E-koodi
E-koodi on eurooppalainen (numeron edessä E-kirjain, joka tarkoittaa Eurooppaa) merkintätapa sellaisille lisäaineille, jotka viranomaiset ovat katsoneet Euroopan unionin alueella hyväksyttäviksi elintarvikkeiden lisäaineiksi. EU:ssa lisäaineiden turvallisuutta valvoo Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. EFSAn tutkimusten perusteella lisäaineille määritetään aineen suurin hyväksyttävä päiväsaanti eli ns. ADI-arvo.[1][2] Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii ja valvoo Ruokavirasto.[3]
Joskus E-koodilla luokitellut lisäaineet ovat osoittautuneet terveydelle haitallisiksi ja ne ovat päätyneet käyttökieltoon tai niiden käyttöä on rajoitettu. Kielletyksi on päätynyt esimerkiksi atsoväri E128 eli punainen 2G[4][5] ja käyttörajoituksien piiriin keltainen väriaine E110 eli paraoranssi.[6]
E-koodilla luokitelluista lisäaineisiin kuuluu myös terveydelle välttämättömien ravintoaineiden lähteitä synteettisessä muodossa, esimerkkinä C-vitamiini eli askorbiinihappo, E300, ja A-vitamiinilähde beetakaroteeni, E160a.
Lisäaineiden ryhmät muokkaa
E-koodien eri numerovälit tarkoittavat seuraavia käyttötarkoituksen perusteella muodostettuja aineryhmiä:
- E100–E199 – väriaineet
- E200–E299 – säilöntäaineet
- E300–E399 – hapettumisenesto- ja happamuudensäätöaineet
- E400–E499 – sakeuttamis-, stabilointi- ja emulgointiaineet
- E500–E599 – happamuudensäätö- ja paakkuuntumisenestoaineet
- E600–E699 – makeutusaineet
- E700–E799 – antibiootit
- E900–E999 – sekalaiset
- E1000–E1999 – muihin ryhmiin kuulumattomat kemikaalit
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Heinonen, Marina: Ruoan lisäaineet ja terveellisyys. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2014, 130. vsk, nro 7, s. 683–688. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Elintarvikkeiden lisäaineet Ruokavirasto. 5.9.2023. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Elintarviketurvallisuus Kuluttajaliitto. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Usein kysyttyä elintarvikkeiden lisäaineista 5.9.2023. Ruokavirasto. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Komission asetus (EY) N:o 884/2007, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2007, kiireellisistä toimenpiteistä elintarvikeväriaineen E 128 Punainen 2G käytön keskeyttämiseksi. Euroopan unionin virallinen lehti. 27.7.2007. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Lisäaineopas : Eviran julkaisuja 4/2009, s. 12 ja 17. Helsinki: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, 7.5.2009. ISBN 978-952-225-034-6. Arkistoitu 15.12.2011 (viitattu 28.10.2023).
Aiheesta muualla muokkaa
- E-koodit Ruokavirasto. Arkistoitu 25.10.2021. Viitattu 5.4.2019.
- EU:n jäsenmaiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö (englanniksi)
- E-koodit.fi riippumaton palvelu, joka pyrkii kokoamaan elintarvikkeiden lisäaineista tietoa mahdollisimman puolueettomasti.