VT-aseman sijainti kartalla.

Vammelsuun–Taipaleen linja eli VT-linja oli suomalaisten toinen puolustuslinja jatkosodassa Karjalankannaksella.

Ylipäällikkö antoi 6. marraskuuta 1941, määräyksen Karjalankannaksen armeijakunnille, että niiden oli määrä suunnitella etulinjan taakse tukilinja.[1] Näin suunniteltiin VT-linja, jonka rakennustöitä tehtiin vuosina 1942–1943, joihin osallistui pääosin Kannaksen yleisreservejä, joka oli perin vähäinen joukko näinkin suureen rakennusurakkaan.[2] Myöhemmin linjan rakennustöissä käytettiin päälinjasta (Mannerheim-linja) taakse reserviin vedetyt 3. ja 18. divisioonan sekä Ratsuväkiprikaatin miehet aina Neuvostoliiton suurhyökkäykseen asti.[3] Rakennustöiden johtoon Mannerheim määräsi Yleisesikunnan päällikön kenraaliluutnantti Edvard Hanellin 28. tammikuuta 1942 alkaen.[4]

VT-linja kulki Suomenlahdelta Vammelsuusta Sahakylään, jossa se ylitti Viipurin–Leningradin radan ja jatkoi Kuuterselän kylään ja edelleen Kotselän kylään ja edelleen Kivennavan, Siiranmäen kautta Kirjasalon rajamutkaan, josta se siirtyi valtakunnan rajan poikki Neuvostoliiton puolelle Raasulissa. Raasulista linja jatkoi Raudun eteläpuolitse Riiskaan Vuoksen suvannon rannalle ja edelleen Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan.[5]

Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 oli VT-linja vielä keskeneräinen. Se oli linnoitettu jotensakin Vemmelsuulla ja Kivennavan kaistalla sekä joltisakin Sahakylässä ja Viipurin–Leningradin radan varressa.[2] Näin tämä keskeneräinen tukiasema murtui Kuuterselässä 15. kesäkuuta.[6] Samaan aikaan puolustus murtui Suomenlahden lähellä, ja vaikka Siiranmäessä saatiin torjuntavoitto, se ei enää pelastanut VT-asemaa.[7] Linjaa puolustamassa oli liian vähän suomalaisia, vain viisi divisioonaa ja ratsuväkiprikaati, venäläisten viittä armeijakuntaa vastaan.[8] Lisäksi torjunnan kannalta tärkeä tykistö puuttui.lähde? Linjan murruttua suomalaiset aloittivat vetäytymisen VKT-asemaan 16. kesäkuuta 1944 alkaen.[9]

LähteetMuokkaa

  • Halsti, W. H.: Ratkaisu 1944, Suomen sota 1939–1945, Keuruu: Otava 1957.
  • Mannerheim, G.: Muistelmat II. Helsinki: Otava 1952.
  • Tuompo W. E.: Päiväkirjani Päämajasta 1941–1944. Porvoo: WSOY 1968.

ViitteetMuokkaa

  1. Mannerheim 1952: 373.
  2. a b Halsti 1957: 68.
  3. Mannerheim 1952: 39.
  4. Tuompo 1968: 106.
  5. Halsti 1957: 69.
  6. Mannerheim 1952: 441.
  7. Mannerheim 1952: 443, 446.
  8. Mannerheim 1952: 439, 446 ja 444–445 tilannekartta.
  9. Mannerheim 1952: 443.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.