Wikipedia

Sigurd Wettenhovi-Aspa

suomalainen kuvataiteilija ja monialainen tieteilijä

Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen monitaitaja: taidemaalari, kuvanveistäjä, kirjailija ja kielimies.[1]

Sigurd Wettenhovi-Aspa
Sigurd Wettenhovi-Aspa vuonna 1940.
Sigurd Wettenhovi-Aspa vuonna 1940.
Henkilötiedot
Syntynyt7. toukokuuta 1870
Helsinki
Kuollut18. helmikuuta 1946 (75 vuotta)
Helsinki
Ammatti monitaiteilija
Puoliso Marie Sophie (Divina) Paillard
Gerty Jendritzky
Muut tiedot
Aktiivisena 1892–1943

Hänen monialaista toimintaansa on luonnehdittu usein pitkällä epiteettiluettelolla, kuten "rotuteoreetikko, keksijä, kanava-arkkitehti, vapaamuurari, punavankileirin päällikkö, egyptologi, Hitleriä ihaileva fennomaani ja astronomi".[2]

Elämä muokkaa

Wettenhovi-Aspan vanhemmat olivat Helsingin yliopiston anatomian professori Georg Asp (1834–1901) ja naisvoimistelun kehittäjä Mathilda Sofia Wetterhoff (1840–1920). Vanhemmat erosivat vuonna 1890,[1] minkä jälkeen Mathilda Asp muutti nuorimpien lasten kanssa Ruotsiin.lähde? Sigurd Wettenhovi-Aspan nuorempia veljiä olivat insinööri ja arkkitehti Bertel Asp (1873–1936) sekä valtiotieteen tohtori, kauppakoulun johtaja ja päätoimittaja Thore Asp (1875–1947).

Wettenhovi-Aspa opiskeli taidetta Kööpenhaminassa Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Kröyerin taideakatemiassa 1888–1891. Taiteilijan uransa hän aloitti 1892 ja osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1895 ja 1896. Hän sai II palkinnon valtion taidekilpailussa 1898, sekä ulkomaisina palkintoina kultamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Saint-Étiennessä 1895 ja hopeamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Arcachonissa, Ranskassa 1895.[3]

Wettenhovi-Aspa joutui mielestään virallisen taidemaailman syrjimäksi, niinpä hän asetti teoksiaan näytteille Helsingissä 1896–1903 pitämissään ”vapaissa taidenäyttelyissä”. Wettenhovi-Aspan maalaukset olivat usein valtavan kokoisia, ja hän oli liittänyt niihin mukaan esitteitä, joissa lueteltiin teosten ulkomailla saamia kiittäviä arvosteluja sekä lainattiin Wettenhovi-Aspan omia ajatuksia taiteesta. Wettenhovi-Aspa teki myös paljon muotokuvia käyttäen usein mallina pelkkää valokuvaa kyseisestä henkilöstä. Monet aikalaiset pitivät Wettenhovi-Aspaa symbolismin rappeutumisilmiönä. Hänen suurikokoisia taulujaan pidettiin latteina ja plakaattimaisina, ja hänen omahyväinen käytöksensä ärsytti ihmisiä.[1]

 
Wettenhovi-Aspa, Antti Favénin maalaama muotokuva vuodelta 1905.

Politiikan alalla Wettenhovi-Aspa kannatti aktivistien venäläisvastaista linjaa ja suhtautui ihailevasti Saksaan ja saksalaiseen kulttuuriin. Suomen itsenäistyttyä hän ajoi ”Kaarle Kustaa Mannerheimon” (kuten hän ja eräät muut Carl Gustav Mannerheimin nimen halusivat suomentaa) valintaa Suomen kuninkaaksi. Vaikka Wettenhovi-Aspan oma suomen kielen taito oli heikko, hän oli myös kiihkeä suomalaisuusaatteen kannattaja, mikä ilmeni myöhemmin hänen kielitieteellisissä teorioissaan.

Eräs Wettenhovi-Aspan erikoisuus olivat erilaiset suurisuuntaiset hankkeet, joihin hän käytti varojaan ja aikaansa mutta jotka eivät johtaneet koskaan mihinkään konkreettiseen tulokseen. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Euraasian ja Amerikan rautatieverkkojen yhdistäminen Beringinsalmen yli rakennettavalla sillalla, timanttien kaivaminen Saharasta, kullanhuuhdonta Lapissa ja Kuurmanpohjan vesivoimalaitoksen suunnittelu.[1]

 
Wettenhovi-Aspa Akseli Gallen-Kallelan maalaamana vuonna 1918.

Wettenhovi-Aspa rakennutti 1900-luvun alussa itse suunnittelemansa pyramidikattoisen Vilniemen huvilan Karjalohjalle ja asui siellä aika ajoin. Huvilan yläkerros oli 10 metriä korkea ateljee ja varsinaiset asuintilat olivat alakerrassa. Wettenhovi-Aspa oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso oli 1895 pariisilainen näyttelijätär Marie Sophie (Divina) Paillard (k. 1915) ja toinen puoliso saksalainen viulutaiteilija Gertrud Gerty Jendritzky (1888–1945 jälkeen) vuosina 1915-1934. Wettenhovi-Aspa lähti 1904 pitkälle Euroopan kiertomatkalle jättäen puolisonsa Divinan Vilniemeen. Eristyksissä ja puutteessa elänyt Divina joutui 1908 Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän myös kuoli.[4]

Vuonna 1934 Wettenhovi-Aspa sai eron toisesta vaimostaan, viulutaiteilija Gertrud (Gerty) Jendritzkystä. Wettenhovi-Aspa oli myynyt Vilniemen jo 1928 valekaupalla Mandi Autiolle välttääkseen tilan jaon avioeron yhteydessä. Wettenhovi-Aspa joutui kuitenkin käymään pitkän oikeustaistelun ennen kuin kauppa julistettiin 1937 mitättömäksi ja hän sai taas huvilan haltuunsa. Wettenhovi-Aspa muutti 1930-luvulla asumaan apteekkari Hanna Lappalaisen (1881–1966) luokse Helsinkiin, ensin Aurorankadulle ja sitten 1937 Arkadiankatu 21:een, josta Lappalainen oli ostanut kokonaisen kivitalon. Wettenhovi-Aspa oli tutustunut Lappalaiseen 1930-luvun alussa, ja hän oli muun muassa tämän seuralaisena ulkomaanmatkoilla.

Varakas Hanna Lappalainen toimi Wettenhovi-Aspan mesenaattina. Hän kunnostutti muun muassa vuonna 1938 Vilniemen huvilan sekä kustansi hänen kirjojensa julkaisun. Vaikka heidän suhteensa katkesi 1945 Wettenhovi-Aspan uskottomuuteen, Lappalainen jatkoi taloudellista tukeaan Wettenhovi-Aspan kuolemaan saakka ja kustansi vielä muistomerkin Wettenhovi-Aspan haudalle.[5]

Viimeiset vuotensa Wettenhovi-Aspa vietti Vilniemen huvilassa. Hän testamenttasi huvilan Suomen Kuvataidejärjestöjen liitolle, jonka hallussa huvilan tontti on edelleen, vaikka alkuperäinen huvilarakennus purettiin jo vuonna 1981. Tontilla sijaitsee vuonna 1994 valmistunut Aspan työtupa, jota vuokrataan Wettenhovi-Aspan tahdon mukaisesti kuvataiteilijoille virkistyskäyttöön. Wettenhovi-Aspan kirjasto, paperit ja muu irtaimisto ovat kuitenkin hävinneet suurimmaksi osaksi vuosien varrella.[6]

 
Wettenhovi-Aspan hauta Hietaniemen hautausmaalla.

Wettenhovi-Aspan maalaus Psykosynteesi päätyi Iho- ja sukupuolitautien klinikan omistukseen, ja se on keväästä 2010 alkaen ollut Iho- ja allergiasairaalassa toisen kerroksen aulan seinällä.

Pseudokielitieteelliset teoriat muokkaa

1900-luvun alussa Wettenhovi-Aspasta tuli innokas fennomaani ja hän alkoi kehitellä omia kvasikielitieteellisiä teorioitaan, joiden mukaan kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Mielikuvituksellisilla etymologioillaan Wettenhovi-Aspa halusi osoittaa, että monet ulkomaiset paikannimet ja vieraiden kielten sanat olivat johdettavissa suomenkielisestä alkumuodosta.[1]

Näitä teorioitaan Wettenhovi-Aspa esitteli useissa julkaisemissaan kirjoissa, joista kuuluisimmaksi tuli vuonna 1935 ilmestynyt Kalevala ja Egypti: Suomen Kultainen Kirja II. Kirjassa Wettenhovi-Aspa väittää, että muinaisen Egyptin kulttuurin olivat kehittäneet sinne Jaavalta[2] Intian kautta vaeltaneet suomalaiset ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä, joka on samalla ihmiskunnan alkukieli[2]. Teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui ”fennoegyptologiaksi”. Wettenhovi-Aspa väitti myös, että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa, joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä.

Wettenhovi-Aspa väitti muun muassa, että pyramidi tulee sanasta ”pyhät raamit”, seepra sanasta ”seurahepo”, Espanja eli Hispanja sanasta ”Hiisipainijaisenmaa”, Berkeley sanasta ”perkele”, ruotsin kielen sana människa sanasta ”maannussija” ja niin edelleen. Saksassa teoria ihastutti Heinrich Himmleriä ja hänen salaseuraansa.

Wettenhovi-Aspan käsitysten taustoja muokkaa

Wettenhovi-Aspan tutkimuksia voi pitää gööttiläisen historiankirjoituksen myöhäisenä seuraajana. Tämä suuntaus sai alkunsa Ruotsissa 1500- ja 1600-luvuilla. Senaikaiset historiantutkijat Johannes Magnus, Johannes Messenius, Georg Stiernhielm ja Olof Rudbeck vanhempi osoittivat tutkimuksissaan, että Ruotsi oli maailman vanhin valtakunta (perustettu sata vuotta vedenpaisumuksen jälkeen) ja että ruotsalaiset olivat aikoinaan hallinneet koko Eurooppaa ja luoneet sen sivistyskulttuurit. Näiden väitteiden lähdeaineistoa saatiin Raamatusta, antiikin kertomuksista ja muinaisislantilaisista saagoista.[7]

Wettenhovi-Aspan edeltäjänä voidaan pitää 1700-luvulla elänyttä Daniel Jusleniusta joka uskoi suomalaisten olevan yksi Israelin kadonneista heimoista[2].

Wettenhovi-Aspa perusti teoriansa myös eräiden Egyptin vanhan kielen ja suomen kielen sanojen samankaltaisuuteen. Suomen kielen yhteys Egyptiin sekä käsitys samaan alkurotuun kuulumisesta, kuten myös Kalevalan erityinen merkitys, pohjaavat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teosofiseen keskusteluun.[7]

Ajatusten vastaanotto muokkaa

Aikalaiset pitivät etenkin Wettenhovi-Aspan kielitieteellisiä päätelmiä perustelemattomina, ja ne otettiin vastaan ivallisesti. Myönteistä suhtautumista näkemykseen edusti lähinnä teosofi Pekka Ervast, joka totesi, että ne tulevat lähelle salatieteellisiä seikkoja.[7][8] Wettenhovi-Aspan lähestymistapa aiheeseen oli pitkälti sama kuin hänen ystävällään August Strindbergillä.[9] Strindbergin kohdalla vaihetta on epäilty myös mielenhäiriöstä johtuvaksi, kun ei ole tunnistettu samankaltaisuuksiin perustuvan uskomuksen swedenborgilaista luonnetta, joka aikanaan oli melko yleinen.[7] On esitetty myös, että Wettenhovi-Aspa ei olisi ollut tosissaan, vaan kyseessä olisi ollut vain parodia ajan kielitieteellisistä teorioista ja provokaatio ruotsalaisuusmielisiä vastaan.[10] Toisaalta monet aikalaiset ja samanmieliset ottivat hänet todesta, sillä uskomus ei ollut salatiedepiireissä poikkeuksellinen. Wettenhovi-Aspa piti siitä kiinni elämänsä loppuun, kun väittelykumppanit eli lähinnä Strindberg olivat jo kuolleet.[7]

Esimerkkejä Wettenhovi-Aspan sanajohdoksista muokkaa

  • Buckingham = Pukinhamina[2]
  • Berliini = Perälinna
  • Egypti = Äijäkupittaa
  • Tunisia = tuonensija (Aurinko laskee länteen eli tuonensijaan ja Egyptistä katsoen Tunisia on lännessä)
  • prinssi = piirinseppä
  • labyrintti = läpiriento[11]
  • Marseille = Merisäiliö
  • Memphis = Mäenpisteaita
  • neekeri = Ne hahsi kush (egyptiä, väitettiin tulevan sanoista "Ne haisevat kuselle")lähde?
  • Malakka = maa lakkaa
  • harmonia = haarapuumoniaisuus
  • kulttuuri = kultaura
  • muumio = muu mies[2][11]
  • seepra = seurahepo
  • Venetsia = Venesija[2]
  • Pariisi = Parisaaret[2]
  • Shakespeare = Se Haaksenperä[2]
  • Ma = Maa[12]
  • Meri = Meri[12]
  • Thum = Tumma (alkupimeyden jumala)[12]
  • Ammon (Ylä-Egyptin alkujumala) = ammoin[12]
  • Ar'chiv (arkisto) = Aarre-kivet ("kirjastoissa")
  • Rada'més (faaraon ajuri) = Ratas-mies
  • mastaba = maatupa
  • Horus = Huoruus[12]
  • Neith (taivaan neito) = Neiti[12]
  • Thot = totta[12]
  • Pyramidit = pyhät raamit[2]
  • Abu Simbel = Simpele
  • Valdemar = valtameri
  • Kotlin = kotilinna
  • Ze'pelin = Sepänlinna
  • Sephala = Seppälä
  • Sepkyl' = Sepänkylä
  • varjagi = varjelusjoukko
  • Kalmar = Kalameri
  • Veiksel = Vehkaselkä[11]
  • Honolulu = Huonoluulo[11]

Wettenhovi-Aspan hengenheimolaisia muokkaa

Veistoksia muokkaa

  • Hautakammiossa sureva nainen. Savi. 1892
  • Aino-legenda. Kipsireliefi. 1893
  • Ainon pää. 1893
  • Marttyyri. 1893
  • Elämän ja kuoleman kello. Pronssi. 1894
  • Elias Lönnrot. Kipsi 1894
  • Runonlaulaja. Pronssi.
  • Beethoven. (Esillä Ainolassa, Järvenpäässä) 1903
  • Väinämöinen. Pronssi. 1906

Maalauksia muokkaa

 
Sigurd Wettenhovi-Aspa: Jean Sibelius Yalen yliopiston kunniatohtorina (1921).
  • Juudas.1895
  • Elias Lönnrot. 1896
  • Ristiinnaulittu, Ylivieskan kirkon alttaritaulu. 1897
  • Metsästäjä 70 cm × 40 cm. 1899
  • Tuhlaajapoika. 1900
  • Orleansin neitsyt 70 cm × 50 cm. 1907
  • Gizen pyramidi. 1909
  • Akseli Gallen-Kallela Afrikasta palattuaan. 1911
  • Lalli surmaa piispa Henrikin. 1930
  • Adolf Hitler Immalan järven rannalla Mannerheimin syntymäpäivillä 1942. 1942
  • Adolf Hitler. 150 cm × 200 cm. 1943
  • Lentäviä kurkia. 27 cm × 35 cm. 1943 (esillä Järvenpäässä Ainolassa)[14]

Kirjat muokkaa

Suomenkielisiä muokkaa

  • Suomen Kultainen kirja I; suomentanut J. Raekallio, Helsinki 1915
  • Nauloja kieltolain ruumisarkkuun sekä reseptikokoelma kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten, Sana, Helsinki 1920
  • Lauantai-iltoja: Suomalaisia kansallisjuhlanäytelmiä 1, WSOY 1922
  • Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August Strindbergin Inferno-vuosista: Paljon mukana olleena Strindbergin ystävänä kert. S. Wettenhovi-Aspa. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1927
  • Suomen Kultainen kirja II: Kalevala ja Egypti. Riemujuhlajulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi 28.11.1835–28.11.1935, Helsinki 1935
  • Suezin kolme kanavaa 1-3. Sisältö: 1. Ikivanha Farao-kanava, 2. Lesseps-kanava, 3. Tulevaisuuden kanava, Helsinki 1940.
  • Suezin kolme kanavaa 4, Helsinki 1940.
  • Miten Suomi pelastui hevosasevelvollisuudesta maailmansodassa v. 1915. Omakustanne, Helsinki 1940

Muunkielisiä muokkaa

  • Katalog öfver den fria utställningen 1898 i Ateneum. Helsingfors 1896 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • Pro patria: första samlingen: Dikter. Helsingfors 1900 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • La crise russe: Nicolas II tel qu’il est. Libraire universelle, Paris 1905 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • Finlands Gyllene bok I, Svar på "Svenskt i Finland". Helsingfors 1915
  • Lördagsqvällar: finska nationalfestspel 1. Helsingfors 1916
  • Några spikar till förbudslagens likkista. Sana, Helsingfors 1919
  • Fenno-ägyptischer Kulturursprung der alten Welt: Kommentare zu den vorhistorischen Völkerwanderungen. Genius Verlag, Leipzig 1935
  • The Diamondking of Sahara. Helsinki 1935
  • Finnische Ortsnamen in Gallia transalpina und Frankreich. Genius Verlag, Leipzig (Helsinki) 1935
  • August Strindberg intim: Aufzeichnungen eines Zeitgenossen. Helsinki 1936

Lisäksi Wettenhovi-Aspa kirjoitti runoja ja näytelmiä, käännöksiä sekä hilpeitä artikkeleita Suomen aikakauslehdentoimittajain liiton julkaisuun Lipeäkala.[15]

Lähteet muokkaa

  • Halén, Harry & Tukkinen, Tauno: Elämän ja kuoleman kello: Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08080-6.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Halén, Harry: ”Wettenhovi-Aspa, Sigurd (1870–1946)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 464–465. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Lindfors, Jukka: Wettenhovi-Aspa ja utopia Suomen mahdista (Sisältää linkin MP3-tiedostoon Suomi ihmiskunnan alkukielenä.) Yle Elävä Arkisto. 4.01.2011, päivitetty 28.08.2015. Yleisradio. Viitattu 30.3.2017.
  3. ↑ Sigurd Wettenhovi-Aspa. Kuvataiteilijamatrikkeli.
  4. ↑ Vilniemen tarina. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto.
  5. ↑ Hanna Lappalainen (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Vilniemi. Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto. (Archive.org 1.1.2009.)
    Vilniemi. Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto. (Archive.org 28.1.2012.)
  7. ↑ a b c d e Pitkälä, Pekka: Pyhät raamit: Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta. Pro gradu. Turun yliopisto, 2010. Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Ervast, Pekka: Toimittajalta. Tietäjä: Teosofinen aikakauskirja 12, 1915.
  9. ↑ Wettenhovi-Aspa, Sigurd: Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August Strindbergin Inferno-vuosista: Paljon mukana olleena Strindbergin ystävänä kertonut Sigurd Wettenhovi-Aspa. Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1927.
  10. ↑ Urpilainen, Erkki: Gööttiläiset kuninkaat. Kaltio 2/02
  11. ↑ a b c d Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa eliaskirjailijat.fi. Viitattu 22.11.2021.
  12. ↑ a b c d e f g Wettenhovi-Aspa, Sigurd: Kalevala ja Egypti. Suomen kultainen kirja II. Riemujuhlajulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi 28/II 1835–28/II 1935, s. 64. , 1935.
  13. ↑ Luettelon lähde: Halén–Tukkinen 1984, s. 312–322.
  14. ↑ Luettelon lähde: Wettenhovi-Aspan maalauksia. (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Suurin suomalainen taiteilija: Wettenhovi-Aspa. (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sigurd Wettenhovi-Aspa.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sigurd_Wettenhovi-Aspa&oldid=22012328”