Suomen urheilu 2003

Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 2003

Suomen urheilu 2003 käsittelee vuoden 2003 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

muokkaa

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Hanna-Maria Seppälä Uinti
2. Kalle Palander Alppihiihto
3. Kimi Räikkönen Autourheilu
4. Matti Hautamäki Mäkihyppy
5. Mikko Ronkainen Freestylehiihto
6. Juha Ahokas Paini
7. Jarkko Nieminen Tennis
8. Juha Salminen Moottoripyöräurheilu
9. Sami Hyypiä Jalkapallo
10. Mäkihypyn MM-joukkue Mäkihyppy
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin uinnin maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä ja vuoden valmentajaksi uintivalmentaja Mirjami Seppälä.[1]

Alppihiihto

muokkaa
  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–16.2. Sankt Moritzissa, Sveitsissä Kalle Palander sijoittui suurpujottelussa kuudenneksi ja pujottelussa seitsemänneksi. Tanja Poutiainen oli pujottelussa kymmenes. Suurpujottelun erikoismies Sami Uotila ei päässyt kilpailemaan kaaduttuaan harjoituksissa 7.2. Itävallan Westendorfissa ja palattuaan kotimaahan leikkaukseen.[2][3]
  • Maailmancupissa 2002–2003 Kalle Palander voitti 16.3. Lillehammerissa, Norjassa ratkenneen pujottelucupin ja sijoittui yhteispisteissä neljänneksi. Tanja Poutiainen oli naisten pujottelucupissa kolmas ja sijoittui yhteispisteissä 11:nneksi. Palanderin ja Poutiaisen saavutukset pujottelucupeissa olivat suomalaisittain ennennäkemättömät.[4][5]

Ammunta

muokkaa
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.7.–4.8. Plzeňissä ja Brnossa, Tšekissä suomalaiset saavuttivat hopeaa kolmessa joukkuekilpailussa: mitalisteja olivat Juha Hirvi, Kari Pennanen ja Jussi Puustinen vapaakiväärin täysottelussa, Petri Federley, Jari Koivu ja Marko Talvitie vakiopistoolikilpailussa sekä Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela ja Mopsi Veromaa kaksoistrapissa. Pronssia toivat Viivi Koivu, Hanna Etula ja Helena Juppala urheilukiväärin makuuasennon joukkuekilpailusta. Henkilökohtaisissa kilpailuissa Juha Hirvi sijoittui vapaakiväärin täysottelussa neljänneksi, Helena Juppala vakiokiväärin täysottelussa ja Viivi Koivu urheilukiväärin makuukilpailussa viidenneksi sekä Noora Antikainen kaksoistrapissa kuudenneksi.[6]
  • Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–9.11. Göteborgissa, Ruotsissa Krister Holmberg voitti kultaa olympiakiväärin sekajuoksuissa. Hanna Etula saavutti ilmakiväärikilpailussa hopeaa.[7]

Ampumahiihto

muokkaa

Autourheilu

muokkaa

Biljardi

muokkaa

Curling

muokkaa

Freestylehiihto

muokkaa

Hiihtosuunnistus

muokkaa

Jalkapallo

muokkaa

Jousiammunta

muokkaa

Jääkiekko

muokkaa

Jääpallo

muokkaa

Keilailu

muokkaa
  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–20.9. Kuala Lumpurissa, Malesiassa Mika Luoto voitti kultaa singlessä. Petri Mannonen, Sami Konsteri ja Lasse Lintilä saavuttivat hopeaa triokilpailussa sekä Piritta Kantola pronssia singlessä.[33]
  • Henkilökohtaisessa maailmancupissa 28.9.–5.10. Tegucigalpassa, Hondurasissa Mika Luoto sijoittui miesten kilpailussa kolmanneksi.[34]
  • Henkilökohtaisessa Euroopan cupissa 12.–19.10. Wienissä, Itävallassa Heta Allén voitti naisten loppuottelussa Saksan Tanya Pettyn 2–1 (191–176, 246–255, 236–195).[35]
  • Heikki Sarso valittiin syyskuussa nelivuotiskaudelle Kansainvälisen keilailuliiton (WTBA) puheenjohtajaksi.[36]

Koripallo

muokkaa

Käsipallo

muokkaa

Lentopallo

muokkaa

Lumilautailu

muokkaa

Melonta

muokkaa

Moottoripyöräily

muokkaa

Nopeuslasku

muokkaa

Nyrkkeily

muokkaa

Pikaluistelu

muokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajit

muokkaa

Purjehdus

muokkaa
  • 2.4 mR -luokan maailmanmestaruuskilpailuissa elokuussa Eckernfördessä, Saksassa Marko Dahlberg voitti kultaa.[63]
  • E-jollien maailmanmestaruuskilpailuissa syyskuussa Cádizissa, Espanjassa Sari Multala saavutti hopeaa.[64]
  • E-jollien Euroopan-mestaruuskilpailuissa heinäkuussa Palma de Mallorcalla, Espanjassa Sari Multala saavutti hopeaa.[65]

Rullakiekko

muokkaa

Salibandy

muokkaa

Suunnistus

muokkaa

Taitoluistelu

muokkaa

Tennis

muokkaa

Voimanosto

muokkaa
  • Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–25.5. Chicagossa, Yhdysvalloissa Raija Koskinen voitti alle 44-kiloisten sarjassa neljännen maailmanmestaruutensa. Mervi Rantamäki saavutti pronssia alle 52-kiloisten sarjassa.[78]
  • Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–9.11. Vejlessa, Tanskassa Kenneth Tallqvist sijoittui neljänneksi yli 125-kiloisten sarjassa ja Ove Lehto viidenneksi alle 125-kiloisissa.[78]
  • Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–11.5. Sofiassa, Bulgariassa Ove Lehto saavutti pronssia alle 125-kiloisten sarjassa.[79]
  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.–30.11. Trenčínissa, Slovakiassa Päivi Haapoja saavutti alle 60-kiloisten sarjassa hopeaa ja Mervi Sirkiä alle 52-kiloisissa pronssia. Raija Koskinen jäi omassa suorituksessaan ilman tulosta.[80]

Voimistelu

muokkaa

Yleisurheilu

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Siukonen 2004, s. 22
  2. Siukonen 2003, s. 152, 156–157
  3. Siukonen 2004, s. 69–70
  4. Siukonen 2003, s. 155
  5. Siukonen 2004, s. 79, 170
  6. Siukonen 2004, s. 18, 116, 118, 122, 174–175
  7. Siukonen 2004, s. 18, 151–152, 175
  8. Siukonen 2004, s. 79, 82–83, 172–173
  9. Siukonen 2004, s. 69, 92, 100, 152, 220–221
  10. Siukonen 2004 s. 83, 142, 220
  11. Siukonen 2004, s. 180
  12. Siukonen 2004, s. 89, 180
  13. Siukonen 2006, s. 166, 181
  14. Siukonen 2004 s. 92, 181
  15. Siukonen 2004, s. 66–67, 170
  16. Siukonen 2004, s. 61–62, 190
  17. Siukonen 2004, s. 190
  18. Siukonen 2004, s. 106–107, 133, 193
  19. Siukonen 2004, s. 145, 148, 193
  20. Siukonen 2004, s. 194
  21. Siukonen 2004, s. 15, 75, 144
  22. Siukonen 2004, s. 117, 195
  23. Siukonen 2004, s. 126, 195
  24. Siukonen 2003, s. 143
  25. Siukonen 2004, s. 97, 132, 199–200
  26. Siukonen 2004, s. 89–90, 201
  27. Siukonen 2004, s. 79, 202
  28. Siukonen 2004, s. 107, 200
  29. Siukonen 2004, s. 91
  30. Siukonen 2004, s. 97
  31. Siukonen 2004, s. 87–88, 204
  32. Siukonen 2004, s. 79, 204
  33. Siukonen 2004, s. 133–134, 137, 206–207
  34. Siukonen 2004, s. 141, 207
  35. Siukonen 2004, s. 144, 207
  36. Siukonen 2004, s. 133
  37. Siukonen 2004, s. 90, 210
  38. Siukonen 2004, s. 87, 210–211
  39. Huiman naisilla mestaruusjuhlat 25.3.2003 (29.5.2012). Yle. Viitattu 28.12.2024.
  40. a b Siukonen 2004, s. 93
  41. Siukonen 2004, s. 92, 212
  42. Siukonen 2004, s. 93, 212
  43. Siukonen 2004, s. 88, 213–214
  44. Siukonen 2004, s. 87, 214
  45. Siukonen 2004 s. 61–62, 215–216
  46. Siukonen 2004 s. 137, 217
  47. Siukonen 2004, s. 152, 223–224
  48. Siukonen 2004, s. 223
  49. Siukonen 2004, s. 142, 150, 224
  50. Siukonen 2004, s. 87, 171
  51. Siukonen 2004, s. 114, 228
  52. Siukonen 2004, s. 101, 228
  53. Siukonen 2004, s. 141, 230
  54. Siukonen 2004, s. 104, 230
  55. Siukonen 2004, s. 62, 235–236
  56. Siukonen 2004, s. 79, 235–236
  57. Siukonen 2003, s. 160–172
  58. Siukonen 2004, s. 71–75, 77
  59. Siukonen 2004, s. 13, 82–83
  60. a b Siukonen 2004 s. 187
  61. Siukonen 2003, s. 151, 185
  62. Siukonen 2004, s. 57, 59
  63. Siukonen 2004, s. 128, 238
  64. Siukonen 2004, s. 134, 137, 238
  65. Siukonen 2004, s. 114, 137, 238
  66. Siukonen 2004, s. 117, 203
  67. Siukonen 2004, s. 101–103, 245
  68. Siukonen 2004, s. 91, 245–246
  69. Siukonen 2004, s. 90, 246–247
  70. Siukonen 2004, s. 131, 247–248
  71. Siukonen 2004, s. 122–124, 251
  72. Siukonen 2004, s. 87, 255
  73. Siukonen 2004, s. 63, 255
  74. Siukonen 2004, s. 90, 255
  75. Siukonen 2004, s. 15, 61–62, 97, 104–105, 110, 117, 130
  76. Siukonen 2004, s. 115–116, 118, 261–262
  77. Siukonen 2004, s. 161–162, 262–263
  78. a b Siukonen 2004, s. 103, 272
  79. Siukonen 2004, s. 100, 273
  80. Siukonen 2004, s. 157, 273
  81. Siukonen 2004, s. 128, 275
  82. Siukonen 2004, s. 103, 276
  83. Siukonen 2004, s. 42–43, 49, 52–55
  84. Siukonen 2004, s. 78–79, 82, 277
  85. Siukonen 2004, s. 109, 112, 118, 122, 126, 289–290