Tiedon lähde

kristillinen teologinen teos

Tiedon lähde (m.kreik. Πηγὴ γνώσεως, Pēgē gnōseōs) on Johannes Damaskolaisen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka käsittelee dogmatiikkaa, harhaoppeja sekä oikeaa kristillistä oppia.[2] Se yhdistelee aiempien vuosisatojen filosofiaa, historiaa ja teologista ajattelua ja on yksi ensimmäisiä ja merkittävimpiä kristillisen uskon kokonaisesityksiä. Teos koostuu kolmesta osasta, joista tunnetuin on viimeinen osa, Ortodoksisen uskon tarkka esitys.

Tiedon lähde
Πηγὴ γνώσεως
Alkuperäisteos
Kirjailija Johannes Damaskolainen
Kieli kreikka (Bysantin)
Genre teologia, dogmatiikka
Julkaistu noin 728–743[1]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia muokkaa

Johannes Damaskolainen eli ja kirjoitti sarakeenien hallitseman Damaskoksen alueella 600-luvun lopulla ja 700-luvun alkupuolella. Hän kirjoitti laajalti kristillisestä teologiasta, dogmatiikasta, apologetiikasta ja hermeneutiikasta, ja hänen teostensa joukkoon kuuluu myös lukuisia saarnoja ja pyhimyselämäkertoja.[3]

Tiedon lähde on Johanneksen viimeisiä teoksia. Se on ajoitettu kirjoitetuksi joskus vuosien 728 ja 743 välillä. Johannes vaikuttaa kirjoittaneen teoksen ystävänsä Kosmas Jerusalemilaisen pyynnöstä.[4][1] Teos on Johanneksen dogmaattisista teoksista tunnetuin.[2] Se on yksi ensimmäisiä ja merkittävimpiä kristillisen uskon kokonaisesityksiä (summa) ja osoittaa, kuinka Johannes hyödynsi ja yhdisteli useita eri oppialoja muodostaessaan merkittävää teologista teostaan. Teos yhdistelee aiempien vuosisatojen filosofiaa, historiaa ja teologista ajattelua. Johannes toteaa itse, ettei hänen tavoitteenaan ollut esittää mitään omaansa, vaan ainoastaan koota yhteen se, mitä ”pyhät ja viisaat miehet” olivat jo aiheesta sanoneet.[1][5]

Sisältö muokkaa

Tiedon lähde sisältää kolme osaa:[2]

I. Filosofisia lukuja (Φιλοσοφικὰ κεφάλαια, Filosofika kefalaia eli Διαλεκτικά, Dialektika)[6] – Filosofinen johdanto kristilliseen teologiaan ja dogmatiikkaan. Teos alkaa sanoilla "Mikään ei ole arvostetumpaa kuin tieto, sillä tieto on järjellisen sielun valo".[7] Johannes käsittelee erilaisia filosofisia käsitteitä, erityisesti sellaisia, joilla on myös tekninen teologinen merkitys. Tällaisia ovat muun muassa oleminen, substanssi, aksidenssi sekä suku ja laji. Käsitteiden määrittelyt perustuvat Aristoteleen (Kategoriat) ajatteluun ja kirkkoisiin.[1][4][5]

II. Harhaopeista (Περὶ τῶν αἱρέσεων, Peri tōn haireseōn)[6] – 103:n harhaoppisen lahkon historia sekä niiden oppien esitys ja kumoaminen. Sadan ensimmäisen harhaopin osalta teos seuraa sekä esitysmuotonsa että sisältönsä puolesta läheisesti Epifanioksen varhaisempaa teosta nimeltä Panarion. Näiden lisäksi Johannes esitteli kolme uutta, ajankohtaista harhaoppia. Ensimmäinen oli islam, ismailiittien eli muhammettilaisten harhaoppi, joka oli kristinuskon tuore haastaja, ja jonka Johannes tunsi läheisesti, koska siitä oli tullut hänen kotiseutunsa valtauskonto. Johannes piti Muhammadia vääränä profeettana, joka tunsi Raamatun vain pinnallisesti ja oli saanut opetusta harhaoppisilta areiolaisilta, ja katsoi islamin ennakoivan Antikristuksen tuloa. Toinen uusi harhaoppi oli ikonoklasmi eli kristittyjen syyttäjien (khristianokategoroi) harhaoppi. Kolmas uusi harhaoppi oli vähän tunnettu aposkhistai- tai doksarii-nimillä tunnettujen harhaoppi, joka hylkäsi sakramentit ja pappeuden.[1][8]

III. Ortodoksisen uskon tarkka esitys (Ἔκδοσις ἀκριβὴς τῆς ὀρθοδόξου πίστεως, Ekdosis akribēs tēs orthodoksū pisteōs)[6] — Oikeaoppisen, ortodoksisen kristillisen uskon esitys, joka perustuu varhaisempien kirkkoisien kirjoituksiin. Sen sata lukua tarjoavat kokonaisesityksen Jumalasta, kolminaisuusopista, Kristuksesta ja tämän kahdesta luonnosta, luomakunnasta, ihmisestä ja tämän psykologiasta, sekä itäisen kirkon uskosta.[9] Osa on myöhemmin jaettu neljään kirjaan, ja sitä voidaan pitää idän kirkon ensimmäisenä skolastisena teoksena.[2][10]

Teoksen osista varsinkin kolmas, Ortodoksisen uskon tarkka esitys, julkaistaan usein erillisenä. Se on myös suomennettu ainoana osana teoksesta.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e McEnhill, Peter & Newlands, George: Fifty Key Christian Thinkers, s. 130–131. Routledge Key Guides. Routledge, 2004. ISBN 0203645847. Google Books. (englanniksi)
  2. a b c d Seppälä, Johannes: Johdanto. Teoksessa Johannes Damaskolainen 1980 (Osa I), s. 7–10.
  3. Ιωάννης ο Δαμασκηνός Orthodox Wiki. Viitattu 31.12.2013. (kreikaksi)
  4. a b Bromiley, Geoffrey W.: Historical Theology: An Introduction, s. 147. Continuum, 1978. ISBN 0567223574. Google Books. (englanniksi)
  5. a b Sahas, Daniel J.: John of Damascus on Islam: The "Heresy of the Ishmaelites.", s. 51–52. Brill, 1972. ISBN 9004034951. Google Books. (englanniksi)
  6. a b c Όσιος Ιωάννης ο Δαμασκηνός Ορθόδοξος Συναξαριστής. Viitattu 31.12.2013. (kreikaksi)
  7. Johannes Damaskolainen: Tiedon lähde I.1.
  8. Boharic, Bob: St. John of Damascus (PDF) St Cletus School. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 31.12.2013. (englanniksi)
  9. O’Connor, John Bonaventure: St. John Damascene Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. Viitattu 31.12.2013. (englanniksi)
  10. Murzaku, Ines Angeli: Returning home to Rome: the Basilian monks of Grottaferrata in Albania, s. 37. Analekta Kryptoferris, 2009. ISBN ISBN 88-89345-04-7. Google Books. (englanniksi)

Kirjallisuutta muokkaa

Suomennokset muokkaa

  • Johannes Damaskolainen: Ortodoksisen uskon tarkka esitys. (Ekdosis akribēs tēs orthodoksou pisteōs, noin 728–743.) Suomentanut Johannes Seppälä. Hyrylä: Ortokirja, 1980. ISBN 951-95564-4-3.
  • Johannes Damaskolainen: Ortodoksisen uskon tarkka esitys. 2. osa. (Ekdosis akribēs tēs orthodoksou pisteōs, noin 728–743.) Suomentanut Johannes Seppälä. Vantaa: Ortokirja, 1980. ISBN 951-95564-8-6.
  • Johannes Damaskolainen: Ortodoksisen uskon tarkka esitys. 3. osa. (Ekdosis akribēs tēs orthodoksou pisteōs, noin 728–743.) Suomentanut Johannes Seppälä. Vantaa: Ortokirja, 1987. ISBN 951-95895-6-2.
  • Johannes Damaskolainen: Ortodoksisen uskon tarkka esitys. 4. osa. (Ekdosis akribēs tēs orthodoksou pisteōs, noin 728–743.) Suomentanut Johannes Seppälä. Vantaa: Ortokirja, 1989. ISBN 951-95896-0-0.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa

  • Saint John of Damascus: The Fount of Knowledge. The Philosophical Chapters, on Heresies, the Orthodox Faith. The Fathers of the Church, Vol. XXXVII. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2012. ISBN 1470149249. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa