Wikipedia

Finncomm Airlines

suomalainen lentoyhtiö
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. toukokuuta 2012 kello 16.24 käyttäjän Soppakanuuna (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Finnish Commuter Airlines -nimisen yhtiön toiminta on historiaa, joten teksti kaipaa päivitystä erityisesti aikamuotojen käsittelyn osalta. Lisäksi Finnish Commuter Airlines Oy:n ja Finncomm Oy:n eroa voisi selventää. Tämä nimittäin näkyy historian jatkokirjoituksissa koskien Flybe Nordicia ja Flybe Finlandia.

Finnish Commuter Airlines Oy (Finncomm Airlines) (IATA: FC, ICAO: FCM, kutsukoodi: FINNCOMM) oli suomalainen lentoyhtiö, joka perustettiin vuonna 1993, ja toimii nykyään nimellä Flybe Nordic, Finnairin ja brittiläisen halpalentoyhtiön Flyben omistuksessa. Yhtiön emoyhtiö Finncomm Oy oli kokonaan yksityisessä omistuksessa. Konserniin kuuluvien yhtiöiden palveluksessa oli yhteensä noin 500 työntekijää.[3]

Finncomm Airlines
Tiedosto:Finncomm Airlinesin logo.svg
IATA: FC – ICAO: FCM
Kutsukoodi FINNCOMM
Perustettu 1993
Laivaston koko 15[1]
Kohteiden määrä 27[2]
Solmukohdat Suomi Helsinki-Vantaan lentoasema
Emoyhtiö Finncomm Oy
Kotipaikka Suomi Seinäjoki, Suomi
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus
Avainhenkilö(t) Juhani Pakari (toimitusjohtaja)
Yhtiön sivut www.fc.fi

Yhtiö lensi vuodesta 1998 saakka syöttöliikennettä Finnairille, jonka kanssa yhtiöllä oli code sharing -sopimus. Finnair oli siirtänyt vähemmän käytettyjä reittejään Finncommille, jolle kerääntyi kotimaan lentovuoroja enemmän kuin millään muulla yhtiöllä Suomessa.[4]

Yhtiön toiminta oli murrosvaiheessa kesällä 2010, kun latvialainen AirBaltic kävi neuvotteluja Finncommin ostamisesta. Yhtiöt ehtivät tehdä jo yhteistyösuunnitelman, johon sisältyi muun muassa Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän reittien lopettaminen.[5] Finnair vastusti AirBaltic-yhteistyötä, ja yhtiöt päätyivät käräjäoikeuteen selvittelemään erimielisyyksiään.

Konfliktille tuli päätös syyskuun 2010 alussa, kun Finnair ilmoitti tehneensä Finncommin kanssa esisopimuksen kaikkien 12 ATR-lentokoneen ja Finncommin lentoliikennettä hoitavan tytäryhtiön omistuksellisista järjestelyistä, jolloin Finnairista tulisi Finncommin vähemmistöomistaja. Kauppahinta ilmoitettiin olevan vajaat 50 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli toteuttaa järjestely vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Esisopimuksen myötä Finncomm palasi Turun, Porin, Tampereen, Tallinnan ja Jyväskylän reittien liikennöijäksi.[6] Seinäjoen reitti oli käynnistetty uudelleen jo aiemmin elokuussa Etelä-Pohjanmaan kuntien ja yritysten kanssa tehdyn sopimuksen myötä.[7] Joulukuussa 2010 Finnair kuitenkin kertoi Finncomm-järjestelyiden viivästyvän. [8]

Heinäkuun alussa 2011 ilmoitettiin, että brittiläinen Flybe ja Finnair ostavat yhdessä Finnish Commuter Airlines Oy:n. Ostoa varten perustettiin yhteisyritys Flybe Nordic, josta Flybe omistaa 60 % ja Finnair 40 %. Finnair ostaa Finncommin yhdeksän ATR 72 -konetta markkinahintaan ja vuokraa ne Flybe Nordicille. Finncomm operoi lokakuun loppuun kaikkia reittejänsä, jonka jälkeen Flybe Nordic alkaa operoimaan Finncommin vanhoja reittejä sekä aloittaa uusia.

Finncommin operatiivinen keskus sekä laivaston kotikenttä sijaitsivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yhtiön pääkonttori oli Seinäjoen lentoasemalla. Finncomm Airlinesin pääasiallinen asiakaskunta oli aiemmin lähinnä kansainvälinen vientiteollisuus, mutta loppuvuosina vapaa-ajanmatkustajat muuttuivat yhä tärkeämmäksi matkustajasegmentiksi.[9]

Historia

 
Finncomm Airlinesin ATR42-500 (OH-ATA) Seinäjoen lentoasemalla.

Yhtiö aloitti liikennöinnin 1993 tilauslentoyhtiönä nimellä Etelä-Pohjanmaan Lentokeskus Oy. Ensimmäinen lentokone oli Cessna 402 (OH-CHS)[10], myöhemmin yhtiö kasvatti laivastoaan kahdella Mitsubishi MU-2:lla (OH-WBA,[11] OH-STA[12]). Yhteistyö Finnairin kanssa alkoi vuonna 1998, kun Finncomm Airlines aloitti säännöllisen lentoliikenteen suunnitellen, toteuttaen ja markkinoiden ruotsalaisen Golden Airin Suomen toiminnot Saab 340 -koneilla. Finncomm Airlines sai omat reittilentoluvat vuonna 2003. Vuonna 2005 yhtiön toimitusjohtaja Juhani Pakari allekirjoitti 207 miljoonan euron arvoisen sopimuksen kahdeksasta uudesta ATR-42-koneesta.[13]

Finncomm Airlines aloitti operoinnin omilla koneillaan, kun kaksi 49-paikkaista Embraer ERJ 145 -suihkukonetta liittyivät laivastoon. Ensimmäinen uusi 48-paikkainen ATR42-500-potkuriturbiinikone liittyi laivastoon 30. marraskuuta 2005[14] ja ensimmäinen 68-paikkainen ATR-72-500 vuonna 2007. Vuoden 2008 alussa yhtiön laivasto koostui kahdestatoista koneesta, joista yksi oli vuokrattu Aer Arannilta.[15]

Yhteistyö Finncomm Airlinesin ja Golden Airin välillä päättyi vuodenvaihteessa 2007–2008, kun Finnairin Saab 340 -huolto lakkautettiin. Tämän seurauksena kaikki jäljellä olevat Saab 340 -lentokoneet siirtyivät muihin tehtäviin. Vuoden 2008 alusta kaikki Finncomm Airlinesin lennot on lennetty yhtiön omilla koneilla.[16]

Finncomm Airlines toimii Finnairin syöttöliikenneyhtiönä ja suunnittelee aikataulunsa yhteistyössä Finnairin kanssa ottaen jatkoyhteydet huomioon. Finncomm sekä Finnair tiivistivät yhteistyötään entisestään heinäkuussa 2007, kun yhtiöt solmivat code sharing -yhteistyösopimuksen, jonka myötä Finnairin lennonnumero lisättiin useimmille Finncommin lennoille.[17]

Marraskuun alussa 2009 Finncomm ilmoitti siirtyvänsä suurempiin suihkukoneisiin ja lisäävänsä kapasiteettia. Vuonna 2009 yhtiö kuljetti kaikkiaan 870 000 matkustajaa.[18] Kaksi 76-paikkaista Embraer 170 -konetta korvasivat laivaston kaksi 49-paikkaista Embraer ERJ 145 -suihkukonetta. Viimeinen Embraer ERJ 145 -lentokone poistui Finncomm Airlinesin laivastosta marraskuun lopulla 2009. Ensimmäinen uusista ERJ 170 -koneista lensi ensilentonsa Finncommin väreissä 16.11.2009 reitillä Helsingistä Kemi-Tornion lentoasemalle. Toinen kone aloitti liikenteen tammikuussa 2010.[19]

Kilpailu omistajuudesta

Heinäkuussa 2010 AirBaltic antoi ilmi kiinnostuksensa ostaa Finncomm.[18] Suomen kansallinen lentoyhtiö ja Finncommin yhteistyökumppani Finnair ilmoitti puolestaan että sillä on etuosto-oikeus Finncommin osakkeisiin. Finnair on pyrkinyt estämään Finncommin siirtymisen AirBalticin omistukseen. Finnair haki heinäkuun lopulla 2010 Helsingin käräjäoikeudelta päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka estää Finncommin osakkeiden myynnin muille kuin toisille pääosakkaille tai Finnairille. Esto päättyy elokuussa.selvennä

Helsingin Sanomat uutisoi 31. heinäkuuta 2010 AirBalticin aloittavan yhteistyön Finncomm Airlinesin kanssa. Näin ollen uuden yhteistyökuvion myötä Finncomm Airlinesin lennot Helsingistä Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään loppuisivat elokuussa 2010. Samaisen uutisen mukaan yhtiö harkitsisi samalla myös yhteyksien lopettamista Helsingistä Varkauteen, Savonlinnaan, Vaasaan ja Kokkolaan. Vastaavasti Finncomm Airlines aloittaisi lennot Helsingistä Ouluun 8 kertaa päivässä ja Helsingistä Rovaniemelle kuudesti päivässä.

Uutinen lentojen paniikinomaisesta lopettamisesta tuli yllätyksenä Porin ja Seinäjoen yrityksille, eikä katkeria sanoja säästelty. Muun muassa Porin Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti kärjistää, että mikäli lentokoneella ei pääse Helsingistä Poriin ja takaisin, niin samalla voi yhtiön pääkonttorinkin siirtää Algeriaan.[20] Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn väläyttää mahdollisuutta, että Atria siirtäisi joitakin toimintoja pois Seinäjoelta säännöllisen lentoyhteyden puuttumisen takia.[21]

Finncomm Airlines ei vastannut Finnairin tekemään tarjouspyyntöön muutamalle reitilleen. Näin ollen Finnair uhkasi siirtyä käyttämään englantilaisen Flyben laivastoa muun muassa reiteillä Helsingistä Tampereelle, Tallinnaan ja Turkuun. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.

Syyskuussa 2010 Finnair ilmoitti solmineensa aiesopimuksen, jolla se ostaa koko osakepääoman yhtiöistä, jotka omistavat Finncomm Airlinesin käyttämät lentokoneet. Lisäksi Finnair ostaa 20 % osuuden Finncomm Airlines lentoyhtiöstä. Kaupan arvoksi ilmoitettiin 38 miljoonaa euroa. [22] Kauppa ei kuitenkaan toteutunut.

Flybe Nordic

1.7.2011 julkistettiin, että Finnair ja Flybe ostavat Finncommin koko lentotoiminnan. Flybe omistaa 60% ja Finnair 40% uudesta Flybe Nordic -nimisestä yhtiöstä, josta tulee Finncomm Airlinesin omistaja. [23] Yhtiöiden omistajat vakuuttavat, että Finncommin reitit tulevat säilymään, joskin jokaisen reitin tulee olla liiketaloudellisesti kannattava.[24]

Kauppasumma oli 25 miljoonaa euroa käteisenä. Lisäksi lentokoneista maksettiin 104 miljoonaa euroa, josta vähennettiin 70 miljoonan velkavastuu. Finncommin omistajat saivat kaikkiaan siis 59 miljoonaa euroa. Suurimman potin jakoivat Juhani Pakari ja Jaakko Keskinen yhtiöidensä kautta, yhteensä 26 miljoonaa euroa. PSS Trade Oy sai noin 10 miljoonaa euroa. Jarkko Haukkalan omistama Länsi-Suomen Yrityspalvelu saa myynnistä noin 9,5 miljoonaa. Martti Lepistön osuus on reilut seitsemän miljoonaa ja Lauri Laine saa kymmenen prosentin osuudella 5,9 miljoonaa.[25]

Finncomm Group

Finncomm Group oli laajaksi kasvanut konserni joka tuotti erilaisia ilmailualan palveluja joko suoraan tai välillisesti. Yhtiöllä oli lentotoiminnan lisäksi myös muutakin liiketoimintaa, esimerkiksi Finncomm Training Academy -niminen koulutusorganisaatio.[26] Se tuotti koulutuspalveluja niin omalle henkilökunnalle kuin ulkopuolisillekin asiakkaille. Lisäksi konserniin kuului maapalveluyhtiö Inter Handling sekä Finnish Aircraft Maintenance Oy (FAM).

Inter Handling Oy on Finncommin sekä yksityisten sijoittajien puoliksi omistama maapalveluyritys joka toimii Helsinki-Vantaan, Turun sekä Porin lentoasemilla. Inter Handling työllistää 90 henkilöä ja vastaa Finncomm Airlinesin maapalvelutoiminnasta Helsingissä. [1] Inter Handling harjoittaa myös catering toimintaa ja pyörittää Helsinki-Vantaan lentoaseman henkilökunnalle tarkoitettua Stand 1 -nimistä lounasravintolaa Finncommin tiloissa Öljykujalla. [2]

FAM on vuonna 2008 perustettu Finnairin sekä Finncommin puoliksi omistama huoltoyritys, jonka toimilupa kattaa tällä hetkellä ATR, Embraer ERJ 145 sekä Embraer 170 -suihkukoneet. FAM:n suurimpana asiakkaana on tällä hetkellä Finncomm, sillä se vastaa yhtiön koko laivaston linjahuolloista sekä ATR-koneiden osalta myös raskaista huollosta. Lisäksi FAM tekee huoltotöitä ulkopuolisille asiakkaille. Yhtiön toimipaikka on Helsinki-Vantaan lentoasema ja se työllistää noin 90 henkilöä. [3]

Finncomm Airlinesin toimitusjohtajana toimii Juhani Pakari, lentotoiminnanjohtajana Niilo Syrjäniemi, Continuing airworthiness managerina Kari Nyman, talouspäällikkönä Pirjo Savijoki ja markkinointijohtajana Tuure Holkko.[27]

Talous

Yhtiö oli täysin yksityisten Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevien omistajien hallussa. Omistajia olivat toimitusjohtaja Juhani Pakari, hänen isänsä Heikki Pakari, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Keskinen, Kalle Keskinen, Ville Keskinen, Jukka Peltola, Taisto Saikkonen, ja Jarkko Haukkala perheineen. [28]

Vuonna 2006 yhtiön liikevaihto oli 55 miljoonaa euroa, joka on 70 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 4,7 miljoonaa euroa, joka teki 8,6 % liikevaihdosta.[29]

Vuonna 2007 yhtiö kasvatti liikevaihtonsa 74 miljoonaan euroon. Lisäksi Finncomm Airlines nousi Suomen toiseksi suurimmaksi lentoyhtiöksi ja kotimaanlentojen markkinajohtajaksi.[30] Saab 340 -koneiden poistuttua liikenteestä syntynyt kalustovaje paikattiin yhteistyösopimuksella irlantilaisen Aer Arannin kanssa.[30] Vuoden 2007 puolella matkustajamäärä kotimaanliikenteessä kasvoi 60 prosenttia.[31] Yhtiö joutui lopettamaan lennot Lappeenrantaan loppuvuodesta kannattamattomina.[32]

Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto oli yli 95 miljoonaa euroa.[33]

Palvelu

Finncomm Airlines lähti vuonna 2006 mukaan halpahinnoitteluun lanseeraamalla oman nettikaupan Matka 2006 -messujen yhteydessä. Finncomm Airlinesin lennoille myydään lippuja esimerkiksi oman verkkosivun kautta, mutta myös yhteistyökumppani Finnairin sivuilta.[34] Yhtiö on kertonut, että se ei pidä itseään perinteisenä halpalentoyhtiönä, sillä yhtiö tarjoaa lennoillaan välipalaluontoisen aterian eikä se peri matkatavaroista lisämaksua.[35] Finncomm Airlines sekä Finnair solmivat heinäkuussa 2007 code sharing -sopimuksen, joka lisää Finncomm Airlinesin näkyvyyttä kansainvälisissä varausjärjestelmissä.[36]

Lentotoiminta

 
Finncomm Airlinesin Embraer ERJ 145LU (OH-EBE).

Finncomm Airlines oli yksi Helsinki-Vantaan lentoaseman suurimpia käyttäjiä ja lentojen määrällä mitattuna suurin operaattori kotimaan lentoliikenteessä, yhtiö lensi lähes puolet Suomessa lennettävistä reittilennoista. [4] Syyskuussa 2009 yhtiön lennoista 94,2 % lähti aikataulunmukaisesti ja 98,8 % suunnitelluista lennoista lennettiin. Lennon katsotaan lähteneen aikataulussa mikäli myöhästyminen on alle 15 minuuttia.[37]

Vuonna 2006 yhtiö kuljetti yli 400 000 matkustajaa. Vuoden 2007 alkupuolella lentojen määrä lisääntyi 19,3 % ja matkustajia reiteillä oli 50,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna.[38] Vuonna 2008 Finncomm kuljetti 876 505 matkustajaa 30 219 lennollaan. Matkustajien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 39 prosenttia ja lentojen määrä 24 prosenttia.[39]. Lokakuussa 2009 Finncomm teki kaikkien aikojen ennätyksensä kuljettaen kuukauden aikana 84 426 matkustajaa. Tammi-lokakuun matkustajamäärä oli yhden prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikka taantumasta johtuen kaikkien lentoyhtiöiden yhteenlaskettu matkustajamäärä kotimaassa väheni 12,6 %. [5]

Vaaratilanteet

Finncomm joutui muuttamaan koulutustaan sekä menetelmiään Ilmailuhallinnon vaatimuksesta vuoden 2007 alussa. Joulukuun 2006 aikana yhtiön koneille sattui kolme vakavaa vaaratilannetta.[40]

Yhtiölle sattui yhteensä kymmenen vaaratilannetta vuonna 2006.[41] 11. joulukuuta 2007 tapahtuneessa vaaratilanteessa puolestaan Seinäjoelle laskeutumassa ollut kone ajautui kiitotien sivuun ja rikkoi kaksi lamppua. Tutkinnassa todettiin vaaratilanteen aiheuttajiksi sää sekä inhimilliset tekijät. Koneessa ei kuitenkaan havaittu mitään sellaista vikaa, joka olisi voinut aiheuttaa tapahtuman.[42] Uudenvuodenpäivänä 2007 tapahtuneessa vaaratilanteessa yhtiön kone lähestyi Seinäjoen lentoaseman kiitotietä lentäen liian matalalla. Ilmeiseksi syyksi epäillään korkeusmittarin virheellistä ilmanpaineasetusta.[43] Onnettomuustutkintakeskus tutki asiaa. Myöhemmässä vaaratilanteessa juuri lentoon lähteneen koneen nokka nousi liian ylös ja kone kallistui 35,5 astetta. Miehistö oli asettamassa lentoreittiä kesken nousun, vaikka tämä olisi pitänyt asettaa jo maassa.[44]

Ilmailuhallinto rajoitti Finncomm Airlinesin toimintaa 9. tammikuuta 2007 alkaen. Näkyvyyden ja tuuliolojen sekä lentäjien kokemuksen vaatimuksia tiukennettiin ATR-42-lentokoneilla tapahtuvassa lentotoiminnassa. Lisäksi lentäjille määrättiin lisäkoulutusta ja yhtiöltä vaadittiin pitkän tähtäimen suunnitelma lentäjien koulutuksen parantamiseksi. Ilmailuhallinto huomautti myös, ettei lentotoiminnan laajentamiselle ATR-72-koneisiin ollut edellytyksiä, ennen kuin puutteet on korjattu.[45][46]

ATR-72-koneita koskeva kielto sittemmin poistettiin. Säärajoitukset poistuivat sitä mukaa, kun lentäjät läpäisivät vaaditun lisäkoulutuksen.[47]

Ympäristö

Finncomm Airlines käytti nykyaikaista ATR-potkuriturbiinkonetta, joka tuottaa valmistajan mukaan päästöjä lennolla vähemmän kuin henkilöauto tai jopa sähköjuna, jos sähkö on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. ATR kertoo potkuriturbiinikoneen olevan vähemmän saastuttava matkustusmuoto kuin suihkukone, sillä se kuluttaa istuinpaikkaa kohden jopa runsaan kolmanneksen vähemmän polttoainetta kuin suihkukone. Tunnin lennoilla matka-aika on noin 5–10 minuuttia pidempi kuin suihkukoneella. Vähentääkseen jäänpoistoaineen käyttöä yhtiö yövyttää maakunnissa lentokoneensa halleissa.[48][49][50]

Reittikohteet

Laivasto

 
Finncomm Airlinesin ATR-42:n (OH-ATC) peräsin.

Finncomm Airlines tilasi kesällä 2005 ranskalais-italialaiselta ATR-yhteenliittymältä kahdeksan uutta ATR-42-lentokonetta. Kokonaisarvoltaan 250 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sopimukseen sisältyi myös optio kahdeksan koneen lisätilauksesta.[53]

Joulukuussa 2006 vastaanotettu neljäs kone jäi tilauksen viimeiseksi ATR-42-koneeksi, koska viimeiset neljä alkuperäisen tilauksen kahdeksasta koneesta ja kolme kahdeksasta optiosta vaihdettiin ATR-72-koneiksi. Tammikuussa 2008 yhtiö ilmoitti tilanneensa viisi uutta ATR-72-500-konetta. Yhtiön ATR-laivasto tulee näin ollen koostumaan neljästä ATR-42- ja kahdestatoista ATR-72-koneesta.[54] Uusilla ATR-42- ja ATR-72-koneilla korvattiin järkevän kaupallisen käyttöikänsä loppupuolella olleet Saab 340:t Suomen sisäisillä reiteillä. Lisäksi uusilla ATR-koneilla kasvatetaan kapasiteettia ja avataan lisää vuoroja sekä uusia kohteita.

Marraskuun alussa 2009 Finncomm ilmoitti siirtyvänsä suurempiin suihkukoneisiin ja korvaavansa kahdella 76-paikkaisella Embraer 170 koneella laivaston kaksi 49-paikkaista Embraer ERJ 145 -suihkukonetta. Ensimmäinen Embraer 170 aloitti liikenteen marraskuussa 2009 ja seuraava liittyi laivastoon tammikuussa 2010.[19] Embraer 170 -koneet on vuokrattu Finnairilta. Finnair neuvottelee Finncomin kanssa omistusjärjestelyistä, jonka seurauksena kaikki Finncomm Airlinesin ATR-lentokoneet siirtyisivät Finnairin omistukseen.

Finncomm Airlinesin laivasto koostui neljästä ATR-42-koneesta ja yhdeksästä ATR-72-koneesta sekä kahdesta Embraer 170-koneesta. Finncomm Airlinesin laivaston keski-ikä on kaksi vuotta.[1]

Finncomm Airlinesin laivasto kesäkuussa 2011[1]
Konetyyppi Käytössä Tilauksia Istuimia Rekisterit Huomioita
ATR42-500 4 0 48 OH-ATA–ATD
ATR72-212A (-500) 9 3[55][56] 68–72 OH-ATE–ATM
Embraer 170 2 0 76 OH-LEI ja OH-LEK Aikaisempi käyttäjä Finnair.

Laivastosta poistuneet koneet

Finncomm airlinesin entiset koneet[57]
Konetyyppi Käytöstä poistuneita Istuimia Rekisterit Laivastossa vuosina Huomioita
Cessna 402 1 6 OH-CHS -
Embraer 145LU 2 49 OH-EBE, OH-EBF 2003–2009 Aikaisempi käyttäjä Crossair.
Mitsubishi MU-2N 2 7 OH-STA, OH-WBA -
Saab 340A 2 33 OH-FAE, OH-ISE Poistuivat vuonna 2007
Saab 340B 1 34 OH-FAF Poistui loppuvuodesta 2007

Lähteet

  1. ↑ a b c Finncomm Airlines: "Laivasto." www.fc.fi. Viitattu 24.7.2010.
  2. ↑ a b Finncomm Airlines: "Kohteemme." www.fc.fi. Viitattu 24.7.2010.
  3. ↑ Finncomm Airlines: "Finncommille hyvä startti Norrköpingissä." ("Lyhyesti Finncomm Airlinesista.") 7.10.2009. www.fc.fi. Viitattu 24.7.2010.
  4. ↑ Finncomm tukkii kapteenipulan eläkeläisillä Taloussanomat. Viitattu 10.4.2008.
  5. ↑ Helsingin Sanomat: "Lentoja lopettava Finncomm aloittaa yhteistyön AirBalticin kanssa" 31.7.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2010. fi
  6. ↑ Helsingin Sanomat: "Finnair turvaa Finncomm-yhteistyön jatkon yrityskaupalla" 9.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.9.2010. fi
  7. ↑ Taloussanomat: "Finncomm palaa sittenkin Seinäjoelle" 13.8.2010. Taloussanomat. Viitattu 9.9.2010. fi
  8. ↑ Määritä nimeke! Taloussanomat. 8.12.2011.
  9. ↑ Finncommille uusi matkustajaennätys lokakuussa Finncomm Airlines.
  10. ↑ Cessna 402 (OH-CHS) Airliners.net-palvelussa
  11. ↑ Mitsubishi MU-2 (OH-WBA) Airliners.net-palvelussa
  12. ↑ Mitsubishi MU-2 (OH-STA) Airliners.net-palvelussa
  13. ↑ Finncomm Airlines hankkii oman laivaston Tekniikka & Talous. Viitattu 3.11.2008.
  14. ↑ Finncomm lehdistötiedote: Ensimmäinen ATR-42-500 on saapunut Finncomm Airinesin laivastoon Finncomm. Viitattu 4.8.2007.
  15. ↑ Finncomm turvautuu irlantilaisten apuun www.ksml.fi. Viitattu 3.11.2008.
  16. ↑ Finncomm Airlines lopettaa lennot Saab- kalustolla lennalomalle.com. Viitattu 28.12.2007.
  17. ↑ Finncomm Airlines ja Finnair syventävät yhteistyötään Taloussanomat. Viitattu 4.8.2007.
  18. ↑ a b Sinervä, Ilkka: Air Baltic kärkkyy Finncommin omistajaksi. Kauppalehti.fi. 16.7.2010 15:10. Helsinki: Kauppalehti Oy. Viitattu 23.7.2010.
  19. ↑ a b Isompia lentokoneita Kemi/Tornio-Helsinki -lentoreitille Kauppalehti. Viitattu 7.11.2009.
  20. ↑ Lentojen lopetus sapettaa puimuritehtaalla Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2010.
  21. ↑ Atria tuskailee lentoliikenteen katoamista Seinäjoelta Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2010.
  22. ↑ Finnair solmi aiesopimuksen Finncommin ostamisesta OMXgroup Uutiset. Viitattu 26.2.2011.
  23. ↑ Finnair, Flybe to buy Finnish regional carrier Reuters. Viitattu 2.7.2011.
  24. ↑ Finncomm-kaupan osapuolet vakuuttavat Suomen reittien säilyvän Yle. Viitattu 2.7.2011.
  25. ↑ Finncomm-kaupasta miljoonavoitot Pohjanmaalle Kauppalehti. Viitattu 2.7.2011.
  26. ↑ Lehdistötiedote: Finncomm Training Academy aloittaa 29.9.2006. Finncomm Airlines. Viitattu 13.7.2007.
  27. ↑ Finncomm Airlinesin vastuuhenkilöt Fonecta Inoa. Viitattu 3.11.2008.
  28. ↑ Lentoyhtiön tulos sakkasi kovassa vauhdissa Kauppalehti. Viitattu 9.9.2010.
  29. ↑ Finncomm Airlines aikoo tuplata liikevaihtonsa Kauppalehti. Viitattu 4.8.2007.
  30. ↑ a b Finncomm ja Aer Arann yhteistyosopimukseen Finncomm Airlines. Viitattu 3.10.2008.
  31. ↑ Kotimaan liikenteessa kasvua yli 60% Finncomm Airlines. Viitattu 3.10.2008.
  32. ↑ Lappeenrannan reittilennot alkavat taas MTV3. Viitattu 20.10.2008.
  33. ↑ Yrityshaku kauppalehti.fi. Viitattu 7.11.2009.
  34. ↑ Verkkokauppa avataan 19.1.2006. Finncomm Airlines. Viitattu 4.8.2007.
  35. ↑ Hinnat alk. 39e 30.8.2007. Finncomm Airlines. Viitattu 30.8.2007.
  36. ↑ Taloussanomat: Finncomm Airlines ja Finncomm syventävät yhteistyötään 13.7.2007. Taloussanomat. Viitattu 4.8.2007.
  37. ↑ Info Finncomm. Viitattu 10.10.2009.
  38. ↑ Lisää lentoja Vaasaan kesällä- Finncomm airlines kasvoi alkuvuonna Finncomm Airlines. Viitattu 4.8.2007.
  39. ↑ Lappeenrannan reittilennot alkavat taas MTV3. Viitattu 20.10.2008.
  40. ↑ Pöntinen, Petri: Finnairin liittolaiselle sattunut vakavia vaaratilanteita Suomen Kuvalehti. Viitattu 4.8.2007.
  41. ↑ Lentoyhtiö Finncommille rajoituksia vaaratilanteiden takia MTV3. Viitattu 20.10.2008.
  42. ↑ Onnettomuustutkintakeskus: Kiitotieltä sivuun ajautuminen Seinäjoella 11.12.2006 (Tiedote C 7/2006 L) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 2.8.2007.
  43. ↑ Jyri Raivio: Finncommin kone oli mennä metsään Seinäjoella 9.1.2007 22:00. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2007.
  44. ↑ Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus D 1/2007 L 16.7.2007
  45. ↑ Ilmailuhallinto: Lentotoiminnan rajoittaminen yhtiönne ATR 42 koneilla (Kirje Finnish Commuter Airlines Oy:lle; Dnro 4/40/2007) 9.1.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 26.1.2007.
  46. ↑ Finnish Commuter Airlines Oy: Lentotoimintarajoitukset Finncommin lentotoimintaan (Kirje Ilmailuhallinnolle) 8.1.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 26.1.2007.
  47. ↑ Finncomm aloittanut lentäjiensä täydennyskoulutuksen YLE Uutiset. 18.02.2007 18:53. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2007.
  48. ↑ Finncomm ja ympäristö Finncomm. Viitattu 12.7.2007.
  49. ↑ ATR: The Green Power of Tomorrow ATR. Viitattu 5.9.2007.
  50. ↑ ATR: ATR The Optimum Choice for a Friendly Environment ATR. Viitattu 5.9.2007.
  51. ↑ Kampanjat Finncomm Airlines. Viitattu 3.10.2008.
  52. ↑ Finncomm Airlines aloittaa lennot Vilnaan Lennälomalle.com. Viitattu 18.10.2009.
  53. ↑ Kahdeksan uutta lentokonetta 13.6.2005. Finncomm Airlines. Viitattu 4.12.2006.
  54. ↑ Finncomm tilaa viisi uutta ATR-lentokonetta 21.1.2008. Finncomm Airlines. Viitattu 8.2.2008.
  55. ↑ Finncomm tilaa viisi uutta ATR-lentokonetta Finncomm Airlines. Viitattu 31.8.2008.
  56. ↑ Finncomm Airlines signs five ATR-72-500s. ATR. Viitattu 3.9.2008. (englanniksi)
  57. ↑ Finncomm Airlines Fleet CH-Aviation. Viitattu 17.10.2009.

Aiheesta muualla

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finncomm Airlines.
 
Wikiuutiset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finncomm_Airlines&oldid=11600406”