Tyrjän rykmentti (kirja)

Tyrjän rykmentti. JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa on vuonna 1996 julkaistu Matti Koskimaan teos Tyrjän rykmentistä eli jatkosodan Jalkaväkirykmentti 7:stä (JR 7) sekä Erillinen Pataljoona 12:sta (Er.P 12).

Tyrjän rykmentti. JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa
Kirjailija Matti Koskimaa
Kansitaiteilija Eija Rossi
Kieli suomi
Genre sotakirjallisuus, tietokirjat
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1996
Sivumäärä 352
ISBN 951-0-21273-3
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Julkaiseminen muokkaa

Kirja ilmestyi vuonna 1996 WSOY:n kustantamana. Matti Kuusi keräsi sitä varten tietoa 215 sotaveteraaneilta, joskin Koskimaa hyödynsi myös Sota-arkistoa ja muita tietolähteitä. Hän mainitsee Kuusen ohella teoksen laatimisen apuna olleen kenraali Adolf Ehrnroothin, everstiluutnantti Arvo Aholan, opetusneuvos Väinö Kinnusen, mainospäällikkö Jaakko Ketolan ja diplomi-insinööri Pekka Hintikan. Teoksen kartat on suunnitellut Matti Koskimaa itse, Marjatta Koskimaa ja Anne Kortetmäki ovat piirtäneet ne puhtaaksi. Kartat ovat värillisiä. Kirjan taiton on tehnyt ja päällyksen typografian suunnitellut Eija Rossi. Kirjassa on runsaasti mustavalkoisia valokuvia ja joitakin Väinö Kinnusen laatimia piirroksia.[1]

Sisältö muokkaa

Teoksessa on Matti Koskimaan omien alkusanojen jälkeen Adolf Ehrnroothin alkusanat, JR 7:n komentajien Armas Kempin ja Ehrnroothin kuvat, sisällysluettelo, yksiköiden tärkeimpien taisteluiden luettelo ja lyhenteiden selitykset piirroksineen. Niitä seuraavat kuusitoista lukua on ryhmitelty ajallisesti jaksoihin ennen jatkosotaa, sodan aikana ja sodan jälkeen, joskin "Arvioita ja päätelmiä" -niminen luku on sijoitettu heti jatkosodan lopun tapahtumien käsittelyn jälkeen. Teoksen päättävät loppusanat ja lähdeluettelo. Teoksen kuusitoista lukua aiheineen ovat seuraavat:[1]

  • Talvisodan jälkeinen aika poliittisine taustoineen ja sotilaallisine valmisteluineen
  • Liikekannallepano ja keskittäminen, mukaan lukien JR 7:n perustaminen
  • Jatkosodan puhkeaminen hyökkäysvalmisteluineen ja neuvostojoukkojen ryhmityksineen, II Armeijakunnan taistelut jatkosodan alussa, JR 7:n hyökkäyksen alkaminen ja taistelut tuolloisen Tyrjän alueella
  • 2. divisioonan hyökkäys Elisenvaaran ja Lahdenpohjan väliselle rautatielle, mukaan lukien Tyrjän kylän valtaus
  • Hyökkäyksen jatkaminen Lahdenpohjaan ja sen valtaus
  • 2. divisioonan eteneminen Laatokan rannalle, JR 7:n hyökätessä Pölkinniemeen
  • 2. divisioonan hyökkäys Keski-Kannakselle, mukaan lukien valtakunnan rajan ylittäminen, jonka rykmentin III Pataljoona teki 3. syyskuuta 1941 kello 7.10, ylittämällä Vihtaniemen maastossa Rajajoen
  • Asemasotavaihe Keski-Kannaksella 1942 ja 1943
  • Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alku kesällä 1944 ja siirtyminen pääasemasta VT-linjalle
  • Siiranmäen taistelu kesäkuussa 1944
  • Vetäytyminen Äyräpäähän
  • Äyräpään sillanpään taistelu
  • Äyräpäästä Vuosalmen taistelujen alkuvaiheeseen
  • Vuosalmen taistelujen päätösvaihe
  • Arvioita ja johtopäätöksiä koko sodan aikaisista tapahtumista, JR 7:n ja Er.P 12:n Mannerheim-ristin ritareiden luettelo ja yhteenveto veteraanien vastauksista Matti Kuusen kysymyksiin
  • Tyrjän rykmentin paluumarssi Ruokolahdelle kotiuttamista varten ja veteraanien toiminta rauhan aikana
  • Loppusanat "Veteraanien aatoksia" (Väinö Kinnunen) ja "Kirjan tekijän päätäntä", mukaan lukien kuva Tyrjän veteraani Taisto Ahtolan suunnittelemasta Tyrjän taistelujen muistomerkistä, joka paljastettiin 4. elokuuta 1991 Parikkalassa, vastapäätä Parikkalan kirkkoa.

Lähteet muokkaa

  1. a b Matti Koskimaa: Tyrjän rykmentti. JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa, s. 352. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21273-3.