Aamiainen
Aamiainen eli aamupala on päivän ensimmäinen ateria. Se nautitaan yleensä pian heräämisen jälkeen.
Erityyppisiä aamiaisia muokkaa
Suomalainen aamiainen muokkaa
Suomessa aamiaiseen on kuulunut perinteisesti viljatuotteita kuten leipää tai puuroa sekä maitotuotteita, leikkeleitä tai kananmuna. Juomana voi olla esimerkiksi kahvia, teetä, maitoa, tuoremehua tai kaakaota.
Fazerin vuonna 2024 teettämässä kyselyssä selvisi, että 66 prosenttia suomalaisista syö arkiaamuina leipää. Seuraavaksi suosituinta aamiaisruokaa olivat juusto, puuro ja leikkeleet. Myös ruotsalaiset syövät yleensä juustovoileipiä aamiaiseksi, mutta murot, mysli ja kananmunat ovat siellä suositumpia kuin puuro ja leikkeleet.[1]
Leivän ja jugurtin suosio näyttäisi laskeneen suomalaisten keskuudessa. Vielä 75 % söi aamiaisella leipää vuonna 2014. Jogurtin suosio ylti tuolloin 45 prosenttiin ja puuron 36 prosenttiin. Alle 70 % suomalaisista ilmoitti syövänsä aina aamiaista.[2] Suurin osa suomalaisista käyttää alle viisi minuuttia aamiaisen valmistamiseen[3].
Englantilainen ja irlantilainen aamiainen muokkaa
- Pääartikkeli: Englantilainen aamiainen
Klassiseen englantilaiseen aamiaiseen kuuluu muun muassa munia eri muodoissa, paistettua pekonia, paahtoleipää, teetä tai kahvia. Usein tarjotaan myös paistettuja herkkusieniä, paistettuja tomaatteja ja valkeita papuja tomaattikastikkeessa.
Irlantilainen aamiainen muistuttaa muuten englantilaista, mutta tarjolla on myös kaurapuuroa maidon, voin ja siirapin kera.
Mannermainen aamiainen muokkaa
Hotellitermi mannermainen aamiainen (engl. continental breakfast) sisältää voisarven ja marmeladia, ehkä myös juustoa, sekä kahvia tai teetä.
Amerikkalainen aamiainen muokkaa
Amerikkalainen aamiainen voi sisältää pekonia, kinkkua, kananmunaa, makkaraa, hedelmiä, muroja ja kahvia sekä amerikkalaisia pannukakkuja vaahterasiirapin kera.[4]
Hotelliaamiainen muokkaa
Aamiainen on hotelliravintoloiden merkittävimpiä palvelumuotoja, joka viikonpäivästä riippuen tarjoillaan yleensä kello 7:n ja 11:n välillä. Aamiaisen hinta voi vaihdella melko paljon ja riippuu esimerkiksi hotellin yleisestä hintatasosta ja aamiaisen monipuolisuudesta. Suomessa aamiainen sisältyy yleensä hotellihuoneen hintaan.
Aamiainen voidaan jaotella tarjoilutavan perusteella noutopöytäaamiaiseen, pöytään tarjoiltavaan aamiaiseen ja huoneaamiaiseen. Näistä yleisin on noutopöytäaamiainen, jossa asiakas voi itse koota haluamansa aamiaisen tarjolla olevista tuotevaihtoehdoista. Huoneaamiainen sen sijaan on melko harvinainen, ja yleensä siitä peritään lisämaksua.
Myös hotelleissa aamiainen voidaan jaotella myös sisältönsä mukaan esimerkiksi suomalaiseen, englantilaiseen, mannermaiseen ja amerikkalaiseen aamiaiseen. Nämä aamiaistyypit eroavat toisistaan sisällöllisesti, vaikka niistä löytyykin usein samojakin tuotteita, kuten leipää, tuoremehua, kahvia ja hedelmiä.
Aamupalan vaikutukset oppimiseen muokkaa
Saksalaisessa Ulmin yliopistossa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan aamupalan vaikutus oppimiseen ei ole yksiselitteinen. Päivän ensimmäisen aterian laiminlyöminen vaikuttaa eri tavalla tyttöihin ja poikiin. Tyttöjen tarkkaavaisuus ei välttämättä kärsi, vaikka aamupala jäisi syömättä. Tutkimukseen osallistui 103 iältään 13–20-vuotiasta nuorta ja siinä selvisi, että pojilla aamupalan puuttuminen voi johtaa pahantuulisuuteen ja visuaalisen muistin huonontumiseen. Tytöillä samaa vaikutusta ei ollut. Tutkimukseen osallistuneet nuoret kertoivat kuitenkin olevansa tarkkaavaisempia aamupalan syötyään ja poikien visuaaliseen muistiin aamupala vaikutti positiivisesti. Lisäksi aamupalan syöminen yhdessä perheenjäsenten kanssa on sosiaalinen tapahtuma, joka edistää nuorten valppautta ja sosiaalisia taitoja.[5]
Aamiainen ravitsemukselliselta kannalta muokkaa
Aamiaisella on vaikutusta koko päivään. Jos aamiainen on riittävän laadukas, verensokeri pysyy tasaisena eikä päivän aikana tule sorruttua naposteluun. Aamiaisen syöminen voi siten helpottaa myös painonhallintaa.[6] Runsaan aamiaisen nauttiminen johtaa kuitenkin yleensä siihen, että ihminen nauttii päivän aikana tarpeettoman paljon kaloreita[7].
Aamiainen on usein päivästä toiseen sama. Mikäli joka aamu syötävä ateria on hyvä ja terveellinen, siitä tulee hyvä peruspilari päivän ravinnonsaannin kannalta. Aamiainen on useimmiten sama siitä syystä, että aamu on aikapaineinen tilanne ja rutiinit tuovat helpotusta kiireessä.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Tämä erottaa suomalaisen aamupalan ruotsalaisesta www.iltalehti.fi. Viitattu 18.4.2024.
- ↑ Millainen on suosituin aamupala? Suomela - Jotta asuminen olisi mukavampaa. Arkistoitu 14.4.2021. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Näin suomalaiset syövät aamuisin www.iltalehti.fi. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ American breakfast Businessdictionary.com. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Aamupalan vaikutus oppimiseen vaihtelee Yle Uutiset. 5.8.2008. Viitattu 6.3.2014.
- ↑ a b Mikkonen, Mikael: Lounaat vaihtuvat - aamiainen pysyy Työpiste-verkkolehti. 15.6.2012. Työterveyslaitos. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
- ↑ Volker Schusdziarra, Margit Hausmann, Claudia Wittke, Johanna Mittermeier, Marietta Kellner, Aline Naumann: Impact of breakfast on daily energy intake - an analysis of absolute versus relative breakfast calories. Nutrition Journal, 17.1.2011, nro 1, s. 5. PubMed:21241465. doi:10.1186/1475-2891-10-5. ISSN 1475-2891. Artikkelin verkkoversio.
Kirjallisuutta muokkaa
- Lehtonen, Anna: Aamiainen: Nautiskelijan ateria. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-600-9.
Aiheesta muualla muokkaa
- Aro, Antti: Aamiainen (Arkistoitu – Internet Archive) Terveyskirjasto. 4.3.2013.
