Tšudovon piiri

Tšudovon piiri (ven. Чу́довский райо́н, Tšudovski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 2 331,8 neliökilometriä. Asukkaita on 22 000 henkeä (vuonna 2010).

Tšudovon piiri Чу́довский райо́н, Tšudovski raion
Lippu	Vaakuna
Tšudovon piiri Novgorodin alueen kartalla.
Valtio	Venäjä
Alue	Novgorodin alue
Hallinto
– hallinnon tyyppi	kunnallispiiri
– hallinnollinen keskus	Tšudovo
Pinta-ala	2 331,8 km²
Väkiluku (2010)	22 000
Piirin sivusto
Infobox OK

Tšudovo

Gruzino

Tregubovo

Uspenskoje

Piirin kunnat

Kerestjoki Tšudovossa.

Nikolai Nekrasovin kotimuseo.

Araktšejevin krenatöörirykmentin rakennusten raunioita Selištšissä.

Maantiede

Novgorodin alueen luoteisosassa sijaitseva Tšudovon piiri rajoittuu kaakossa Malaja Višeran ja lounaassa Novgorodin piireihin sekä muualla Leningradin alueeseen. Pinta-alasta 77,3 % on metsää, 15,4 % maatalousmaata, 3,6 % luonnonsuojelualuetta ja 2,7 % asuinaluetta

Seutu kuuluu Ilmajärven alankoon. Tärkeimmät joet ovat Olhavanjoki ja sen sivujoet Ptšovža, Tigoda, Oskuja ja Kerest. Järviä ovat Hotino, Podorolje ja Ostrovskoje. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljyliuske, karbonaattimineraalit, hiekka, sora, savi ja turve. Piirin alueella sijaitsee suoluonnon suojelua varten perustettu Borin rauhoitusalue sekä kaksi luonnonmuistomerkkiä.

Hallinnollinen jako ja asutus

Piiriin kuuluu Tšudovon kaupunkikunta ja kolme maalaiskuntaa: Gruzino (keskuspaikka Krasnofarfornyi), Tregubovo ja Uspenskoje. Hallinnollinen keskus on Tšudovon kaupunki, josta on 65 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.

Tšudovo on piirin ainoa kaupunkiasutus. Siellä asuu 70 % piirin väestöstä. Asutuskeskuksia on yhteensä 83. Krasnofarfornyilla oli kaupunkimaisen taajaman status vuoteen 2008 saakka.

Asukasluvun kehitys

1959	1970	1979	1989	2002
25 977	24 928	24 599	27 355	25 829

Ennen toista maailmansotaa seudulla oli saksalaisia ja latvialaisia siirtokuntia. Aleksandrovkan saksalainen sekä Derevan ja Kolomovkan latvialaiset kyläneuvostot menettivät kansallisen statuksensa vuonna 1939.

Historia

Piirin alueella on ollut asutusta kivikaudelta lähtien. Sen varhaista historiaa määritti Olhavanjokea pitkin kulkenut viikinkien idäntie. Novgorodin Vatjan viidenneksen Gruzinon pogostaan kuulunut Tšudovon kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1539. 1700-luvulta lähtien sen kautta kulki Pietarin ja Moskovan välinen maantie. 1800-luvulla Tšudovosta kehittyi rautatien risteysasema. Seudulle rakennettiin posliini- ja lasitehtaat sekä useita tulitikkutehtaita.

Aluksi Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuulunut Tšudovon piiri on perustettu vuonna 1927. Tšudovosta tuli kaupunkimainen taajama vuonna 1928 ja kaupunki vuonna 1937. Toisen maailmansodan aikana piiri oli saksalaisten miehittämä. Vuonna 1944 se liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Vuonna 1963 Tšudovon piiri yhdistettiin Novgorodin maaseutupiiriin ja Tšudovon kaupunki siirrettiin Malaja Višeran teollisuuspiirin alaisuuteen. Piiri perustettiin uudelleen vuonna 1965.

Liikenne, talous ja palvelut

Tšudovon kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen päärata, josta haarautuvat ratayhteydet Novgorodiin ja Kirišiin. Kaupungin ohi menee myös Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie. Olhavanjokea pitkin kuljetetaan lähinnä hiekkaa.

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat jalostus (35,3 % vuonna 2009), erilaiset julkiset palvelut ja hallinto, kauppa (8,4 %) ja liikenne (6,2 %). Piirissä toimii elintarvike-, puunjalostus-, rakennustarvike- ja koneenrakennusteollisuutta. Tärkeimmät tuotantolaitokset ovat Dirol-Cadburyn makeistehdas, UPM-Kymmenen vaneritehdas, lämpöeristeitä valmistava URSA-Tšudovo, teräsbetonitehdas ja Energomašin konepaja. Maataloutta edustaa viisi maatalousyritystä, 90 yksityistilaa ja yli neljä tuhatta palstaviljelmää, jotka tuottavat viljaa, perunaa, vihanneksia, lihaa, maitoa ja munia.

Piirissä toimii 15 lastentarhaa, 11 yleissivistävää koulua, kuusi lasten täydennyskoulutuslaitosta, ammattikoulu ja kaksi korkeakoulujen haaraosastoa. Terveyspalveluihin kuuluu sairaala, kaksi poliklinikkaa, kolme lääkärin vastaanottoa, kymmenen lääkintäasemaa ja ensiapuasema. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus sekä kirjastolaitos haaraosastoineen, kotiseutumuseo ja taidegalleria.

Nähtävyydet

Seudulla on useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Derevan, Oskuin ja Tšudovon kirkot, Derevan, Gruzinon, Oblutšjen, Sosninskaja pristanin ja Zvankan kartanoalueet, Araktšejevin krenatöörirykmentin päämaja Selištšissä, Tšudovon rautatieasema, Ljubištševin talo Oskuissa ja Krasnofarfornyin posliinitehtaan rakennukset. Tšudovossa on runoilija Nikolai Nekrasovin ja Sjabrenitsyssa kirjailija Gleb Uspenskin kotimuseot ja Gruzinossa kreivi Aleksei Araktšejeville omistettu museo. Toisessa maailmansodassa tuhoutuneessa Zvankan kartanossa on asunut runoilija Gavrila Deržavin. Piirin alueella on lukuisia sotamuistomerkkejä.

Lähteet

• Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.7.2013). (venäjäksi)
• Shema territorialnogo planirovanija: Tšudovski munitsipalnyi raion. Materialy po obosnovaniju projekta. Tom 1: Obštšaja pojasnitelnaja zapiska 2009. Veliki Novgorod: Novgorodgraždanprojekt. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 1.7.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

• Tšudovon piirin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)

Novgorodin alueen piirit ja kaupunkipiirikunta

Batetski • Borovitši • Demjansk • Holm • Hvoinaja • Kresttsy • Ljubytino • Malaja Višera • Marjovo • Mošenskoje • Novgorod • Novgorod • Okulovka • Parfino • Pestovo • Poddorje • Šimsk • Soltsy • Staraja Russa • Tšudovo • Valdai • Volot