Sanaa

Sanaa (arab. صنعاء‎, Ṣanaʿāʾ) on Jemenin pääkaupunki. Sanaa sijaitsee vuoriston ylätasangolla yli 2 200 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sanaan vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Vuonna 2021 kaupungissa oli noin 3,1 miljoonaa asukasta.

Sanaa (Sanaʿāʾ) صنعاء
Näkymä Sanaahan.
Sanaa
Koordinaatit: 15°24′16.92″N, 44°12′24.12″E
Valtio	Jemen
Maakunta	Amanat al Asima
Väkiluku (2021)	3 075 257
Aikavyöhyke	UTC+3
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hallinnollisesti Sanaan kaupunki on yksi Jemenin maakunnista. Kaupunki lähialueineen kuuluu Amanat al-Asiman maakuntaan.

Maantiede

Sanaa sijaitsee Jemenin pohjoisosien ylämaalla sijaitsevalla ylängöllä maaperältään hedelmällisessä laaksossa. Aluetta ympäröivät korkeat vuoret ja kaupunki on rakennettu Nuqumvuoren (2 892 m) juurelle. Lännessä kohoaa Aybanvuori (3 194 m). Sanaan korkeus merenpinnasta on yli 2 200 metriä. Kaupungin etäisyys Punaiseenmereen on noin 170 kilometriä ja Adenin satamakaupunkiin Intian valtameren rannikolla on matkaa noin 300 kilometriä.

Ilmasto

Sanaan ilmasto on tyypillisesti kuiva ja lauhkea. Kesät ovat lämpimiä, kuivia ja enimmäkseen pilvisiä, talvisin on viileää, kuivaa ja enimmäkseen pilvetöntä. Lämpötila vaihtelee 5 °C:n ja 29 °C:n välillä, ja laskee harvoin alle 2 °C:n tai nousee yli 30 °C:n. Kuumin kausi alkaa toukokuun puolen välin jälkeen ja kestää syyskuuhun. Tuolloin korkein lämpötila on keskimäärin yli 27 °C:ta. Vuoden viilein aika alkaa lokakuun lopussa ja kestää helmikuun alkuun. Sadanta on suhteellisen tasaista vuoden ympäri; vuoden sateisin aika ajoittuu maaliskuun ja syyskuun välille.

Sanaan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 23,2 24,8 26,4 27,9 29,7 31,4 30,4 28,2 28,3 27,6 25,8 24 ka. 27,3 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 12,7 13,5 14,9 16,4 18,3 20,1 20,3 19,6 17,8 15,3 13,7 12,4 ka. 16,3 Vrk:n keskilämpötila (°C) 17,4 18,7 20,5 22,1 23,9 25,4 25,1 23,7 22,8 21,1 19,3 17,8 ka. 21,5 Sademäärä (mm) 15 14 21 30 42 38 69 136 69 21 7 7 Σ 469 Sadepäivät (d) 3 2 4 5 7 8 14 19 13 4 1 1 Σ 81 L ä m p ö t i l a 23,2 12,7 24,8 13,5 26,4 14,9 27,9 16,4 29,7 18,3 31,4 20,1 30,4 20,3 28,2 19,6 28,3 17,8 27,6 15,3 25,8 13,7 24 12,4 S a d a n t a 15 14 21 30 42 38 69 136 69 21 7 7 Lähde:

Historia

Varhainen historia

Abrahan rakennuttaman kirkon raunioita valokuvassa vuodelta 1942.

Ensimmäisellä vuosituhannella eaa. perustettiin Saban kuningaskunta, jonka pääkaupunki oli Marib nykyisestä Sanaasta itään. Ensimmäiset Saban mainitsevat kirjalliset lähteet ovat peräisin Vanhasta testamentista, joka mainitsee Saban kuningattaren vierailleen kuningas Salomonin luona vuonna 960 eaa. Ensimmäinen Mooseksen kirja mainitsee myös kaupungin nimeltä Azal, joka saattaa viitata nykyiseen Sanaan. Muita viittauksia Saban hallitsijoihin tehtiin myöhemmin Uus-Assyrian hallitsijoiden Sargon II:n ja Sanheribin valtakausilla vuosina 715 eaa. ja 685 eaa. Saban poliittisesta vaikutuksesta nykyisen Sanaan alueella on useita viitteitä, mutta todisteita laajamittaisesta asutuksesta alueella on vain vähän. Saba oli voimakkaimmillaan kuningas Karib al-Watarin valtakaudella vuoden 430 eaa. paikkeilla, mutta sen jälkeen paikallisten kuningaskuntien autonomia alkoi kasvaa Saban kustannuksella. Näiltä ajoilta on tehty myös ensimmäiset varmemmat viittaukset Sanaan kaupunkiin. On mahdollista, että kaupungin perusti kuningas Karib al-Watar Yuhanim I. Sanaasta kehittyi Maribin ohella Saban toinen poliittinen keskus ja sieltä käsin tehtiin sotaretkiä etelässä kasvavaa Himyaria vastaan. Saban edelleen heiketessä se liitettiin lopulta Himyariin vuoden 280 jaa. paikkeilla. Arkeologisten löytöjen perusteella näihin aikoihin rakennettiin kaupunginmuuri, mutta kaupunki katoaa historiankirjoista vuoden 299 jälkeen.

Kristinusko ja juutalaisuus

Samaan aikaan kun kristinusko alkoi vaikuttaa Aksumin ja Bysantin valtakunnan kautta Himyarissa alkoi vaikuttaa juutalaisuus. Perinteen mukaan Sanaan hallitsija Dhu Nuwas (515–525) kääntyi juutalaisuuteen ja surmasi Najrannin kristityt. Bysantin keisari Justinus I yllytti tämän johdosta liittolaisensa Aksumissa hyökkäämään Jemeniin kristittyjen suojelemiseksi, vaikkakin syynä lienee ollut myös sassanidien levittäytymisen estäminen. Aksum kukisti Dhu Nuwasin sotapäällikkö Abrahan johdolla, mutta myöhemmin Abraha kapinoi julistaen itsensä Saban ja Himyarin kuninkaaksi. Abraha rakennutti Sanaan kristityn katedraalin Ghurqat al-Qalis, josta pyrittiin kehittämään pyhiinvaeltajien keskus. Tarinan mukaan Abraha johti myös sotaretkeä Mekkaan 570–571 ja kuoli paluumatkalla. Abrahan rakennuttamasta katedraalista on säilynyt vain osa perustuksia. Alkuperäinen oli rakennettu ilmeisesti Betlehemin Jeesuksen syntymäkirkon mukaisesti. Sassanidit hyökkäsivät Jemeniin vuonna 571 ja perinteen mukaan he asettivat vasallihallitsijakseen Sayf ibn Dhi Yazan -nimisen paikallisen ruhtinaan.

Islam

Sanaan suurmoskeijan minareetti.

Sanaan hallitsijat pyrkivät tekemään Sanaasta merkittävän tekijän Arabian niemimaan kaupassa. Kauppa kulki karavaanien välityksellä ja yksi niiden tärkeimmistä tukikohdista oli Mekka. Sanaalla ja Mekalla oli läheiset välit kaupan johdosta, mikä mahdollisti islamin nopean leviämisen Jemeniin. Sanaa kääntyi islamiin vain kuusi vuotta profeetta Muhammadin vuoden 622 hidžran jälkeen, ja islamia kehitettiin kaupungissa Muhammadin suorien ohjeiden mukaisesti. Sanaan suurmoskeija kuuluukin merkittävimpiin varhaisen islamin monumentteihin. Kaupungin poliittinen merkitys kasvoi, kun siitä tuli zaidilaisen dynastian pääkaupunki vuoden 893 jälkeen. Dynastia sai alkunsa, kun Yahya bin al-Hussayn kutsuttiin kaupunkiin ratkomaan heimojen välistä kiistaa. Hänen mukanaan tulleesta joukosta alideja muodostui myöhempi uskonnollinen yläluokka, jonka tukialuetta Jemenin pohjoisen ylämaat olivat ja jonka pääkaupunki oli Sanaassa. Al-Hussayn tuli tunnetuksi nimellä imaami al-Hadi ja häntä seuranneet imaamit hallitsivat sittemmin aina vuoteen 1962 saakka, vaikkakin aluetta miehittivät ajoittain sunnalaiset aijubidit (1173–1228) ja rasulidit (1228–1381).

Osmanien valtakunta hallitsi kaupunkia kahteen otteeseen, ensin vuodesta 1538 vuoteen 1602, jonka jälkeen imaamit ajoivat heidän joukkonsa alueelta. Osmanit palasivat Jemenin rannikolla vuonna 1835 Egyptin hallitsija Muhammad Alin joukkojen muodossa ja vuonna 1870 osmanit valtasivat itse Sanaan kaupungin. Osmanit halusivat vakiinnuttaa valtansa alueella, jota uhkasivat britit Adenissa ja Berberassa, sekä Ranska ja Italia Somalian rannikolla. Vuonna 1904 valtaan nousi imaami Yahya, joka pyrki vuoden 1918 jälkeisen Osmanien valtakunnan heikentymisen jälkeen turvaamaan itsenäisyytensä pidättäytymällä ulkopolitiikasta ja vainoten uudistusmielisiä tahoja. Esimerkiksi infrastruktuuria ei uusittu ja osmanien aikana avatut tyttöjen koulut suljettiin. Uudistusten puute herätti vainosta huolimatta uudistusmielisiä liikkeitä. Imaami Yahya murhattiin helmikuussa 1948 ja valtaan nousi hänen poikansa imaami Ahmad.

Nykyaika

Mielenosoitus Sanaassa helmikuussa 2011.

Ahmad toteutti joitakin uudistuksia ja avasi maataan ulkomaailmalle, mutta monille uudistuksia toteutettiin liian hitaasti. Vuonna 1961 Sanaassa syttyi mellakoita, mikä oli seurausta kaupunkiväestön tyytymättömyydestä. Ahmad kuoli syyskuussa 1962 ja vain viikko tämän jälkeen vallankaappaajat perustivat Jemenin arabitasavallan entisen Jemenin kuningaskunnan tilalle. Tasavaltalaiset liittoutuivat Egyptin johtaja Gamal Abdel Nasserin kanssa, kun taas Saudi-Arabia alkoi tukea kuningaskuntaa edelleen kannattaneita heimoja. Tuloksena oli Pohjois-Jemenin sisällissota, jossa tasavaltalaiset hallitsivat Sanaata kuningasmielisten hallitessa suurta osaa muusta maasta. Egyptin joukot vetäytyivät maasta vuonna 1968 ja osapuolten välille solmittiin lopulta rauha, jossa sovittiin presidenttiydestä. Vallankaappaukset ja poliittiset murhat epävakauttivat maata kuitenkin vielä tulevaisuudessakin. Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät yhdeksi valtioksi, jota hallitsi pitkään Ali Abdullah Salih. Vuonna 2004 huthit aloittivat kapinan hallitusta vastaan ja Salih pakotettiin luopumaan lopulta vallasta arabikevään yhteydessä vuonna 2011. Vuonna 2014 pohjoisen huthikapinalliset valtasivat Sanaan ilmeisesti entisen presidentin avustuksella. Tammikuussa 2015 he vakiinnuttivat valtansa pääkaupungissa pakottaen presidentti Abdrabbuh Mansour Hadin pakenemaan saman vuoden maaliskuussa. Maa ajautui sisällissotaan, johon ovat sekaantuneet myös ulkovallat kuten presidenttiä tukeva Saudi-Arabia ja hutheja tukeva Iran. Sanaa on kärsinyt esimerkiksi ilmaiskuista, joita on osunut myös sen historiallisesti merkittävään vanhaankaupunkiin.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Sanaan vanhastakaupungista tehtiin Unescon maailmanperintökohde vuonna 1986. Vanhassa kaupungissa sijaitsee 103 moskeijaa, 14 kylpylää ja yli 6 000 taloa. Tyypillisiä vanhankaupungin rakennuksia ovat maaseinistä rakennetut kerrostalot, jotka on rakennettu ennen 1000-lukua. Vanhaakaupunkia ympäröi 6–9 metriä korkea kaupunginmuuri, johon kuuluu useita portteja. Kaupungissa on säilynyt myös joitakin vielä vanhempia kohteita, kuten vuoden 200 eaa. paikkeilla rakennetun Ghumdanin linnan jäänteet suurmoskeijan lähellä. Osa vanhastakaupungista purettiin vuoden 1962 vallankumouksen jälkeen. Puretuksi päätyi esimerkiksi osa kaupunginmuurista ja seitsemän sen porteista, mikä mahdollisti leveämpien kulkureittien rakentamisen. Sanaa on levinnyt historiallisen keskustansa ulkopuolelle niellen itseensä ympäröivää maaseutua. Jatkuvan maaseudulta tulevan muuttoliikkeen takia kaupungin infrastruktuuri ei ole pysynyt sen kasvun tahdissa.

• 
  Tuhat vuotta vanha kaupunginportti Bab Al Yemen.
• 
  Vanhaa kaupunkia.
• 
  Sanaan taivaanranta. Kuvassa keskellä takana on Al-Salehin moskeija.

Liikenne

Sanaan kansainvälinen lentoasema sijaitsee 13 km keskustan pohjoispuolella. Kaupunkiin on linja-autoyhteyksiä sekä naapurimaista että kaikista Jemenin suurimmista kaupungeista. Julkista paikallisliikennettä hoitavat dabaab-tilataksit sekä tavalliset taksit.

Vuonna 1961 avattiin tie al-Hudaydahin satamaan lounaassa. Toinen tie johtaa Taizin kaupunkiin ja sen kautta Mokkan satamaan, jota ei enää kuitenkaan juurikaan käytetä.

Näkymää Sanaassa sijaitsevasta Soukista.

Väestö

Sanaan väkiluku oli vuoden 2004 väestönlaskennan mukaan 1 707 531. Kaupungin asukasluku on kasvanut räjähdysmäisesti 1900-luvulta lähtien. 1960-luvun alussa kaupungissa oli vain noin 35 000 asukasta, mutta se oli kasvanut lukemaan 400 000 1980-luvun puoliväliin mennessä ja Sanaan metropolialue ylitti miljoonan asukkaan rajan 2000-luvulla.

Historiallisesti kaupungissa on asunut islamin suuntauksista zaidilaisia, sunnalaisia ja ismailiitteja, mutta nykyisin zaidilaiset muodostavat kaupungin asukkaiden selvän enemmistön. Historiallisiin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat juutalaiset ja hindut. Hinduja toimi aikanaan kauppiaina useissa Arabian niemimaan kaupungeissa. Juutalaisten historia ulottuu 200-luvulle, jolloin rakennettiin juutalainen kaupunginosa Qal-Yahud ja synagoga lähelle Ghumdanin linnoitusta. Suuri valtaosa heistä muutti Israeliin vuoden 1948 jälkeen. Nykyisin juutalaisessa kaupunginosassa asuu vain noin 40 juutalaista.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sanaa Wikimedia Commonsissa

Jemenin maakunnat

• Abyan
• Aden
• Al Bayda
• Al Dali
• Al Hudaydah
• Al Jawf
• Al Mahrah
• Al Mahwit
• Amanat al Asimah
• Amran
• Dhamar
• Hadramaut
• Hajjah
• Ibb
• Lahij
• Ma'rib
• Raymah
• Saada
• Sanaa
• Shabwah
• Suqutra
• Ta'izz