Avaa päävalikko

Renault Clio on Renault’n vuodesta 1990 lähtien valmistama pieni automalli, joka korvasi Renault 5:n. Se on jatkuvasti ollut Euroopassa yksi luokkansa myydyimmistä autoista. Japanissa Clioa markkinoidaan nimellä Renault Lutecia, sillä Honda omistaa Japanissa oikeudet Clio-nimeen. Maissa, joissa sedanit ovat perinteisesti olleet hatchback-malleja suositumpia, on myyty Clion neliovista porrasperäversiota useilla eri mallinimillä.

Renault Clio I (1990–1998)Muokkaa

Renault Clio I
 
Valmistustiedot
Valmistusmaa   Argentiina
  Belgia
  Kolumbia
  Ranska
  Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 1990–1998
Muut nimet Renault Lutecia
Korimalli 3-ovinen hatchback
5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Renault 5
Seuraaja Renault Clio II
Iskutilavuus 1,1–2,0 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
3-vaihteinen automaatti
4-vaihteinen automaatti

Ensimmäisen sukupolven Renault Clio esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä 1990 seuraajaksi jo vanhentuneelle Renault 5 -mallille. Edellismalli tosin pysyi mallistossa edullisempana vaihtoehtona vuoteen 1996 saakka.[1] Clio valittiin Vuoden autoksi Euroopassa 1991.[2]

Clion jousitus ja alustarakenteet olivat suurilta osin peräisin aiemmasta Renault 5 -mallista. Takana oli tilaa säästävä vääntösauvajousitus ja edessä MacPherson-joustintuet.

Moottorivalikoimassa olivat aluksi 1,2- (53 hv) ja 1,4-litraiset (74 hv) Energy-bensiinimoottorit sekä 1,7- ja 1,9-litraiset (63 hv) dieselit. Bensiinimoottorit muuttuivat suihkutustyyppisiksi vuoden 1992 loppuun mennessä.[1]

Perusmallien lisäksi Cliosta oli saatavana ylellinen Baccara,[3] jossa oli nahkaverhoilu, puujäljitelmäkoristeet, keskuslukitus, sähköikkunat ja ilmastointi. Moottori oli aluksi 1,7-litrainen (89 hv) ja vuodesta 1991 lähtien 1,8-litrainen (87 hv), jossa oli yksipistesuihkutus.

 
Renault Clio Baccara

Ensimmäiset pienet uudistukset tehtiin Clioon jo vuonna 1991. Etuistuimet vaihdettiin uudenmallisiin ja keulalle tuli uusi Renault-logo.

Vuoden 1991 aikana markkinoille tuli myös 16-venttiilisellä 1,8-litraisella (137 hv) moottorilla varustettu urheilullinen malli, joka tunnettiin Ranskassa nimellä Clio 16S ja muualla Clio 16V. Tässä mallissa myös ulkoasua oli tehty urheilullisemmaksi muun muassa erilaisilla puskureilla ja lokasuojilla.

Mallivuodelle 1993 Renault esitteli lievästi urheilullisen RSi-version Cliosta, jossa oli 1,8-litrainen (110 hv) monipistesuihkutusmoottori ja levyjarrut kaikissa pyörissä. Ainoa ulkonäöllinen eroavaisuus perusmalliin verrattuna oli matalammat sivuhelmat.

 
Ensimmäisen sukupolven facelift-malli (1994).

Varsinainen kasvojenkohotus tuli vuonna 1994, jolloin näkyvin muutos oli uudenlainen muovinen etusäleikkö. Myös takavaloja pyöristettiin hieman.

 
Ensimmäisen sukupolven facelift-malli (1996).

Keväällä 1996 Clio sai toisen kasvojenkohotuksensa. Keulaa ja ajovaloja pyöristettiin hieman ja myös peräosassa oli pieniä muutoksia. Turvavarustelua parannettiin sivutörmäyspalkeilla ja turvatyynyillä. Vuoden 1997 Euro NCAP -kolaritestistä Clio sai kuitenkin tulokseksi ainoastaan kaksi tähteä.[4]

Moottoriosastolla 1,2-litrainen Energy korvattiin Twingosta peräisin olevalla 1,1 litran DiET-yksipistesuihkulla. Myös 1,4-litrainen koki uudistuksia paremman polttoainetalouden saavuttamiseksi.

Clio WilliamsMuokkaa

Clio-malliston suorituskykyisin malli oli vuonna 1993 esitelty Williams, jota oli aluksi tarkoitus valmistaa 3 800 kappaleen sarja. Mallista tuli kuitenkin niin suosittu, että Renault päätti valmistaa autoa 1 600 kappaletta lisää. Suuren kysynnän vuoksi ensimmäisen erän jälkeen tehdas valmisti myös Williams 2- ja Williams 3 -mallisarjat. Yhteensä Clio Williams -malleja valmistui yli 12 000 kappaletta, mutta monet näistä autoista myytiin suoraan kilpa-autoiksi.

 
Renault Clio Williams

Clio Williamsissa oli 1,8-litrainen 16-venttiilinen moottori, joka tuotti tehoa 145 hevosvoimaa. Runko oli vahvistettu ja etujousituksessa oli kallistuksenvakain. Ulkoisesti Williams-mallit tunnistaa sinisestä Sports Blue -metalliväristä ja kullanvärisiksi maalatuista Speedline-kevytmetallivanteista. Verhoilu oli veluuria. Vakiovarusteina oli muun muassa ABS-jarrut, sähköpeilit, kattoluukku ja äänentoistojärjestelmä.[5]

Renault Clio II (1998–2012)Muokkaa

Renault Clio II
 
Valmistustiedot
Valmistusmaa   Argentiina
  Brasilia
  Kolumbia
  Meksiko
  Ranska
  Slovenia
  Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 1998–2012
Muut nimet Nissan Platina
Renault Clio Campus
Renault Clio Classic
Renault Clio Grande
Renault Clio Storia
Renault Clio Symbol
Renault Lutecia
Renault Symbol
Renault Thalia
Korimalli 3-ovinen hatchback
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Renault Clio I
Seuraaja Renault Clio III
Teknisesti samankaltaisia Nissan Cube
Nissan Micra (K12)
Renault Captur
Renault Modus
Renault Symbol II
Renault Twingo II
Renault Wind
Pohjalevy Renault–Nissan B
Iskutilavuus 1,0–3,0 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
takaveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Edeltäjäänsä pyöreämmin muotoiltu toisen sukupolven Renault Clio esiteltiin vuonna 1998. Pituutta sille oli tullut seitsemän senttimetriä lisää.[3] Auto perustuu samalle pohjalevylle kuin Nissan Micra K12.

Vuoden 2000 Euro NCAP -kolaritestistä Clio sai tulokseksi neljä tähteä viidestä.[6]

 
Sedan-korinen Renault Clio, tässä Thalia-nimisenä.

Moottorivalikoimassa olivat aluksi 1,2- (57 hv), 1,4- (74 hv) ja 1,6-litraiset (89 hv) kahdeksanventtiiliset bensiinimoottorit. Vuosina 1999–2000 tarjolla oli myös 1,4 16V (94 hv). Mallistosta poistui vuonna 2000 alkuperäinen 1,6-litrainen. Ainoastaan Brasiliassa oli saatavana vuodesta 2000 alkaen 1,0-litrainen moottori.

Vuonna 1999 Renault esitteli ensimmäistä kertaa sedan-korisen Clion. Sitä myytiin useilla eri nimillä: Keski-Euroopassa Renault Thalia, Itä-Euroopassa ja Turkissa Renault Clio Symbol, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa Renault Clio Classic, Brasiliassa ja Paraguayssa Renault Clio Sedan sekä muissa Etelä-Amerikan maissa Renault Symbol. Osassa Latinalaisen Amerikan maita sedan-mallia markkinoitiin myös nimellä Nissan Platina. Sen ulkonäköä oli muutettu muiden Nissan-mallien kaltaiseksi.

 
Renault Clio RS

Alkuvuoden 2000 uutuus oli 16-venttiilisellä 2,0 litran (170 hv) moottorilla varustettu Clio RS, jonka ulkonäkö oli tehty perusmalleja urheilullisemmaksi. Samaan aikaan markkinoille tuli myös 1,6 16V (106 hv).

Myöhemmin samana vuonna esiteltiin uusi 1,4 16V (97 hv) sekä dieselmoottori 1,9 dTi (79 hv), joka oli kahdeksanventtiilinen.

 
Toisen sukupolven facelift-malli (2001).

Clio sai vuonna 2000 pieniä uudistuksia, muun muassa uuden mittariston ja matkustajan turvatyynyn vakiovarusteeksi. Varsinainen kasvojenkohotus kesällä 2001 antoi autolle päivitetyn keulan ilmeen ja uudenlaisen sisustan, jonka materiaalit olivat aikaisempaa korkeatasoisempia. Valikoimassa ensiesittelystä lähtien ollut 1,4 8V korvattiin 1,2 16V:llä, jossa oli saman verran tehoa, 74 hevosvoimaa. Aiemman dieselmoottorin korvasi yhteispaineruiskutteinen 1,5 dCi (64 hv). Hieman myöhemmin samasta moottorista tuli myös 81-hevosvoimainen versio.

 
Toisen sukupolven facelift-malli (2004).

Toinen kasvojenkohotus tuli vuonna 2004, mutta muutokset olivat pieniä. Esimerkiksi etupuskuri oli uusi ja ajovalojen pohjaväri vaihtui mustasta harmaaseen. RS-mallin teho nousi 182 hevosvoimaan ja 1,5-litraisesta dieselistä tuli aiempien rinnalle 100-hevosvoimainen versio.

 
Renault Clio Campus (2006–2009)
 
Renault Clio Campus (2009–2012)

Kolmannen sukupolven Renault Clio esiteltiin vuonna 2005, mutta monissa maissa toinen sukupolvi jäi vielä mallistoon edullisemmaksi malliksi. Maasta riippuen nimenä oli joko Clio Campus tai Clio Storia. Moottoriksi oli valittavissa 1,2 8V, 1,2 16V sekä 1,5 dCi:n pienin versio. Valmistus päättyi lopulta vuonna 2012.

Clio V6Muokkaa

Vuonna 2001 esiteltiin malliston suorituskykyisin versio, keskimoottorinen ja takavetoinen Clio V6. Sen voimanlähteenä oli 3,0-litrainen V6, joka kehitti 230 hevosvoimaa tehoa. Voimansiirtona oli kuusivaihteinen manuaalivaihteisto. Varusteluun sisältyi muun muassa nahkaverhoillut urheiluistuimet, ilmastointi ja vakionopeudensäädin. Facelift-mallissa moottorin teho oli nostettu 255 hevosvoimaan.[7][8]

 
Renault Clio V6
 
Facelift-mallin Renault Clio V6.

Renault Clio III (2005–2014)Muokkaa

Renault Clio III
 
Valmistustiedot
Valmistusmaa   Espanja
  Ranska
  Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 2005–2014
Korimalli 3-ovinen hatchback
5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Renault Clio II
Seuraaja Renault Clio IV
Teknisesti samankaltaisia Nissan Cube
Nissan Micra (K12)
Renault Captur
Renault Modus
Renault Symbol II
Renault Twingo II
Renault Wind
Pohjalevy Renault–Nissan B
Iskutilavuus 1,2–2,0 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Kolmannen sukupolven Renault Clio esiteltiin vuonna 2005, ja se valittiin Vuoden autoksi Euroopassa 2006.[9] Auto koki kasvojenkohotuksen vuonna 2009.

 
Renault Clio RS

Vuoden 2005 Euro NCAP -kolaritestistä Clio sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[10]

 
Kolmannen sukupolven facelift-malli.
 
Facelift-mallin Renault Clio Grandtour.

Renault Clio IV (2012–)Muokkaa

Renault Clio IV
 
Valmistustiedot
Valmistusmaa   Algeria
  Ranska
  Slovakia
  Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 2012–
Muut nimet Renault Lutecia
Korimalli 5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Renault Clio III
Seuraaja Renault Clio V
Teknisesti samankaltaisia Nissan Cube
Nissan Micra (K12)
Renault Captur
Renault Modus
Renault Symbol II
Renault Twingo II
Renault Wind
Pohjalevy Renault–Nissan B
Iskutilavuus 0,9–1,5 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen kaksoiskytkin

Neljännen sukupolven Renault Clio esiteltiin vuonna 2012.[3] Mallin yhteydessä esiteltiin Renault’n ensimmäinen kolmisylinterinen turboahdettu 0,9-litrainen moottori. Suurempi 1,2-litrainen ahdettu moottori uusiutui kokonaan ja oli nyt suorasuihkutteinen. Tiukentuvat päästömääräykset ohjasivat pienemmissä autoissa kuutiotilavuuksien pienentämiseen, ja vanhat 1,6-litraiset bensiinimoottorit putosivat pois tuotanto-ohjelmasta. 1,2-litraisen suorasuihkuturbon yhteydessä Clioon tuli saataville ensimmäistä kertaa Getragin valmistama kuusiportainen kaksoiskytkinautomaattivaihteisto.[11] Samana vuonna esitelty sähköauto Renault Zoe perustuu pitkälti neljännen sukupolven Clioon,[12] samoin vuotta myöhemmin esitelty crossover-malli Captur.[13] Alkuvuodesta 2013 Clio-mallisto täydentyi Sport Tourer -farmarimallilla.

Vuoden 2012 Euro NCAP -kolaritestistä Clio sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[14]

 
Renault Clio Sport Tourer
 
Neljännen sukupolven facelift-malli.

Syksyllä 2016 Clio koki pienen kasvojenkohotuksen, jossa muutettiin etusäleikköä ja takaosan helmoja. Myös verhoilumateriaalit uudistettiin ja uusia lisävarusteita ovat peruutuskamera, pysäköintitutka edessä ja LED-ajovalot.[15] Bensiinimoottorivalikoima pysyi samana, mutta uutuutena oli mahdollisuus valita manuaalivaihteisto 1,2-litraisen TCe-moottorin yhteyteen.[16] Aiemmin edellä mainitun moottorin sai vain kaksoisytkinautomaatin yhteydessä. Clion moottorivalikoima kasvoi 1,5-litraisen dieselin 110-hevosvoimaisella tehoversiolla.[17]

Renault Clio V (2019–)Muokkaa

Renault Clio V
 
Valmistustiedot
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 2019–
Korimalli 5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Renault Clio IV
Teknisesti samankaltaisia Nissan Juke II
Renault Captur II
Pohjalevy Renault–Nissan CMF-B
Iskutilavuus 1,0–1,5 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
7-vaihteinen kaksoiskytkin
CVT-automaatti

Viidennen sukupolven Clio esiteltiin Geneven autonäyttelyssä keväällä 2019. Se on ensimmäinen malli, jossa käytetään Renault’n ja Nissanin modulaarista CMF-B-pohjalevyä. Uuden perusrakenteen ansiosta auto on edeltäjäänsä kevyempi. Ulkomitoiltaan viides sukupolvi on myös aavistuksen neljättä pienempi. Ulkonäköön ei tehty merkittäviä muutoksia, mutta sen sijaan sisätiloissa uudistukset ovat näkyvämpiä. Clioon on esimerkiksi saatavana digitaalinen mittaristo seitsemän tai kymmenen tuuman kokoisella näyttöruudulla.[18]

Vuoden 2019 Euro NCAP -kolaritestistä Clio sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[19]

Bensiinimoottorivalikoimassa ovat kolmisylinteriset vapaasti hengittävä 1,0-litrainen (75 hv), turboahdettu 1,0 TCe (99 hv) sekä nelisylinterinen turboahdettu 1,3 TCe (129 hv). 1,0-litraisten yhteydessä on viisivaihteinen manuaalivaihteisto, mutta turboversioon on valittavissa myös portaaton CVT-automaattivaihteisto. 1,3-litraisen yhteydessä on aina seitsenportainen kaksoiskytkinvaihteisto. Dieselmoottorina on 1,5 dCi (85 hv), jonka yhteydessä on kuusivaihteinen manuaalivaihteisto.[18]

LähteetMuokkaa

  1. a b Renault Clio Mk1 (1991–1998) Honest John Classics. Viitattu 6.5.2016. (englanniksi)
  2. 1991 – Renault Clio Car of the Year. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  3. a b c Renault Clio – neljännesvuosisata menestystä Moottori. 6.6.2016. Viitattu 24.9.2016.
  4. Renault Clio 1997 Euro NCAP. Viitattu 6.5.2016. (englanniksi)
  5. Renault Clio Williams (1993–1995) Honest John Classics. Viitattu 6.5.2016. (englanniksi)
  6. Renault Clio 2000 Euro NCAP. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
  7. Renault Clio V6 (2001–2005) Review Parkers. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
  8. Renault Clio V6 Evo. 6.12.2004. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
  9. 2006 – Renault Clio Car of the Year. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  10. Renault Clio 2005 Euro NCAP. Viitattu 11.9.2018. (englanniksi)
  11. Koeajossa: Renault Clio Sport Tourer Moottori. 8.5.2015. Viitattu 21.7.2017.
  12. 33 000 eurolla 400 kilometriä – Renault Zoe kiristää sähköautokilpaa Moottori. 30.9.2016. Viitattu 21.1.2017.
  13. Renault Captur review Auto Express. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
  14. Renault Clio 2012 Euro NCAP. Viitattu 22.1.2017. (englanniksi)
  15. Myydyin ranskalainen auto uudistui – miksi korjata ehjää? Ilta-Sanomat. 24.9.2016. Viitattu 24.9.2016.
  16. 2016 Renault Clio 1.2 TCE 120 Dynamique Nav first drive review Autotrader. 15.7.2016. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
  17. Uutta väriä Clioon 22.6.2016. Renault Suomi. Viitattu 21.1.2017.
  18. a b New 2019 Renault Clio uncovered at Geneva with mild-hybrid option Auto Express. 7.3.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  19. Renault Clio 2019 Euro NCAP. Viitattu 22.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa