskuuta 2012 kello 18.47 (EET)

Jonkun nimenomaisen liittymäyhtiön kaikkien mobiiiasiakkaiden wikipediamuokkausten rajoittaminen tuntuu aika tyrmistyttävältä keinolta sukkanukketunnusten estoon. Onko näitä sukkanukkeilijoita useampia kuin nuo muutamat mainitut? Tuleeko vandalismia juri Saunalahden mobiililiittymistä, ja missä suhteessa muihin yrityksiin/mobiililiittymiin? Asiaa on vaikea arvioida ilman ylläpitokokemusta, mutta se että kaikki ko. liittymän omaavat asiakkaat rinnastetaan vandaaleihin tuntuu kovin suurpiirteiseltä yleistykseltä. Toistaiseksi en kannata, ehdotuksen haitat tuntuvat äkkiseltään suuremmilta kuin hyödyt. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 19. marraskuuta 2012 kello 22.32 (EET)--

Varsinainen ongelma on eston kiertäminen Saunalahden IP-osoitteella, ei sukkanukkeilu. Itselläni on sellainen tunne, että viimeisen vuoden aikana Saunalahden mobiili-IP:llä tehdyt muokkaukset ovat olleet joko Liton, Auru Aron tai WPK:n tekemiä. Muut muokkaukset kyseiseltä IP-alueelta ovat vähissä. Kaikki kolme käyttäjää ovat sukkanukkeilleet menneisyydessä. Jos halutaan palata jokapäiväiseen kumoamisjumppaan niin avaruusesto voidaan toki purkaa koska vaan. Ylläpitäjät (jotka joutuvat estoja valvomaan) pääsisivät kuitenkin vähemmällä jos avaruusesto pidetään voimassa, samaan tapaan kuin meillä on nyt kiellettyä muokata avointen välityspalvelinten kautta. Minusta haitat vaikuttavat minimaalisilta saavutettuihin hyötyihin nähden. Kirjautuneena voit sitä paitsi edelleen muokata, jos olet luonut aiemmin tunnuksen. --Alcedoatthis 19. marraskuuta 2012 kello 22.44 (EET)

Vuonna 2012 tehtyjä muokkauksia

netname	kumottuja	muokkauksia	suhde
ELISA-LAAJAKAISTA	5994	22421	0.27
SONERA-FINLAND-BBNET	4865	17934	0.27
TELIASONERA-FI-PP-MS-NET	1528	6205	0.25
SL-INT-NET	1407	4518	0.31
SL-GPRS	1167	3725	0.31
DNAFINLAND-5	346	1037	0.33
HELNET	458	842	0.54
ELISA-MOBILE	253	806	0.31
LAHTI	162	223	0.73
KARELIA-FI	131	153	0.86

En oikein pidä mahdollisena tai hyvänä sitä ajatusta, että lähdettäisiin sulkemaan jonkun operaattorin mobiili-ip-avaruutta kokonaisuudessaan. Ongelmana tuossa on, että ne ovat jo nyt yksi suurimmista tavoista joilla fiwikiä muokataan eikä verkkojen ja mobiililaitteiden parantuessa muokkaamismäärät ainakaan vähene. Ja vaikka kovin tuntuisi, että SL-INT-NET ja SL-GPRS:n muokkaajat koostuvat pelkästään estonkiertäjistä, niin on siellä muitakin. Ja vaikka SL-GPRS/SL-INT-NET suljettaisiin tyystin niin se johtaa vain siihen, että ne ketkä välttämättä haluavat estoa kiertää siirtyvät käyttämään toisen operaattorin mobiiliverkkoa tai sitten rekisteröivät tunnuksen jolloin saunalahden pitkät estot osuvat pelkästään sivullisiin.

Jos lähdetään rajaamaan mobiiliverkoista muokkaamista, niin se pitäisi tehdä siten että estetään muokkaaminen sisäänkirjautumattomana, mutta sallitaan tunnusten luominen. Toinen vähän vastaava ajatus on, että voitaisiin väsätä itse tai pyytää bugzillasta jokin keksipohjainen tunnistus estetyille muokkaajille (vrt. hesarin maksumuuri) joka olisi voimassa vaikka vuorokauden eston antamisen jälkeen. Nuo eivät varsinaisesti estäisi eston kiertoa vaan ainoastaan lisäisivät estonkiertämiseen vaadittavaa säätämistä sen verran, että mobiiliverkkoa eston kiertoon käyttävillä olisi enemmän hommaa eston kierrossa kuin mitä käyttäjien estämisessä on jolloin touhussa on edes jonkinasteinen riski kiinnijäämisestä. Toinen on, että minusta estonkierron valvonnan ei edes tarvitse olla täysin aukotonta, kunhan pystytään pitämään huolta siitä ettei estoa kiertävien muokkaajien toiminnasta aiheudu häiriötä. --Zache (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 14.00 (EET)

Itse muokkaan monesti kotoa käsin Saunalahden mobiiliverkosta, koska en jaksa mennä viereisestä huoneesta kytkemään WLAN-modeemia päälle. IP-osoite ei ole kiinteä vaan DHCP:n arpoma, jolloin osoite kait muuttuu jos yhteyden katkaisee ja muodostaa uudelleen. Laajasta avaruusestosta saattaa kyllä jo operaattoritkin vähän närkästyä. Voisiko vandalismia varten olla jokin oma painike, josta vandalismi kumotaan ja käyttäjätunnukselle tai IP:lle napsahtaa automaattisesti jokin hyvin lyhyt esto luokkaa 15 minuuttia? Vandalismin torjunnasta pitäisi siis koitua vähemmän työtä kuin estojen kierrosta ja vandalismin jatkamisesta. --Erantala (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 14.24 (EET)

Wikipedian kantavana periaatteena taitaa olla pikemminkin se, että sotkemisen tulee olla helpompaa kuin siivoamisen. Kato kyllä niitä siivoajia riittää. Mutta jokainen sotkija on potentiaalinen arvokas uusi muokkaaja. --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Voisi, tuo kuuluu niihin hyviin ideoihin joista ainoastaan toteutus puuttuu :) Mitään teknistä syytä miksei kumousta, huomautusta ja estoa saisi pistetty yhden napin toiminnoksi. Tai vaikka sellaiseksi, että napista avautuu lomake johon on mahdollista kirjoittaa oma huomautusviesti sekä valita mahdollinen esto, artikkelin suojaaminen/vakautus jne. --Zache (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 14.50 (EET)

Kannatan esitettyä vandaalipainiketta, kunhan sitten huolehditaan, että sitä käytetään asiallisesti eikä estetä ip-käyttäjiä pelkästään sen vuoksi, että he eivät ole kirjoittaneet muokkausyhteenvetoa. --Lax (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 14.25 (EET)

Tossa oli ylempänä Zachen tekemä taulukko "muokkausten" ja "kumottujen" lukumääristä. Mitenkähän nuo "kumotut" on laskettu, kun muokkauksia on voitu joutua kumoamaan kauankin jälkikäteen ja välissä on ollut muita muokkauksia (vähintäänkin iw-robotteja). Kaikkea ei ole huomattu kumota heti, osa on luultavasti vieläkin löytämättä. Juuri äsken sattumalta huomasin estoa kiertäen tehdyt uutta tutkimusta säveltävät muokkaukset toukokuulta artikkelissa Skandinavian niemimaa. Että enpä nyt tilastoa sillä tavoin lukisi, että jos on X muokkausta ja niistä Y "kumottu" niin loput X-Y ovat olleet asiallista kontribuutiota. --Jmk (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 13.18 (EET)

Luvut on varmaan laskettu sen mukaan onko käyttäjän lisäämä teksti poistettu kokonaisuudessaan seuraavan neljän muokkauksen aikana jonkun toisen muokkaajan toimesta eli ne eivät suoraan kerro kumouksista, eivätkä luvut eivät ole mitenkään erityisen tarkkoja muutenkaan. Luvuista kuitenkin näkee miten ip-avaruudet eroavat keskenään. Tms. keskimäärin ip-muokkaajien teksteistä säilyy noin 2/3:aa, mutta oppilaitoksista tulevista teksteistä poistetaan jo selvästi suurin osa (siitä huolimatta, että pahimmille sotkunlähteille annetaan aika nopeasti pitkiä estoja). --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 13.42 (EET)

Jos toisen osoiteavaruuden muokkauksista kumotaan yli puolet seuraavan neljän muokkauksen aikana, ja toisesta noin kolmannes, se voi johtua esim. siitä, että ensimmäisen sotkut ovat muotoa "ville on homo" (mikä huomataan helposti), mutta jälkimmäisen sotkut ovat asiatekstiksi naamioitua puppaa eli tietosanakirjan väärentämistä (jota ei huomata helposti mutta hyvällä tuurilla löydetään ehkä jopa puolen vuoden päästä). Kumpaa nyt sitten itse kukin pitää vaarallisempana tietosanakirjassa, lienee makuasia. --Jmk (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 14.13 (EET)

Tietysti jos meillä olisi toimiva laadunvalvonta, niin tuollaiset Skandinavian niemimaa -tyyliset satuilut olisi huomattu heti, riippumatta siitä mistä osoitteesta ne tulevat ja ovatko eston kiertoa vai eivät. Silloin tossa kissa ja hiiri -leikissä olisi kysymys ainoastaan siitä, että se aiheuttaa ylimääräistä vaivaa muille muokkaajille (mutta tietosanakirjan laatu ei siitä huononisi). Nyt valitettavasti kyse on muustakin – se myös tuo tietosanakirjaan puolipysyvää roskasisältöä. --Jmk (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 14.32 (EET)

kuolleen henkilön lapsuuskuva, voiko käyttää

Sivulla olisi Heikki Brotheruksen nuoruuskuva, voiko sellaista käyttää artikkelissa Heikki Brotherus --Musamies (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 16.30 (EET)

Ei se ainakaan ole kovin informatiivinen kertomaan, miltä mies näytti ammattiuransa aikana. –Kotivalo (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 16.34 (EET)

Artikkeleiden ensiarvioinnit

Olen tässä miettinyt mitä tehdään artikkeleiden ensiarviointien kanssa. Tällä hetkellä noin puolet artikkeleista on arvioituna ja arvioinneista neljännes on tehty käsin, toinen neljännes on seulojien tekemiä uusia artikkeleita ja loput arvioinneista on botilla tehtyjä automaattisia ensiarviointeja. Arvioitavia artikkeleita on jäljellä vielä noin 150000 ja pelkästään käsinarvioituna niiden arviointi vie noin 6 vuotta (ks. tilastot).

Botilla tehty automaattinen arviointi toimi siten, että ne artikkelit joiden sisältö on muodostunut pelkästään kielilinkkien lisäämisistä tai seulojien ja bottien -tekemistä muokkauksista on merkitty ensiarvioiduiksi. Lisäksi scriptissä oli sen verran älykkyyttä, että se osasi ohittaa selvät kumotut muokkaukset. Tällä hetkellä seulojiksi tai automaattiseulojiksi on merkitty kattavasti vuonna 2011 tai 2012 muokanneet käyttäjät ja ne käyttäjät jotka ovat tehneet yli 2500 muokkausta.

Seulojaoikeuksien antamisen kriteerinä on ollut se, että käyttäjä on muokannut rakentavasti eikä ole sohlannut muuten. Jos käyttäjällä on ollut estoja, copyvioja yms. niin se on aika todennäköisesti johtanut siihen, että en ole antanut seulojaoikeuksia (tms. olen sen kummemmin pohtimatta ohittanut käyttäjän ja siirtynyt seuraavaan). Tällä hetkellä seulojat eivät kuitenkaan koostu mistään eliittiryhmästä joka pilkuntarkasti osaa fiwikin käytännöt vaan se on ennemminkin ryhmä Pekka- ja Pirkko peruskäyttäjiä jotka osaavat muokata fiksusti ja pyrkivät muokkaamaan Wikipediaa paremmaksi.

Alkuperäinen ajatukseni oli käydä kaikki Wikipediaa enemmän muokanneet käyttäjät läpi ja merkitä kunnolla muokanneet käyttäjät seulojiksi jolloin ainakin 2/3 artikkeleista saataisiin automaattisesti arvioitua sotkujen osalta. Lokakuussa käydyn automaattiseulojan kriteerejä koskeneen keskustelun jälkeen kuitenkin katsoin parhaaksi lopettaa toistaiseksi uusien seulojaoikeuksien antamisen. Jotta asioita saadaan eteenpäin, niin haluaisin avata keskustelua siitä miten edetään.

Oma ehdotukseni on seuraava:

1. Jaetaan seuloja-oikeuksia myös niille passiivisille käyttäjille joilla on alle 2500 muokkausta ja jotka ovat muokkaushistorian perusteella muokanneet fiksusti. (ks. lista läpikäytävistä käyttäjistä ; Kysymys kuuluu millä kriteereillä oikeuksia jaetaan ja millä prosessilla?)
2. Käytetään seuloja-oikeuksia pohjana artikkeleiden ensiarvioinneille.

Edellisessä keskustelussa vastustusta herätti oikeuksien antaminen passiivisille käyttäjille sekä se, että seulojana oli käyttäjä joka teki lähteettömiä muokkauksia, mutta muuten muokkasi siivosti. Toivoisin, että mikäli vastustetaan yllä olevaa ehdotustani niin samalla yritettäisiin muotoilla jotain vaihtoehtoa tai ratkaisua sille miten saadaan artikkelit ensiarvioitua.

Lisäksi muutama huomio:

• Seulojien, seulontojen tai seulottujen artikkeleiden kriteerejä ei kannata nostaa liian korkealle, koska silloin ei saada mitään valmista aikaiseksi ja backlogi kasvaa hallitsemattomaksi.
• Seulojaryhmää voidaan käyttää muuhunkin kuin ensiarvioineihin ja kattava seulojakäyttäjäryhmä on pitkällä aikavälillä hyödyllinen. Sen avulla voidaan tehdä työkaluja jotka värittävät muutoslistoja tai artikkelitekstiä sen mukaan onko muokkauksen tehnyt seuloja. (tällä hetkellä esim. hideUsersButton ja Wikipraise -pienoisohjelmat)

--Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 13.23 (EET)

Saako sivulla Toiminnot:Arvioimattomat sivut olevia artikkeleita luokittain näkyviin eri syvyyksissä? Jos laitan siihen luokaksi esim. urheilu, niin se ei näytä alaluokkia. --Stryn (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 14.13 (EET)

CatScanilla saa. Valitset luokan jonka alta haet artikkeleita ja sitten valitset kohdasta Last edit: Flagged=No. --Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 14.27 (EET)

Kiitos. Enpä ole tuota flagged-kohtaa aiemmin huomannutkaan (=sokea). --Stryn (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 14.47 (EET)

Lento-onnettomuuksien nimeäminen

Miksi lento-onnettomuuksista kertovia artikkeleja nimetään lentoreitin mukaan tyyliin Caspian Airlinesin lento 7908? Eikös tuollainen nimi "lentoyhtiö + lento xxx" tarkoita lentoreittiä. Ehdottaisin kaikkiin lento-onnettomuuksista kertovien artikkelien nimiin jollakin muotoilulla "onnettomuus"-sanaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 20.44 (EET)

Näyttää olevan yleinen tapa kaikissa Wikipedioissa. Joissakin on lisänä päivämäärä, jos oikein ymmärsin. - Htm (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 02.56 (EET)

Tuo tyyli tulee englannin kielestä, jossa se on laajalti käytössä. Uhreja vaatineen onnettomuuden tapahduttua lentoyhtiö poistaa yleensä lennon (reitti)numeron käytöstä, jonka jälkeen onnettomuus kulkee ainakin puhekielessä tuolla yhtiö+reittinumero-nimellä. Aikaisempaa keskustelua aiheesta on käyty ainakin tuolla. --Jukka Kolppanen 2. joulukuuta 2012 kello 03.09 (EET)

Jos tuollainen nimeämistapa onkin englanniksi jossakin onnettomuusyhteyksissä käytössä, en heti lähtisi sitä soveltamaan suomenkielisessä YLEIStietosanakirjassa. --Aulis Eskola (keskustelu)

Voiko lento olla mistään muusta syystä tunnettu kuin onnettomuudesta? Ainakin kaappaukset tulee mieleen, onko muita syitä? Gopase+f (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 09.54 (EET)

Reitti voi jollain merkittävällä tavalla poiketa muista reiteistä - ensimmäinen, ainoa, viimeinen, lyhyin, pisin, hitain, nopein, nuo nyt tulivat mieleen. -Htm (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.12 (EET)

Luokan lisäys poisto

Onko luokan lisäys poisto pieni muutos? Tämä typerä kysymys viitaten tähän keskusteluun Keskustelu_käyttäjästä:Maltan_haukka#Luokittelu ja haluttomuuteeni jatkaa jankkaamista käyttäjän keskustelusivulla. Eikös nämä kaikki selvitetty jo vuosia sitten tai ainakin viimeistään HotCatin tullessa käyttöön? --Otrfan (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.01 (EET)

Wikipedia:PIENI: Pieni muutos: esimerkiksi ... luokkien lisäys ja vaihto jne. Voiko sen tämän selvemmin sanoa? --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.03 (EET)

Mä olen koko aika luullut, että mikä tahansa luokittelu (lisäys/vaihto/poisto) on pieni muutos ja että asia olisi ihan selvä. --Velma (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.04 (EET)

Keskustelun aihe oli luokan poisto eikä lisäys. Onko luokan poisto pieni muutos? Ohjeen mukaan EI, vaan ainoastaan lisäys ja vaihto. Iso ja pieni muutos. Gopase+f merkitsi poiston pieneksi ja tuolla keskustelusivulla Otrfan tulkitsee että POISTO on pieni, vaikka ohjeessa ei niin sanota. --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.10 (EET)

Anteeksi väärä otsikko. --Otrfan (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.11 (EET)

On pieni, miksei olisi? käytännöstä pieniä muokkauksia: "... luokkien lisäys ja vaihto jne." Järki käteen tämmösissä. (Tietysti jokaisen käyttäjän tulee tässäkin käyttää omaa harkintaa.) Gopase+f (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.13 (EET)

"Jne" sisältää varmaankin tällaiset poistotkin - vaihdossakin toinen luokka poistetaan ja toinen lisätään. Sanamuodoksi vaikka "luokituksen muokkaus" ettei tule yksityiskohdista turhaa vääntöä. --Aulis Eskola (keskustelu)

Jos kysymys on näistä muokkauksista niin kyseessähän on nimenomaan luokan vaihto (yksi pois, yksi tilalle) jonka em. käytösohje aivan suoraan sanoo pieneksi. Ei tarvitse edes miettiä kattaako "jne." tämän tapauksen kun se on suoraan sanottu. Koko valitus on siis täysin aiheeton. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 14.54 (EET)

Kyse oli näistä[8] pääluokkien poistoista, koska artikkeli on jo alaluokassa. --Otrfan (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 14.56 (EET)

Eli luokkien vaihto. Luokat "Avon-luokan hävittäjät","Hävittäjäluokat" (2 kpl) vaihdettu luokkaan "Avon-luokan hävittäjät" (1 kpl). Noin yleensäkin on käytösohjeen "jne:llä" tietysti tarkoitettu, että luokituksen muuttaminen on yleisesti pieni muutos. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 15.01 (EET)

Uusi keskustelu

Käyttäjien kommentit yllä koskevat siis luokan lisäystä. Oikea kysymys on, kuten Otrfan jälkikäteen muutti, onko luokan poisto pieni muutos. Jos luetaan ohjetta se ei ole pieni. Pieniä ovat lisäys ja poisto, eikä käyttäjä voi mielestäni käyttää omaa harkintaa ohjeita tulkitessaan. --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.19 (EET)

Pieni on sekin, ”luokkien lisäys ja vaihto jne”. Taas on näköjään suurennuslasin kanssa etsitty jotain josta voidaan itkeä. Ehdotan ohjeen sanamuodon korjaamista niin päästään tästäkin. --Anr (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.27 (EET)

Kun Gopase+f tekee ohjeen vastaisen toimen, muutetaan ohjetta niin, että toimi ei enää ole ohjeen vastainen. Kiitos. Maltan haukka taas teki käytäntöjen mukaisen palautuksen, mutta sai eston. Hmm... --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.43 (EET)

Eikä tehnyt. Opetellaan nyt lukemaan niitä käytäntöjä ja yritetään olla tuhlaamasta ihmisten aikaa. --Otrfan (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.46 (EET)

Kyllä mun kommentti koski ainakin mitä tahansa luokittelua ja pidän myös poistoa pienenä, kuten ylempänä jo lukee. --Velma (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.29 (EET)

On pieni, miksei olisi? käytännön mukaan pieniä muokkauksia: "... luokkien lisäys ja vaihto jne." Samassa käytännössä ei löydy mitään mainintaa että luokittelu olisi iso muutos. Ilmeisesti kukaan ei olisi saanut tehdä yhtään luokituksen poistoa koko wikipedian historiassa, koska samalla syyllistyi käytäntörikkomukseen. Kyllä käyttäjän pitää ymmärtää, että "jne" sisältää jotain. Järki käteen tämmösissä. Ei jokaista käytäntöä voida muuttaa sen mukaan mistä milloinkin keksitään itkeä. Wikipediassa ei ole koskaan menty tyhmimmän käyttäjän mukaan, joten ei tarvetta käytännön muutokselle. Gopase+f (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 13.41 (EET)

Ohjetta pätkimällä saa tuollaisen tulkinnan. Ohje sanoo näin: "Pieni muutos: esimerkiksi kirjoitusvirheen korjaaminen, lauserakenteen muokkaaminen, kappaleiden järjestäminen, Wikipedian sisäisten linkkien lisääminen, tynkä- ja minitynkämallineet, vandalismintorjunta, luokkien lisäys ja vaihto jne." --Jesse-vainaa (keskustelu)

Mitähän kaikkea arvelet tuon jne:n sisältävän? Tässä nimenomaisessa tapauksessa kyseessä oli kaiken lisäksi pääluokka, eli artikkeli on edelleen poistetun luokan alla. --Otrfan (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 16.33 (EET)

Keskustelunavauksessa mainittu HotCat todellakin merkitsee aina luokituksen muutokset pieniksi (esim. poisto) eikä kai kukaan ole ehdottanut, ettei HotCatia saisi käyttää. Päinvastoin sen käyttöön ohjeistetaan. Joten eiköhän tämä ollut tässä. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 20.37 (EET)

Kelpaako ulkoinen linkki vai ei?

Kelpaako artikkeliin ulkoiseksi linkiksi AMK:n opinnäytetyö vai ei? --MikkoK (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 18.54 (EET)

Jos se liittyy artikkelin aiheeseen ja se tuo jotain lisäarvoa niin toki kelpaa. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.09 (EET)

Liittyy kyllä aiheeseen, tässä tapauksessa artikkeliin Kauluspaita mutta en osaa sanoa tuoko lisäarvoa vai ei, kyseessä olisi tämä opinnäyte: [9] --MikkoK (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.16 (EET)

Kyllä tuo minusta sopii ulkoisten linkkien joukkoon. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.25 (EET)

Muutos byrokraattien ja ylläpitäjien oikeuksien asetuksiin

Alkuperäinen otsikko: Bureaucrats and sysops right configuration change

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)#Bureaucrats_and_sysops_right_configuration_change --14. marraskuuta 2012 kello 21.59 (EET) Hello,

I would like to notify you a pending configuration change will remove the possibility for the bureaucrats to remove administrator or bureaucrat flags. New requests will have to be asked on meta:Steward requests/Permissions.

A thorough configuration and bug database check have shown there isn't any indication the community requested the possibility of flags withdrawal, and so we're reverting to default behavior.

If you would like to keep this change, feel free to launch a local discussion. Note a discussion is probably needed too on meta. to know if this flag can be assigned to wiki and if so, under what conditions.

For more information, relevant pages are:

• meta:Bureaucrat#Removing_access (relevant revision)
• Bugzilla:42105

I'm at your disposal for more information on this issue (please ping me back through my talk page). --Dereckson (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 21.54 (EET)

Käännös suomeksi

Haluan saattaa tietoonne, että odottava asetusmuutos ottaa byrokraateilta pois mahdollisuuden poistaa ylläpitäjä- tai byrokraattioikeuksia. Uudet pyynnöt tulee esittää sivulla meta:Steward requests/Permissions.

Läpikotaisessa asetus- ja bugitietokantatarkistuksessa ei ole löytynyt viitteitä siitä, että yhteisö olisi pyytänyt mahdollisuutta oikeuksien poistoon, joten palaamme takaisin oletuskäytökseen.

Jos haluatte säilyttää tämän muutoksen, voitte vapaasti aloittaa paikallisen keskustelun. Ottakaa huomioon, että keskustelu tarvitaan luultavasti myös Metassa, jotta saadaan selville, voidaanko tämä oikeus antaa wikiin ja jos voidaan, millä ehdoilla.

Oleelliset lisätietoa sisältävät sivut ovat:

• meta:Bureaucrat#Removing_access (relevantti versio)
• Bugzilla:42105

Olen käytettävissänne, jos haluatte saada tästä aiheesta lisää tietoa (olkaa hyvä ja koettakaa ottaa minuun yhteyttä keskustelusivuni kautta). --Dereckson (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 21.54 (EET) Suomentanut –Ejs-80 15. marraskuuta 2012 kello 09.56 (EET)

Summary

bugzilla:42114

The opinions on this matter were as follows (by 28 November):

• Keep the rights as they are now: 9 users (100 %)
• Feel free to restore the default settings as proposed: none
• One user has recused themself (a bureaucrat), and one user's comment was imprecise.

---

Reasons why we want to keep the rights as they are now:

• Rights have been useful and there haven't been any problems with them.
• Removing the rights locally is less bureaucratic and more transparent in community point of view than moving the actual removing to another wiki.
• The local bureaucrats have more insight about the community of Finnish Wikipedia than stewards have.
• Language barrier. Most of stewards cannot follow discussions in Finnish and part of Finnish community cannot participate in English. Especially elder people cannot read English.

---

Current fiwiki policy allows deflagging of sysop/bureaucrat accounts for following reasons:

• If the sysop in question has not performed any admin actions for over a year, his/her admin rights are removed (although policy allows some flexibility for justifiable reasons like illness).
• If the bureaucrat in question has not performed any bureaucrat or admin actions for over a year, his/her bureaucrat flag is removed.
• self-request
• as a result of a community vote (with at least 60 percent support for rights removal)

Note: Local arbitration policy says that Arbitration committee can temporarily limit sysop rights if necessary. However, permanent removal of admin rights must be subjected to the community vote.

---

This summary has been compiled by users Pxos, Zache, and Ejs-80.

Keskustelu

Ehdotan että nämä nyt poistettavat oikeudet palautetaan käyttöön. --Harriv (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 22.02 (EET)

Bugin tekijällä on joku kumma ristiretki meneillään siitä, että kontrolli pitäisi säilyttää Metassa. Idea ei ole saavuttanut siellä suurta kannatusta. Nyt hän on tehnyt bugzilla-pyynnön ilmoittamatta asiasta wikeihin, perusteena se että muutos on tehty ilman konsensusta. No, ainakin täällä konsensus on jo kolmessa vuodessa saavutettu eikä noita oikeuksia pidä poistaa ainakaan tuolla tavalla. Siis: oikeuksia ei pidä poistaa. --Pxos (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 23.05 (EET)

Joo, palautetaan vaan. Fiwikissä homma on toiminut hyvin eikä ole minusta mitään tarvetta kierrättää ylläpitäjyyden tai byrokraattiuden poistoja metan kautta. Niille kenelle tuon oikeuden käyttö on tuntemattomampaa, niin fiwikissä byrokraatti- ja ylläpitäjäoikeudet poistetaan jos vuoteen ei ole käyttänyt noita oikeuksia, jos käyttäjä itse pyytää oikeuksien poistoja tai jos yhteisö niin päättää. Näistä ensimmäinen syy on käytännössä ainoa joka on viime vuosina ollut poistoperusteena. Sinä aikana kun fiwiki on itse voinut poistaa ylläpitäjyyden/byrokraattiuden, niin poistoissa ei ole ollut mitään ongelmaa. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 09.27 (EET)

Toisinaan käyttäjät ovat myös itse pyytäneet poistamaan ylläpito-oikeutensa. Esimerkiksi Hrrkrr31, Barosaurus Lentus, Albval & Roquai ovat tällaisen pyynnön esittäneet. Aiheesta on keskusteltu aiemminkin: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 83#Superkäyttäjät & Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 86#Status quo vai ei?.

Olen jäävi ottamaan kantaa siihen, miten asian pitäisi olla. Yksi mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen on kuitenkin se, että minut ja Str4nd on valittu byrokraateiksi maaliskuussa 2009 tapahtuneen asetusmuutoksen jälkeen, jonka seurauksena yllä mainitut poisto-oikeudet byrokraateille tulivat. Kyseisten äänestysten (1 & 2) aikana tieto näistä oikeuksista on myös ollut esillä sivulla Wikipedia:Byrokraatit. Käytäntökeskustelu on oikea tapa selvittää yhteisön nykyinen näkemys asiasta. –Ejs-80 15. marraskuuta 2012 kello 10.22 (EET) EDIT: 15. marraskuuta 2012 kello 10.43 (EET)

Fiwikissä byrokraattioikeuksia ei ole taidettu poistaa kertaakaan muun kuin passiivisuuden tai käyttäjän pyynnön perusteella? Ylläpitäjyyksiä on poistettu äänestyksellä kaksi kertaa. käyttäjä:Vkemin (äänestys) ylläpitäjyys poistettiin äänestyksellä passiivisuuden ja tekijänoikeusrikkeiden takia vuonna 2008. Käyttäjä:Kompakin ylläpitäjyys poistettiin (äänestys räikeiden käytäntörikkomusten takia. Kompak tapaus on sikäli oleellinen tämän keskustelun kannalta, että ylläpitäjyyden poistoäänestyksen alettua hän bänni kasan fiwikin aktiivikäyttäjiä ja muita ylläpitäjiä jolloin stewardit poistivat hänen ylläpitäjyytensä. Tämän kaltainen käyttö lienee yksi niistä perusteluista jonka takia Nemo haluaa poistaa mahdollisuuden poistaa ylläpitäjäoikeuksia paikallisesti. (tms. joku byrokraatti flippaa ja poistaa kaikilta muilta ylläpitäjä- ja byrokraattioikeudet sekä estää kaikki aktiivikäyttäjät.)--Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 11.45 (EET)

Tuollahan nuo yläpitäjyyden poistosyyt ovat kautta historian. Mutta fi-WP:n kantilta olis varmaan ihan perusteltua, että täällä olis oikeuksien säätely ittellä (siis muutamalla fi-WP-käyttäjällä). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 18.49 (EET)

Tuosta tulikin mieleen, niin pitäisikö Wikipedia:byrokraatit-sivulle täsmentää, että byrokraattioikeat poistetaan jos käyttäjä ei ole käyttänyt byrokraatti TAI ylläpitäjäoikeuksia vuoteen. Jniemenmaa Str4nd ja Tbone eivät varsinaisesti ole olleet viime vuosina mitenkään aktiivisia byrokraattioikeuksien käyttäjiä ja esimerkiksi Tbone ei ole käyttänyt oikeuksiaan neljään vuoteen. Tosin jujuna tässä on, että noita oikeuksia tarvitaan varsin harvoin ja vuosi käyttämättä byrokraattioikeuksia tulee helposti täyteen. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 11.45 (EET)

Systeemi on toiminut tässä asiassa, ei niitä oikeuksia tarvitse Metaan tai muuallekaan siirrellä. --Eetvartti ^(kommentoi) 15. marraskuuta 2012 kello 09.59 (EET)

Mielestäni oikeudet on hyvä säilyttää byrokraateilla. Suurta käytännön merkitystä muutoksella ei ole, mutta on turha välivaihe pakottaa ihmiset tekemään oikeuksien poistopyynnöt ulkopuolisessa wikissä, eikä järjestelystä ole oikeasti mitään käytännön hyötyä. Byrokraattien voi lisäksi olettaa olevan paremmin perillä suomiwikin paikallisista käytännöistä ja toimintatavoista kuin ylivalvojien. Jafeluv (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 12.20 (EET)

Toimivaa käytäntöä ei ole syytä muuttaa.--Nedergard (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 13.41 (EET)

Juurikin näin. Metassahan hukuttaisiin työhön, jos kaikkien Wikipedioiden oikeuspyynnöt menisivät sinne. --Stryn (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 15.04 (EET)

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Valtaosassa Wikimedian projekteista oikeuksien poistopyynnöt menevät jo valmiiksi Metan kautta, eikä poistopyyntöjen käsittely todellakaan ole mitään resursseja kuluttavaa hommaa muihin ylivalvojatehtäviin verrattuna. Tänä vuonna meillä on poistettu oikeudet viideltä ylläpitäjältä eikä yhdeltäkään byrokraatilta (nopeasti laskettuna käyttöoikeuslokin perusteella), joten suuresta työtaakasta ei ole kysymys. Jafeluv (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 15.54 (EET)

Pidetään oikeudet paikallisina. --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 14.54 (EET)

Kuten yllä. Oikeuksien vetäminen paikalliswikiltä ylätasolle (jota tavanomainen wikikäyttäjä ei tiedä edes olevan olemassa) vähentää toimeenpanevan instanssin tietoutta tilanteesta radikaalisti ja hämärtää entisestään keskivertowikikäyttäjän mielikuvaa Wikipedian päätöksenteosta. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 15.34 (EET)--

Riisipuuro sanoo taas kerran hyvin. --Höyhens (keskustelu) 24. marraskuuta 2012 kello 19.11 (EET)

Lisäsin tuohon tiivistelmään joitain perusteluita miksi oikeuksien poisto pitäisi säilyttää paikallisena, koska tulkitsin kohdan "Note a discussion is probably needed too on meta. to know if this flag can be assigned to wiki and if so, under what conditions." merkitsevän, että säilyttämiseen tarvitaan jotain muutakin kuin pelkästään äänestys fiwikissä. Lisäksi tiivistelmään varmaankin kaivattaisiin kuvaus siitä, miten tällä hetkellä systeemi toimii fiwikissä (Ejs-80 varmaan voisi kirjoittaa sen muutamalla sanalla tuohon?) . --Zache (keskustelu) 17. marraskuuta 2012 kello 09.54 (EET)

Lisäsin. –Ejs-80 20. marraskuuta 2012 kello 00.46 (EET)

Onko tämä keskustelu "kuihtunut"? Mirgon (keskustelu) 9. joulukuuta 2012 kello 23.25 (EET)

Deletionismin vastustaminen käyttäjäsivulla

Mahtaako tällainen olla sopivaa; jos on, niin minullakin on lisäyksiä (hieman hienovaraisempia) käyttäjäsivulleni? Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 4. joulukuuta 2012 kello 19.30 (EET)

Tuskin tuosta kukaan hernettä vetää nenäänsä ja on täällä huomattavasti voimakkaamminkin deletionismia/inclusionismia vastustettu/kannatettu. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.33 (EET)

Enpä ole paremmin vastustuksia nähnytkään, en ole ollut piireissä kuin reilun vuoden ja en ole erityisemmin selaillut tuommoisia. Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 4. joulukuuta 2012 kello 19.34 (EET)

No ei mielipiteidensä kertomisessa mitään pahaa ole, mutta tuollainen "deletionitsit painukaa...! Sanonko minne? -- käyttäjäkunta on täynnä paskiaisia joille mikään ei kelpaa ja kaikki on näennäistiedettä." on sopimatonta, käyttäjälle voisi huomauttaa vaikkapa keskustelusivulla karsimaan suoraan vihamielisiä kommentteja. Deletionistitkin ovat Wikipedian käyttäjien ja tasa-arvoisia, vaikkakin vähemmistössä. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 4. joulukuuta 2012 kello 19.39 (EET)

Harva taitaa tunnustaa olevansa "deletionisti". --Harriv (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.52 (EET)

Kaikille muokkausnäkökannoille lienee paikkansa jossain yhteydessä, vandalismi kai on ainoa jota voi pitää täysin haitallisena, ja sekään, jos ei tapa Wikipediaa, ehkä vahvistaa sitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.59 (EET)

Ei se nyt ihan tavatonta ole. Onhan noita itsensä deletionisteiksi luokittelevia nyt luokassakin 19 kappaletta, ja käyttäjäsivulla asiaan on varmaan ottanut kantaa vielä useampi. Jafeluv (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 01.56 (EET)

Minusta on valitettavaa, että jotkut käyttäjät hylkäävät täällä alkeellisimmatkin kohteliaisuussäännöt (alussa ollut esimerkki on vielä siitä viattomammasta päästä). Netikettiä ei pitäisi unohtaa. --Nedergard (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.44 (EET)

Tuollaiset kuin tuo ylempänä viitattu, ovat tarpeettomia. Kyllä näkemykset muokkausnäkökannoista ja mahdollisen voimakkaankin kritiikin voi esittää tarvittaessa myös sivistyneesti.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.57 (EET)

Jos haluaa välittää itsestään tuon kaltaisen kuvan, niin mitä siihen on sanomista niin kauan kun yhteisö ei erikseen asiaan puutu. Olikohan tämä nyt kehäpäätelmä.. --Harriv (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 19.51 (EET)

Tämä ihmetyttää enemmän: Käyttäjä:Gálaniitoluodda/Boksi. Koetko, että deletionismi on jotenkin henkilökohtaisesti sinua kohtaan suunnattua? Ja jos joku luomasi artikkeli säilytetään, niin onko se inklusionismia sinua kohtaan? --Otrfan (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 20.07 (EET)

Niin, vaikka tuossa (tai siis käyttäjäsivun etusivulla) onkin käytetty siivompaa kieltä, niin tuohan on jopa jyrkempi, kun deletionisteja ei vain kehoteta painumaan jonnekin vaan jopa aktiivisesti pudotetaan heitä johonkin. Kuitenkin wikipedian perusajatuksen mukaan kaikilla muokkausnäkökohdilla on sijansa, ja vaikka Wikipediassa tehdään myös virheitä ja joskus tapahtuu vääriäkin poistoja, niin tilanne on vähän niin kuin Winston Churchillin suuhun pantu määritelmä demokratiasta, että huonoin mahdollinen systeemi, mutta paras, minkä hän tietää, tjsp. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 20.24 (EET)

Tuo mun sivu alkoi näyttää liian rajulta, ja kevensin sitä. Nyt voi katsoa onko ok. Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 4. joulukuuta 2012 kello 21.35 (EET)

Mitenkäs se teksti viivataan artikkelin keskustelussa yli, kun omaa tekstiä ei saa poistaa tuosta vain ? Korina (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 01.19 (EET)

Tekstiä voi yliviivata näin. Jafeluv (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 01.59 (EET)

Anteeksi epäkohteliaasta käyttäjäsivusta. Nyt on parempi. Eilen tuli vähän suututtua parista merkittävyyden kyseenalaistamisesta. Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 5. joulukuuta 2012 kello 17.00 (EET)

Pitäisiko UO:t suojata muutoksilta

Jos merkittävyyskeskustelun perusteella päätetään että joku artikkeli muutetaan uudelleenohjaukseksi niin pitäisikö se suojata muutoksilta niin olisi vähemmän valvottavaa--Musamies (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 13.21 (EET)

Ehkä silloin, jos osoittautuu tapauskohtaisesti olevan tarvetta, mutta tuskin yleisesti. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 13.42 (EET)

En kannata, kaikki ylimääräisiä rajoituksia pitää välttää. Joskus saattaa myös olla ihan hyvä "unohtaa" joku vanha päätös :) --Harriv (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 13.44 (EET)

Ei tarvetta. Joskus on tarvetta noita muutella artikkeleiksi. Gopase+f (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 13.47 (EET)

Ei tarvitse. Mieluummin suosittelen laittamaan uo:t tarkkailulistalle, niin ainakin huomaa paremmin jos joku alkaa muokkaamaan niitä. --Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 14.26 (EET)

Merkittävyyskeskustelussa poistettu artikkeli on nimenomaan luvallista luoda uudestaan, jos on löytynyt uusia lähteitä tms. Mikäli artikkelia luodaan toistuvasti perusteetta uudestaan, niin silloin toki voidaan uo suojata. --Otrfan (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 14.52 (EET)

Parhaan Oscar-palkinnon voittaneet elokuvat/henkilöt -luokat

Tänne on luotu läjäpäin luokkia tyyliin Luokka:Oscar-palkinnon voittaneet elokuvat ja Luokka:Oscar-palkinnon voittaneet henkilöt. Luokat menevät tavallaan päällekkäin, sillä varsinaisen palkinnonsaajan lisäksi on oma luokka ko. palkinnon saaneelle elokuvalla. Tuulen viemää (elokuva) saa heti kahdeksan lisäluokkaa ja lisäksi vielä Luokka:Useamman Oscar-palkinnon saaneet elokuvat -luokan (joka korvattaneen pian Luokka:Kahdeksan Oscar-palkintoa saaneet elokuvat -luokalla... Onko tämä järkevää luokittelua?--Nedergard (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 14.25 (EET)

Ei ole mielekäs luokitteluperiaate. Koko elokuvat palkintojen mukaan luokittelevan luokittelun vois rakentaa uudestaan. Nyt noita palkintoluokkia on ihan liikaa menestyneissä elokuvissa. Pitäis miettiä koko homma alusta asti uudelleen. Gopase+f (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 14.34 (EET)

Mä sanoin mielipiteeni palkintoluokitteluista jo tuossa äänestyksessä ja siihen liittyvissä keskusteluissa. Vastaukseni kysymykseen on siis: Ei. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 14.45 (EET)

Miten niin ei ole mielekäs luokitteluperiaate? Oscar ei ole palkinto vaan yhteisnimitys koko joukolle eri palkintoja. Jos luokittelua Oscarin tarkkuudella ei sallita, niin sitten olisi sovittava niin, ettei palkintokohtaista luokittelua ole lainkaan, vaan elokuvat luokitellaan esimerkiksi "kansallisen" tai "kansainvälisen palkinnon saaneisiin" riippumatta siitä onko kyseessä Academy Award, Grammy vai Jussi. Luokkien suuri määrä ei ole mikään peruste, onhan esimerkiksi joillain kieliartikkeleillakin valtava määrä luokkia tyyliin "Valtion X kielet". --Pitke (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 14.51 (EET)

Jos nyt rajoitun tähän Oscar-luokitteluun, niin ekana tulee mieleen kysymys, miten esimerkiksi kolme Oscaria saaneet elokuvat eroavat merkittävästi neljä Oscaria saaneista elokuvista niin, että joku haluaisi löytää yhdestä nipusta (luokasta) juuri kolme Oscaria saaneet elokuvat? Sitä paitsi elokuva, jonka puvustuksesta on myönnetty Oscar, on eri asia kuin elokuva, joka on palkittu parhaan elokuvan Oscarilla, ja minä kutsuisin vain jälkimmäistä Oscar-palkinnon voittaneeksi elokuvaksi, sanoivat mainoshemmot mitä tahansa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 15.10 (EET)

Multivoittajaluokista voin luopua vaikka heti, mutta edelliseen vedoten sanoisin kyllä, että juuri siksi, että parhaan puvustuksen/lavastuksen Oscarin saanut elokuva on palkittu eri perustein kuin parhaan käsikirjoituksen/ohjauksen/elokuvan saanut, verrataan nyt vaikka kirjallisuuden ja kemian Nobel-palkintoja. Satunnaiselle Wikipedian selaajalle kuvittelisi olevan mielenkiintoisempaa saada Oscar-palkitut elokuvat kategorioittain kuin kaikki samassa rytäkässä. --Pitke (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 15.18 (EET)

Kategorioittain ne löytyvät kyseisistä palkintoartikkeleista, joihin voidaan viitata näkyvästi elokuva-/henkilöartikkelissa muutoinkin kuin luokittamalla, ja luokkien päällekkäisyyttä palkintoartikkelien palkitut-listojen kanssa en pidä yhtään enempää informatiivisena. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 15.27 (EET)

Aivan. Minun on vähän hankala uskoa, että satunnainen selaaja käyttäisi luokitusmerkintöjä, kun artikkelissa on palkintoluettelo ja linkit palkintoartikkeleihin. Niistä haluaman kategorian löytää paljon helpommin kuin artikkelin lopussa olevasta luokkamakkarapötköstä, joiden järjestys on mitä sattuu. --Nedergard (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.23 (EET)

Luokituksen pitäisi käsittääkseni perustua aiheen olennaisiin ominaisuuksiin. Se, että joku henkilö on esimerkiksi voittanut jostain elokuvasta parhaan lavastuksen Oscarin, ei ole varsinaisesti elokuvan ominaisuus. Ja vielä vähemmän elokuvan keskeinen ominaisuus. Kieliluokitukseen en ota kantaa, sillä kielitiede on jokseenkin tuntematon ala itselleni. Tosin pääsääntöisesti olen sitä mieltä luokituksen kohdalla, että "vähemmän on enemmän". --PtG (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.16 (EET)

Onhan se nyt elokuvankin ominaisuus, eivät ne huvikseen lavastuspalkintojakaan jakele... elokuva on siis erikoisen hyvin lavastettu, ja palkinto on kunniaksi sekä teokselle että lavastajalle. --Pitke (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.22 (EET)

Äh, valitettavasti monet ns. vähäarvoisista palkinnoista annetaan elokuville, joiden ei katsota olevan tarpeeksia arvokkaita saamaan ns. tärkeitä palkintoja (elokuva, ohjaus, pääosat, sivuosat, käsikirjoitus). Tämä pätee Oscareihin aina 1980-luvun lopulle asti. Sen jälkeen monet suuret viihde-elokuvat ovat saaneet runsaasti Oscareita, koska niitä on ollut tekemässä hyvin monta ihmistä, jotka äänestävät itse tekemäänsä elokuvaa, jotta se saisi mahdollisimman monta Oscaria, koska se tuottaa silloin enemmän rahaa myös omaan kukkaroon. Christopher Lee sanoi kerran, että Oscarit ovat maailman nerokkain itsemainonnan/-kehun muoto, sillä tekijöiden itse itselleen jakamat palkinnot on saatu kuulostamaan siltä, että ne olisivat tae laadusta. --Nedergard (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.37 (EET)

Tota "kansallisen" tai "kansainvälisen palkinnon saaneisiin" -ideaa luokittelusta voitais miettiä ihan oikeesti eteenpäin vaihtoehtona nykyiselle palkintoluokittelulle (jossa jokaisella palkinnolla on oma luokittelupuunsa, merkityksestä riippumatta). Gopase+f (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 15.42 (EET)

Iteasiassa (Parhaan Oscar-palkinnon voittaneet elokuvat/henkilöt -luokat) vois olla jotenkin (en tiedä miten) perusteltavissa metatietona, mutta ei lukijalle näkyvänä luokkana. Gopase+f (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 15.44 (EET)

Jos palataan asiaan. Kyse on siitä, miten syvälle luokitus Oscar-palkinnoissa menee. Mielestäni riittävä taso olisi vain tärkeimmät palkinnot (elokuva, ohjaus, pääosat, käsikirjoitus eli ns. "big five") - muille riittäisi luokka Oscar-palkinnon voittaneet elokuvat tai henkilöt. Palkinnoista on omat artikkelit, joten sieltä lukijat saavat listauksen palkinnon saaneista henkilöistä ja elokuvista. Siksi mielestäni erillisiä palkintoluokkia ei tarvita (eikä varsinkaan X-palkinnon voittaneet elokuvat).--Nedergard (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.43 (EET)

Mulle riittäis vähempikin: elokuvat luokiteltaisiin paras elokuva- ja käsikirjoitus-oscareittain (myös ehkä ohjaus?) näyttelijöitä luokiteltaisiin pääosa- ja sivuosa-oscar -luokkiin. Näiden viiden ulkopuolella ei tarvita mittän muuta oscar-palkito luokkia. Jos halutaan jotain enemmän, niin ekana tulis musiikki ja laulut. Muille oscareille riittää listaukset artikkeleissa palkintojen saajista. Gopase+f (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.56 (EET)

Katteltuani noita oscar-palkintoluokkia ja harkittuani asiaa mielipiteeni jalostui: jos on ihan pakko luoda palkintoluokkia, niin paras elokuva -luokka riittää. Ei tarvetta muilla oscar-palkintoluokille elokuvissa (myöskin ilman paras elokuva -luokkaa tultais toimeen, koska sama sisältö löytyy ko artikkelista). Gopase+f (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 17.02 (EET)