Oleminen on filosofinen, ontologinen termi, joka liittyy läheisesti olemassaoloon tai voidaan tulkita sen kanssa yhteneväksi. Mannermainen filosofia, kuten eksistentialismi, on kuitenkin antanut termille oman erityisen merkityksensä.

Oleminen mannermaisessa ja eksistentialistisessa filosofiassa muokkaa

Jotkut filosofit ovat kieltäneet, että ”olemisen” käsitteellä olisi mitään merkitystä, koska määritämme olion olemassaolon sen suhteilla toisiin olioihin ja niillä tapahtumilla (muutoksilla, teoilla), joita olioon liittyy.

Eksistentialistifilosofit, kuten Jean-Paul Sartre, samoin kuin jotkut aiemmat mannermaiset filosofit, kuten G. W. F. Hegel ja Martin Heidegger, ovat käsitelleet olemista paljon. Hegel erotti olioiden olemisen (oleminen itsessään) ihmisten olemisesta (Geist). Hän ei kuitenkaan uskonut, että ”olemiselle” voitaisiin hahmotella mitään määritelmää, koska jos olio riisutaan kaikista sen ominaisuuksista (predikaateista), jäljelle jää vain ei-mitään.

Heidegger pyrki fundamentaaliontologiassaan esittämään alkuperäisen esisokraattisen kysymyksen olemisen mielestä uudelleen. Hän tutki, kuinka kysymys voitaisiin esittää mielekkäästi, koska vaikuttaa, että oleminen on yhtä aikaa sekä kaikkein suurinta, koska se sisältää kaiken mitä on, ja vähäisintä, koska siitä ei voida sanoa mitään erityistä. Heidegger erotteli erilaisia olemisen tapoja:[1]

  1. Käsillä-oleminen: Yksityinen olemisen tapa, kuten huomaamattomiksi jäävien, tuttujen käyttöesineiden oleminen.
  2. Esillä-oleminen: Esineellistettyjen, objektivoitujen, pysyvästi läsnä olevien objektien oleminen.
  3. Maailmassa-oleminen: Inhimillinen oleminen.

Heideggerille se, joka esittää kysymyksen olemisesta, on Dasein.

Sartre hyödynsi ajatusta olemisen eri tavoista ja perusti inhimillisen vapauden ajatuksensa ontologisesti erotteluun itsessään-olemisen ja itselleen-olemisen välillä.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Halonen, Ilpo: Humanististen tieteiden tieteenfilosofiaa 2004. Helsingin yliopisto. Filosofian laitos. Viitattu 7.11.2008.
  2. Kyllönen, Lasse: Eteenpäintyöntymisen filosofia – Esa Saarisen Sartre-kuva ja Sarten vaikutus Saarisen kulttuuri- ja yhteiskuntakritiikkiin sekä toimintaan filosofina 1980-luvulla Oulun yliopisto. Historian laitos. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 7.11.2008.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Being