Wikipedia

Rokotusten haittavaikutukset

 Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Rokotusten haittavaikutukset ovat rokotusten yhteydessä ilmeneviä ei-toivottuja vaikutuksia.[1] Yhdysvaltalaisen Centers for Disease Control and Prevention -viranomaisen (CDC) mukaan rokotteet ovat turvallisia ja maailmassa annetaan vuosittain miljardeja rokotuksia. Rokotusten lyhytaikaisia haittoja ovat muun muassa kuumotus, punoitus, kipu, arkuus tai ärtyisyys pistosalueella. Mahdolliset vakavat reaktiot vaihtelevat ihmisen vastustuskyvyn mukaan ja niitä ovat mahdollisuus saada elintoiminnot kokonaan tai osittain lamauttava sairauskohtaus, vaurio aivojen alueella tai keskushermostossa ja kuolema.[2][3] Rokotteiden turvallisuutta tutkivat ja valvovat sekä kansalliset elimet, kuten Suomessa Lääkelaitos ja Kansanterveyslaitos ja Yhdysvalloissa Food and Drug Administration (FDA) ja CDC, että kansainväliset järjestöt, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO).

WHO:n mukaan rokotusten hyödyt ovat paljon riskejä suurempia. Vammautumisia ja kuolemia tapahtuisi hyvin paljon enemmän ilman rokotuksia, joten olisi epäeettistä olla käyttämättä näin tehokasta ehkäisykeinoa.[4]

Rokotteiden haitat ovat harvinaisia ja paljon epätodennäköisempiä kuin vastaavat haitat sairauksista, joita rokotteet torjuvat.[5] Silti yleisön huomio on siirtynyt tautien riskeistä rokotusten riskeihin, koska rokotteet ovat tehneet tartuntataudit harvinaisiksi.[6]

Tautien ja rokotteiden riskien vertailu[7]
Taudit Rokotteet
Tuhkarokko
  • Keuhkokuume 1 per 20
  • Enkefaliitti 1 per 2 000
  • Kuolema 1 per 3 000 kehittyneessä maailmassa, jopa 1 per 5 kehitysmaissa
 MPR-rokote (tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote)
  • Enkefaliitti tai vakava allerginen reaktio 1 per 1 000 000
Sikotauti
  • Enkefaliitti 1 per 300
Vihurirokko
Kurkkumätä
  • Kuolema 1 per 20
 DTP-rokotteet (kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote)
  • Epänormaali itku (pitkittynyt lohduton itku), 1 per 100; siitä toipuu täysin
  • Kouristuksia tai šokki, jonka jälkeen täydellinen toipuminen: 1 per 1750;
  • Akuutti enkefalopatia 0–10,5 per 1 000 000
  • Kuolema: ei todistettuja tapauksia
Jäykkäkouristus
  • Kuolema 25–70 per 100 yleisesti, 10–20 per 100 hyvässä tehohoidossa
Hinkuyskä
  • Keuhkokuume 1 per 8
  • Enkefaliitti 1 per 20
  • Kuolema 1 per 200


Haittojen yleisyys ja seuranta muokkaa

Rokotteiden harvinaiset haittavaikutukset eivät välttämättä tule esille ennen markkinoilletuloa tehtävissä tutkimuksissa, minkä vuoksi rokotetta on tutkittava myyntiluvan myöntämisen jälkeen, kun sitä annetaan laajoille kansalaispiireille.[8] Rokotteisiin liittyvät kuolemantapaukset pyritään ilmoittamaan eri maiden terveysviranomaisille, jotta voidaan tutkia, liittyikö kuolema potilaan saamaan rokotteeseen vai onko kyseessä ollut muista syistä johtunut kuolemantapaus. Rokotteiden yhteydessä ilmenneiden kuolemantapausten on useimmiten havaittu liittyvän itse rokotteen sijaan rokotteen säilytyksessä, käsittelyssä ja annostelussa tehtyihin virheisiin.[9][10] Yhdysvalloissa FDA:n lääkehaittatietokantaan ilmoitetaan 3–10 % lääkehaittatapauksista.[11] FDA nojaa lääkärien, farmaseuttien ja potilaiden vapaaehtoisiin ilmoituksiin, ja lääkärit usein jättävät haittavaikutukset ilmoittamatta, koska prosessi vie aikaa ja he pelkäävät, että asiakirjoja voidaan käyttää hoitovirheoikeudenkäynneissä.[12] Suomessa lääkärit ja sairaanhoitajat ovat velvollisia ilmoittamaan epäilemistään rokotteen haittavaikutuksista Kansanterveyslaitokselle.[13]

Kiistattomat haitat muokkaa

Lyhytaikaiset haitat muokkaa

Lyhytaikaisista, muutaman vuorokauden sisällä ilmenevistä haitoista, hepatiitti B -rokotteen ohimenevinä yleisoireina saattaa esiintyä: kuumetta, sairauden tunnetta, päänsärkyä, huonovointisuutta, ruuansulatusoireita, ärtyneisyyttä tai väsymystä. Iho-oireet tai varsinaiset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia.[14]

THL:n mukaan rotavirusrokotteen rokoteviruksen siirtyminen läheisessä kontaktissa rokotetun kanssa oleviin on teoreettisesti mahdollista. THL suosittelee tavanomaisesta käsihygieniasta huolehtimiseen vaippojen vaihdon yhteydessä ja tehostettua käsihygieniaa tulee noudattaa, mikäli jollakulla perheessä on alentunut puolustuskyky, esim. immuunivajavuustila. Uusinta-annosten jälkeen elävän rokoteviruksen erittyminen on olematonta.[15]

Pitempikestoiset ja vakavat haitat muokkaa

Esimerkiksi BCG- eli Calmette-rokotteen haittavaikutuksina on havaittu rokotuskohdan märkimistä (3/10 000 rokotettua) ja harvinaisia etäinfektioita (14/100 000 rokotettua), jotka voivat aiheuttaa raajojen pysyvän toimintahäiriön tai rokotetun kuoleman.[16] MPR-rokotuksen jälkeen Suomessa raportoitiin 2002−2004 kaksi tapausta akuutti demyelinoiva enkefalomyeliitti -nimistä keskushermostosairautta.[17][18] Ranskassa on myös oikeudessa määrätty korvauksia rokotteen aiheuttamaksi katsotusta MS-taudista.[19]

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Sivu ei ole enää olemassa

Muita vakavia haittoja ovat hepatiitti B -rokotteen valmisteyhteenvedossa mainitut harvinaiset hermostohäiriöt, kuten pyörtyminen, halvaantuminen, hermosairaus, hermotulehdus (myös Guillain-Barrén oireyhtymä, silmähermon sairaus ja MS-tauti), aivotulehdus, aivojen normaalitoiminnan häiriö, aivokalvontulehdus ja kouristukset, joiden ilmeneminen on harvinaisempaa kuin yksi per 10 000 rokotettua.[20] Rokotteista ja niiden haittavaikutuksista kerrotaan rokotteiden valmisteyhteenvedoissa, jotka ovat Euroopan lääkeviraston EMEA:n ja Suomen Lääkelaitoksen Internet-palveluissa.[21]

Epäillyt tai kiistanalaiset haitat muokkaa

Vakavien ja pysyvien haittojen osalta rokotuskeskustelussa on länsimaissa yleensä esillä kaksi kysymystä: onko autismin ja rokotteiden tiomersaalin välillä yhteys[22] ja onko MPR-rokotteen ja autismin välillä yhteys.[23] MPR-rokotteen yhteys autismiin nousi keskusteluun vuonna 1998 Andrew Wakefieldin julkaistua aiheesta artikkelin The Lancet lehdessä.[24] Talvella 2010 The Lancet veti pois Wakefieldin tutkimuksen. Tutkimuksen seurauksena monet vanhemmat ovat jättäneet lapsensa rokottamassa Britanniassa, mikä on johtanut muun muassa tuhkarokon yleistymiseen.[25]

Wakefieldin artikkelin jälkeen aihetta on tutkittu laajasti, mutta yhteyttä ei ole voitu osoittaa.[26] Esimerkiksi Ruotsissa tehty tutkimus ei löytänyt eroa autismin esiintyvyydessä vuoden 1982 jälkeen, jolloin maassa otettiin käyttöön MPR-rokote.[27] Tanskalaisessa tutkimuksessa MPR-rokotettujen lasten todennäköisyys sairastua autismiin oli hieman pienempi, kuin rokottamattomien vaikka löydös ei ollut tilastollisesti merkittävä.[28] Vuonna 2005 Cochrane julkaisi 31 tutkimuksen analyysin, jossa ei löydetty näyttöä MPR-rokotteen ja autismin yhteydestä. Raportin mukaan rokotteen turvallisuuden toteamiseksi tehdyt tutkimukset kuitenkin ovat puutteellisia.[29] Myös tiomersaalin ja autismin välinen yhteys on kumottu useissa laajoissa tutkimuksissa.[30][31][32]

Rokotusten on arveltu myös aiheuttavan erilaisia autoimmuunisairauksia kuten 1-tyypin diabetesta.[33] Laaja, 739 694 lasta kattanut tanskalainen tutkimus tutki 1-tyypin diabeteksen yhteyttä rokotteisiin.[34] Lapsista 681 oli diagnosoitu 1-tyypin diabetesta sairastavaksi.[34] Tutkijat vertailivat riskejä rokottamattomien lasten ja rokotettujen lasten välillä, jotka olivat saaneet vähintään yhden rokotteen. Tutkijat eivät löytäneet yhteyttä rokotteiden ja 1-tyypin diabeteksen välillä.[34] Harvard Medical Schoolin pediatrisen endoktrinologian yksikön johtaja tohtori Lynne L. Levitskyn mukaan tutkimus "vakuuttavasti osoittaa, ettei rokotushistorian ja tyypin I diabeteksen välillä ole yhteyttä".[35]

Elohopea, formaldehydi, alumiini ym. muokkaa

CDC:n mukaan rokotteissa väitetään olevan aineita, joita niissä ei ole. Eräitä aineita on mutta syystä ja turvallisia määriä. Joissain rokotteissa on alumiinia, mutta yleensä sadasosa siitä, mitä ihminen saa päivässä muutenkin (30–50 mg) vedestä, ruoasta ja lääkkeistä. Elohopeaa saa maidosta, myös rintamaidosta, ja meren elävistä.selvennä Formaldehydiä saa pakokaasuista, kalusteista, matoista, kosmetiikasta, maaleista ym. [36]

Influenssarokote muokkaa

Vuonna 1976 influenssarokotteen ja Guillain-Barrén oireyhtymän välille on eräässä tutkimuksessa esitetty yhteyttä. Tutkimuksessa katsottiin, että yksi miljoonasta rokotetusta on vaarassa influenssarokotuksen vuoksi.[37] Guillan-Barrén oireyhtymää on havaittu myös muiden rokotteiden antamisen jälkeen, mutta rokotuksien yhteyttä sairauteen ei ole osoitettu tai tutkittu.[38]

Vuonna 2009 alkaneeseen sikainfluenssapandemiaan käytettiin Pandemrix-rokotetta.[39] Elokuussa 2010 Pandemrixin käyttö kuitenkin keskeytettiin.[39] Ennen rokotuksia narkolepsiaan oli sairastunut 61 henkilöä vuodessa mutta vuonna 2010 sairastui 109 henkilöä (ero 48), sittemmin määrä on palannut normaaliksi.[39] Silti jopa Pandemrix-rokotuskampanjan hyödyt ylittivät odottamattomasta narkolepsiariskistä huolimatta haitat selvästi sekä THL:n työryhmän että Euroopan lääkeviraston laskelmien mukaan.[40] Suomessa rokote esti rekisteritietojen perusteella 80 000 sikainfluenssatartuntaa, tehohoitotapauksia ja noin 50 kuolemaa.[40]

Korvaukset haitoista muokkaa

Rokotteen aiheuttamista haitoista voi Suomessa saada korvausta lääkevahinkovakuutuksesta ja joissakin tapauksissa potilasvahinkovakuutuksesta. Lääkevahinkovakuutuksessa korvauksen edellytyksenä on, että rokotteen ja vahingon välinen syy-yhteys katsotaan vähintään todennäköiseksi. Vähäisiä haittavaikutuksia, kuten lyhytaikaisia ennakoitavia haittavaikutuksia ei korvata. Rokotteen virheellisen antamisen tai annostelun aiheuttamista haitoista voi hakea korvausta potilasvahinkovakuutukselta.[41]

Yhdysvalloissa rokotteiden haittoja korvataan erityisen kansallisen korvausjärjestelmän, National Vaccine Injury Compensation Programin, kautta. Noin kymmenen vuoden aikana järjestelmästä on maksettu korvauksia noin 1 500 ihmiselle yhteensä 1,18 miljardia dollaria. Ohjelman tuloksena oikeudenkäynnit rokotevalmistajia ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä vastaan ovat lähes loppuneet ja rokotteiden saatavuus vakiintunut sekä rokotetutkimus lisääntynyt merkittävästi.[42]

Jotkin potilaita sympatisoineet juryt ovat myöntäneet potilaille korvauksia, vaikka lukuisat terveysviranomaiset ovat todenneet väitteet oireista tai niiden liittymisestä rokotuksiin perättömiksi.[43]

Rokottamisen vastustaminen muokkaa

Rokottamisen vastustaminen on lisännyt huomattavasti tartuntatauteja, kuten tuhkarokkoa.[44] Vastustus on vähentänyt rokotettujen osuutta, mikä on johtanut tappaviin tautiepidemioihin lapsilla.[45]

Geriatrian professori Timo Strandbergin mukaan rokotuksista pidättyminen ei ole yksityisasia vaan toisten ihmisten hengen vaarantamista kuten altistaminen tupakansavulle.[46]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Nohynek ym.: Rokottajan käsikirja 2005-2007. Kansanterveyslaitos. Viitattu 30.8.2007.
  2. ↑ CDC: CDC National Vaccine Program Office: Vaccine Safety (The safety record on vaccines: Today, the United States has the safest, most effective vaccine supply in history. Vaccines have provided Americans with tremendous health benefits, with a minimum of risk...Vaccine risks: Typical reactions may include warmth, redness, and tenderness at the site of the injection, and irritability. Potential serious reactions vary according to the type of immunization, and include the potential for seizures, damage to the brain or central nervous system, and death.) 24.8.2007. Washington: U.S. Department of Health & Human Services. Viitattu 7.2.2015. englanti
  3. ↑ Six common misconceptions about immunization WHO. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
  4. ↑ WHO: Six common misconceptions about immunization: "Vaccines are actually very safe, despite implications to the contrary in many anti-vaccine publications....it is also clear that the benefits of vaccination greatly outweigh the slight risk, and that many, many more injuries and deaths would occur without vaccinations. In fact, to have a medical intervention as effective as vaccination in preventing disease and not use it would be unconscionable."
  5. ↑ Some common misconceptions about vaccination and how to respond to them National Center for Immunization and Respiratory Diseases, Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu September 28, 2012.
  6. ↑ Bonhoeffer J, Heininger U (2007). "Adverse events following immunization: perception and evidence". Current Opinion in Infectious Diseases 20 (3): 237–46. doi:10.1097/QCO.0b013e32811ebfb0. PMID 17471032. 
  7. ↑ WHO:Six common misconceptions about immunization: "Vaccines are actually very safe, despite implications to the contrary in many anti-vaccine publications....it is also clear that the benefits of vaccination greatly outweigh the slight risk, and that many, many more injuries and deaths would occur without vaccinations. In fact, to have a medical intervention as effective as vaccination in preventing disease and not use it would be unconscionable."
  8. ↑ Tampereen Yliopisto, Rokotetutkimuskeskus: Rokotetutkimuksen vaiheet Rokotetutkimuskeskus: Tietoa tutkimuksista. Tampereen Yliopisto. Viitattu 6.1.2017.
  9. ↑ WHO | Six common misconceptions about immunization www.who.int. Viitattu 6.1.2017.
  10. ↑ Laura Craig, David Elliman, Rachel Heathcock, Deborah Turbitt, Barry Walsh, Natasha Crowcroft: Pragmatic management of programmatic vaccination errors--lessons learnt from incidents in London. Vaccine, 10.12.2010, nro 1, s. 65–69. PubMed:21040692. doi:10.1016/j.vaccine.2010.10.014. ISSN 1873-2518. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Ronald Kotulak / Chicago Tribune: Chicago Tribune 20.2.2005. Alliance for Human Research Protection. Viitattu 30.8. 2007. (englanniksi)
  12. ↑ Tom Lamb: DrugInjuryWatch.com DrugInjuryWatch.com. Viitattu 30.8.2007. (englanniksi)
  13. ↑ Rokotetutkimuksen vaiheet Tampereen yliopisto rokotetutkimuskeskus. Viitattu 12.6.2017.
  14. ↑ THL: Hepatiitti B -rokote: Mitä haittaa hepatiitti B -rokotteesta voi olla (Tavanomaisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikallisoireet, kuten kipu, punoitus ja turvotus. Tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuume, sairauden tunne,päänsärky, huonovointisuus, ruoansulatuskanavan oireet, ärtyneisyys, väsymys. Iho-oireet tai varsinaiset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia.) thl.fi. 4.6.2014. Viitattu 8.2.2015.
  15. ↑ Rotavirusrokotuksista kysyttyä: Voiko rotavirusta vastaan rokotettu lapsi tartuttaa rokotevirusta lähipiirissään rokottamattomiin, esimerkiksi perheenjäseniin? 18.8.2014 Thl.fi. Viitattu 7.2.2015.
  16. ↑ KTL: BCG-rokote Ktl.fi
  17. ↑ Ktl.fi
  18. ↑ Ktl.fi
  19. ↑ Ctanet.fr
  20. ↑ Lääketehtaan ilmoitus haitoista
  21. ↑ Nam.fi
  22. ↑ http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/elohopea_autismi_html
  23. ↑ http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/mpr_autismi_html
  24. ↑ J. Wakefield; ym.: The Lancet, 1998, nro 351 (9103), s. 637–641.
  25. ↑ Lancet veti pois kiistellyn autismitutkimuksen YLE-uutiset. 3.2.2010. yle.fi: Yleisradio. Viitattu 3.2.2010.
  26. ↑ Annamari Mäkelä, HYKS, Lasten ja nuorten sairaala: MPR-rokotus on turvallinen 10.1.2004. TerveSuomi.fi: KTL. Viitattu 4.2.2010. (suomeksi): "Andrew Wakefieldin tutkimusryhmän väite on kumottu lukuisissa tutkimuksissa. Asiaa selvitettiin myös laajassa suomalaistutkimuksessa."
  27. ↑ Gillberg, C., Heijbel, H.: MMR and autism. Autism, 1998, nro 2 (4), s. 423–4234.
  28. ↑ Madsen K. M., Hviid, A. ym..: A population-based study of measles, mumps, and rubella vaccination and autism. New England Jopurnal of Medicine, 2002, nro 347 (19), s. 1477–1482.
  29. ↑ Demicheli, V. ym.: Vaccines for measles, mumps and rubella in children. Cochrane Database Syst Rev, 2005, nro 19 (4). [1]: "Measles, mumps and rubella are three very dangerous infectious diseases which cause a heavy disease, disability and death burden in the developing world.… [T]he impact of mass immunisation on the elimination of the diseases has been demonstrated worldwide."
  30. ↑ Elina Hermanson: Harhakäsityksiä rokotuksista 7.1.2008. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 28.12.2009.
  31. ↑ THL: Pandemiarokotteen apuaineista - Tietoa elohopeasta ja tiomersaalista
  32. ↑ Harris,Gardiner ja O'Connor,Anahad: On Autism's Cause, It's Parents vs. Research. New York Times, 2005, nro June 25. (Luettu 1.7.2006)
  33. ↑ Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism 16 (4):495–507; 2003, (Classen, J.B., and Classen, D.C.:Clustering of cases of IDDM occurring 2-4 years after vaccination is consistent with clustering after infections and progression to IDDM in autoantibody positive individuals.)
  34. ↑ a b c Anders Hviid, M.Sc.; Michael Stellfeld, M.D.; Jan Wohlfahrt, M.Sc.; Mads Melbye, M.D., Ph.D.: Childhood Vaccination and Type 1 Diabetes. The New England Journal of Medicine, 1.4.2004, 350. vsk, nro 14, s. 1398–1404. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
  35. ↑ No Childhood Vaccination-Diabetes Link - Childhood Vaccines Not Associated With Type 1 Diabetes Risk 31.3.2004. WebMD Medical News. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
  36. ↑ Parents' Guide to Childhood ImmunizationsQuestion and Answer image Part 4: Frequently Asked Questions, Centers for Disease Control and Prevention (CDC), CDC.gov, October 26, 2015.
  37. ↑ Questions & Answers: Guillain-Barré Syndrome (GBS) CDC. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
  38. ↑ Vidyya.com
  39. ↑ a b c Narkolepsia ja sikainfluenssarokote, THL, luettu 20.10.2015.
  40. ↑ a b Pandemrixin ja lasten ja nuorten narkolepsiatapausten välinen yhteys on vahvistunut, THL 1.9.2011
  41. ↑ Korvauksen hakeminen rokotuksen haittavaikutuksesta Rokottajan käsikirja. THL. Viitattu 4.2.2010. (suomeksi)
  42. ↑ About the National Vaccine Injury Compensation Program Department of Justice. Viitattu 4.2.2010. (englanniksi)
  43. ↑ Sugarman SD (2007). "Cases in vaccine court—legal battles over vaccines and autism". N Engl J Med 357 (13): 1275–7. doi:10.1056/NEJMp078168. PMID 17898095. 
  44. ↑ Frequently Asked Questions (FAQ) Boston Children's Hospital. Arkistoitu 17 October 2013. Viitattu 11 February 2014.
  45. ↑ Wallace A. "An epidemic of fear: how panicked parents skipping shots endangers us all", Wired, 2009-10-19. Luettu 2009-10-21. 
  46. ↑ "Influenssarokotuksesta hyötyy myös lähimmäinen", Timo Strandberg, geriatrian professori, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hus, Medisiininen tulosyksikkö. Helsingin Sanomat 4.11.2013, sivu B7.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rokotusten_haittavaikutukset&oldid=22215969”