Perungan Pojat

rovaniemeläinen lentopalloseura

Perungan Pojat (lyh. PerPo) on vuonna 1947 perustettu urheiluseura Rovaniemeltä. Seuran päälaji on lentopallo, jossa sen edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla SM-liigassa nimellä Team Lakkapää[2]. Se pelaa kotiottelunsa Lapin urheiluopistolla. Valmentajana toimii Henri Tuomi[1]. Aiempia valmentajia ovat muun muassa Ismo Tuominen[3] ja Normunds Veinbergs[1].

Perungan Pojat
Koko nimi Perungan Pojat
Lempinimet PerPo
Perustettu 1947
Kotipaikka Rovaniemi
Kenttä Lapin urheiluopisto
Puheenjohtaja Oiva Tapio [1]
Valmentaja Henri Tuomi [1]
Sarja SM-liiga

Perungan Pojat pelaa Mestaruusliiga Team Lakkapää nimellä yhteistyösopimuksen mukaisesti. Syksystä 2010 vuoteen 2015, viisi sarjakautta, joukkueen nimi liigassa on Team Lakkapää.selvennä

Saavutukset

muokkaa
Vuosina 2006–2009 nimellä Santasport
  • Suomen-mestaruus 2003, 2007, 2008 ja 2011
  • kaksi SM-hopeaa ja kaksi -pronssia
  • Kansainvälisen turnauksen 3. sija 2008
  • Top Teams Cupissa puolivälierät 2007
  • Challenge Cupin neljännesvälierät 2008
  • Vuoden toiseksi parhain lappilainen 2008

Historia

muokkaa

Alkujaan seura perustettiin nimellä Perunkajärven Pojat Ounasvaaran Hiihtoseuran alajaostoksi Perunkajärven kylässä. Alkujaan seuralla oli vilkasta hiihto- ja mäenlaskutoimintaa. Vuonna 1990 seurassa alkoi vuosikymmenten tauon jälkeen lentopallotoiminta, ja edustusjoukkue nousi 12 vuodessa kuutossarjasta liigaan[4].

Santasport

muokkaa

Ennen lentopallon SM-liigakautta 2006 Perungan Pojat ja toinen rovaniemeläinen liigajoukkue Napapiirin Palloketut yhdistyivät Rovaniemen Santasport -tuotemerkin alla toimivaksi urheiluseuraksi. NaPa oli kuitenkin mukana vain yhden kauden ja jatkoi kaudella 2007–2008 pelaamista omana seuranaan ykkössarjassa.

Ensimmäisellä Santasport-nimellä pelatulla kaudella runkosarjassa joukkue sijoittui lopuksi toiseksi edellään vain suurin mestarisuosikki Pielaveden Sampo. Pudotuspeleissä Santasport eteni aina finaaleihin asti, pudottamalla muun muassa edelliskauden Suomen-mestarin Tampereen Isku-Volleyn välierissä. Finaaleissa joukkue kohtasi mestarisuosikin Pielaveden Sammon. Finaalisarja alkoi Kuopiohallissa, jossa Sampo voitti ensimmäisen pelin erin 3–2. Rovaniemellä kotijoukkue otti 3–1 voiton, ja jatkoi voittokulkuaan Kuopion jäähallissa erin 3–1. Suomenmestaruus oli katkolla seuraavassa ottelussa kotikentällä Santasportille, mutta joukkue ei pystynyt voittamaan ottelua ja ottelusarja eteni viidenteen loppuotteluun. Kuopion jäähallissa pelatussa ottelussa Santasport voitti ensimmäisen Suomen-mestaruutensa vaiheikkaan vaiheiden jälkeen erin 3–2. Finaalisarja nostettiin yhdeksi kautta aikojen parhaimmista mitä on SM-liigassa pelattu.

Santasport osallistui kaudella myös 2006–07 Top Teams Cupiin pudoten puolivälierissä pelattuaan venäläistä miljoonajoukkuetta Iskra Odintsovoa vastaan. Ensimmäinen ottelu oli päättynyt Venäjällä Odintsovan tiukkaan 3–2 voittoon ja toisessa pelissä Santasport voitti venäläiset 3–2 kotikentällään. Odintsovo pääsi lopulta lopputurnaukseen, koska se voitti ratkaisuerän, jonka voittaja selviytyi lopputurnaukseen.

Santasport hajosi mestaruuskauden jälkeen heti, kun Napapiirin Palloketut sanoi irti yhteistyösopimuksen Perungan Poikien kanssa.[5] Perungan Pojat jatkoivat edelleen silti SM-liigassa koska Napapiirin Palloketut eivät halunneet liigaan vaan jatkoivat edustustoimintaansa ykkössarjassa. Liigaan jääneen Perungan Poikien joukkueen nimi säilyi edelleen Santasportina.

Toinen mestaruus

muokkaa

Kaudella 2007–08 Santasportin joukkue muuttui merkittävästi, kun hakkuri Mikko Oivanen siirtyi Turkin liigaan ammattilaiseksi ja passari Ugis Krastins lopetti uransa mestaruuteen. Joukkueeseen hankittiin kovanluokan ulkomaalaisvahvistus, kun amerikkalaishakkuri Matthew Webber liittyi mukaan, ja tuli näin paikkaamaan Oivasen jättämää aukkoa. Euroopan cupeissa Santasport pelasi aluksi CEV-cupissa, ja tämän jälkeen Challenge Cupissa. Challenge Cupissa Santasport eteni neljännesvälieriin, jossa se pelasi venäläistä Lokomotiv-Izumrudia vastaan. Santasport voitti neljännesvälierissä kotiottelussa Lokomotiv-Izumrudin joukkueen 3–1, mutta se ei riittänyt jatkoon pääsyyn. [6] Santasport putosi jatkosta, koska se hävisi itänaapurissa toisen ottelunsa.

SM-liigan runkosarjassa Santasport sijoittui toiseksi edellään vain mestarisuosikki Pielaveden Sampo. Sijoitus oli sama kuin edellisvuonna. SM-liigan puolivälierissä joukkue kohtasi Raision Loimun. Santasport voitti ottelusarjan luvuin 3–0. Välierissä Santasport kohtasi vammalalaisen VaLePa:n. Ottelusarja päättyi Santasportille voitoin 3–1. Joukkue kohtasi finaalissa Pielaveden Sammon. Sampo lähti finaalisarjaan edellisvuoden tapaan ennakkosuosikkina, mutta Santasport voitti kaksi ensimmäistä osaottelua ja nousi näin ennakkosuosikiksi. Pielaveden Sampo kuitenkin piristyi ja voitti kaksi seuraavaa ottelua. Viides ottelu pelattiin Kuopiohallissa. Ottelu ratkesi edelliskauden tapaan viidennessä erässä, jonka Santasport voitti 13–15, ja saavutti näin toisen peräkkäisen Suomen-mestaruutensa.

Kaudeksi 2008-2009 Santasport on pestannut päävalmentajakseen tšekkiläisen Pavel Tresnakin, joka on valmentanut muun muassa Slovakian ja Tšekin A-maajoukkueita EM-kisoissa asti, sekä Euroopan huippujoukkuetta Paris Volleyta. Lisäksi joukkue hankki huippuluokan hakkurin Yhdysvalloista, kun Steve Klosterman liittyi joukkueen vahvuuteen. Kauan ei kuitenkaan Klostermania Rovaniemellä nähty kun selvisi että hän oli kärähtänyt huumeista edelliskaudella Puerto Ricossa, jossa asia oli painettu villaisella.

Lopulta Santasportin hakkuriksi hankittiin yllättäen Pielaveden Sampon ikonipelaaja, latvialainen Salvis Cielavs. Cielavsin piti siirtyä pielavetisjoukkueesta Kyproksen pääsarjaan pelaamaan, ja Sampo lupasikin hänellä vapaat kädet tehdä sopimus ulkomaille. Kyproslainen joukkue ei kuitenkaan tehnyt yllättäen sopimusta latvialaisen kanssa, ja Cielavs päätti tehdä Santasportin kanssa sopimuksen. Kauden 2008-09 Eurocupissa Santasport pudotti jälleen uuden pommin lentopallokentillä, kun se kaatoi kaksinkertaisen mestareiden liigan voittojan Lokomotiv Belgrodin kotonaan erin 3-1. Vieraissa joukkue kärsi tiukan tappion venäläisjoukkueelle ja tippui näin Eurocupista. Santasportin tiputtanut Belgrod eteni lopulta aina Euroopan Cupin voittoon asti menettäen eniten eriä suomalaisjoukkueelle.

SM-liigan runkosarjan rovaniemeläisjoukkue vei näytöstyyliin ja eteni suoraan puolivälieriin. Kempeleen Lentopallo kaatui puolivälierissä suoraan erin 3-0 kuten myös välierissä viime vuoden tapaan Vammalan Lentopallo voitoin 3-0. Finaalisarjassa joukkue ei yltänyt parhaimpaansa. Päävalmentaja Pavel Tresnakin mukaan joukkue pelasi 90-pronsenttisesti paremmin kauden kaikissa muissa otteluissa kuin finaaleissa. Pielaveden Sampo vei SM-kultaa voitoin 3-1.

2009-2015

muokkaa

Kaudeksi 2009/2010 joukkue luopui Santasport-nimestä ja jatkoi liigassa nimellä Perungan Pojat. Perpo voitti runkosarjan ja johti puolivälieräsarjaa Raision Loimua vastaan jo voitoin 3-0. Joukkue kadotti kuitenkin vireensä, ja tippui välieristä voitoin 3-4. Ennen viimeistä ottelua PerPo oli erottanut Pavel Tresnakin tehtävistään, ja viimeisen ottelun joukkuetta valmensi Jukka Tuovinen.

Syksystä 2010 vuoteen 2015, viisi sarjakautta, joukkueen nimi liigassa on Team Lakkapää.

Kaudeksi 2010-11 PerPon valmennusvastuun otti englantilainen Shailen Ramdoo. Joukkue uudistui hieman, mutta runko pysyi joukkueella kohtuullisen hyvin kasassa. PerPo voitti runkosarjan, ja sen aikana myös lentopallon Liiga-Cupin. Joukkueen nestorille Normunds Veinbergsille haussa ollut Cup-kulta oli pääsyy peliuran pitkittämiseen vuodella. Runkosarjan voittoa PerPo ei juhlinut, ja joukkueen pelivire oli ailahtelevaista kevätkaudella. Pudotuspelien koittaessa kuitenkin joukkue löysi sen kadoksissa olleen peli-ilon ja eteni Suomen mestariksi häviten vain yhden ottelun pudotuspeleissä. Finaaleissa VaLePa kaatui otteluvoitoin 4-1. Samalla päättyi ikoni Normunds Veinbergsin pitkäaikainen pelaajaura.

Kaudeksi 2011-12 Lakkapään joukkue muuttui jonkun verran, esimerkiksi Veinbergs lopetti uransa ja latvialaishakkuri Hermans Egleskalns siirtyi Belgian liigaan. Joukkue nuorentui, ja päävalmentajaksi tuli seuraikoni Veinbergs. Lakkapää pelasi läpi kauden ailahtelevasti, mutta menestyi silti hyvin. Joukkue voitti Suomen Cupissa hopeaa ja ponnisti runkosarjan viidenneltä tilalta lopulta pudotuspeleissä pronssille.

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa