Olio (filosofia)
Olio on filosofinen käsite, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin. Laajimmassa merkityksessä olio samaistuu entiteettiin. Rajoitetummassa merkityksessä oliot tulkitaan entiteettiä kapea-alaisemmiksi: oliot ovat jotakin, joilla voi olla ominaisuuksia ja relaatioita eli suhteita toisiin olioihin.[1] Tässä merkityksessä ominaisuuksia, suhteita ja monia muita entiteettejä, kuten joukkoja, ei lueta olioiksi, vaan ne kuuluvat toiseen loogiseen kategoriaan.
Olion käsite liittyy läheisesti toisaalta substanssin käsitteeseen ontologiassa ja toisaalta subjektin käsitteeseen (vastakohtanaan predikaatti) kieliopissa ja logiikassa.[1] C. S. Peirce määritteli olion miksi tahansa mitä voimme ajatella tai mistä voimme puhua.[2]
Olioiden lajit muokkaa
Aivan kuten entiteettejä, olioita voidaan luokitella erilaisiin luokkiin. Eräs tapa on erotella toisistaan konkreettiset oliot (lat. concreta, yks. concretum), kuten fysikaaliset kappaleet, ja abstraktit oliot (abstracta, yks. abstractum). Erottelua voidaan havainnollistaa antamalla paradigmaattisia esimerkkejä kumpaakin luokkaa olevista olioista:
| Abstrakteja olioita | Konkreettisia olioita |
|---|---|
| tennis | tennispelaaja |
| punaisuus | sana ”punainen” kirjoitettuna |
| luku 5 | viisi omenaa |
| oikeus | oikeusistuin |
| humanismi | ihmisyksilö |
Olioiden luonne muokkaa
Eräs tapa määritellä olio on kertoa sen ominaisuuksista ja suhteista muihin olioihin ja itseensä. Esimerkiksi fysikaalisilla kappaleilla on ominaisuuksia ja suhteita. Näyttäisi siltä, että kaikkien kappaleiden ja muiden olioiden määrittely tapahtuisi niiden ominaisuuksien ja suhteiden kautta. Vaikuttaa esimerkiksi siltä, että ainoa tapa kuvailla omena olisi kuvailla kaikki sen ominaisuudet ja kuinka se liittyy muihin asioihin maailmassa. Sen ominaisuuksiin voivat kuulua punaisuus, koko ja koostumus, ja sen ja muun maailman välisiin suhteisiin ”pöydällä”, ”huoneessa” ja ”olla isompi kuin muut omenat”.
Oliouteen liittyvä filosofinen kysymys kuuluu, mikä on olion ja sen ominaisuuksien välinen suhde. Ontologiassa on erilaisia näkemyksiä siitä, missä määrin oliot ovat olemassa erillään niiden ominaisuuksista, eli olemassa pelkkinä substansseina, ja mikä olioiden olemassaolon luonne on. Substanssin ongelma on seurausta siitä, että koska substanssit havaitaan vain niiden ominaisuuksien kautta, substanssi itse ei ole koskaan havaintokokemuksen kohteena. Kysymys kuuluu, voidaanko substanssien olemassaolo kuitenkin olettaa.
Olioiden olemusta koskevia pääteorioita on kaksi: Substanssiteorian mukaan substanssit (oliot) ovat erillisiä niiden ominaisuuksista. Kimpputeorian mukaan oliot ovat pelkästään niiden ominaisuuksien kimppuja, eikä ominaisuuksista itsenäisiä substansseja ole olemassa.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Lowe, E. J.: ”Things”, teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. New York: Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1. (englanniksi)
- ↑ ”By an object, I mean anything that we can think, i.e. anything we can talk about”; Object Commens Dictionary of Peirce's Terms. Viitattu 30. elokuuta 2007.
Kirjallisuutta muokkaa
- Haaparanta, Leila (toim.): Olio: Suomen filosofisen yhdistyksen järjestämä kotimainen tutkijakollokvio, Helsinki 11.–12.1.1984. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1984. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1984. ISBN 951-45-3516-2.
Aiheesta muualla muokkaa
- Korman, Daniel Z.: Ordinary Objects The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Laycock, Henry: Object The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Rosen, Gideon: Abstract Objects The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)