Rauhajärvi (Mikkeli)
Rauhajärvi [1][2] on Etelä-Savossa Mikkelissä ja Kangasniemellä sijaitseva järvi.[2][1]
| Rauhajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo |
| Kunnat | Mikkeli, Kangasniemi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kyyveden alue (14.93) |
| Laskujoki | Läsäkosken kanava Puulaan |
| Järvinumero | 14.931.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,1 m [1] |
| Pituus | 11,424 km [1] |
| Leveys | 2,856 km [1] |
| Rantaviiva | 67,6437 km [2] |
| Pinta-ala | 11,4995 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0315962 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,75 m [2] |
| Suurin syvyys | 11,8 m [2] |
| Saaria | 65 [2] |
 Rauhajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 1 100 hehtaaria eli 11 km². Se on 11,5 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Pitkän muotoisen järven ilmeeseen vaikuttaa lähes kolme kilometriä pitkä niemi, jossa sijaitsevat Huutniemi, Lehtoniemi ja tiheästi ojitettu Raiskinsuo. Se jakaa järven kaakkoispään kahdeksi lahdeksi, joiden pohjukat ovat nimeltään Kotalahti ja Lasakonlahti. Lasakonlahdessa on Nenäsyväniemi, jonka viereen jää pieni Kurjenlahti. Järven luoteispää on 5,5 kilometriä pitkä ja leveimmillään kilometrin levyinen lahti. Sen pohjukkaa kutsutaan Päälahdeksi ja lahdensuun viereistä niemeä Pohjaniemeksi.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 32 miljoonaa m³ eli 0,032 km³. Järven keskisyvyys on 2,8 metriä ja suurin syvyys on 11,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee Nenäsyväniemen pohjoispuolella. Järven rannat ovat matalat ja hyvin kiviset.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 65 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 34 hehtaaria, mikä on noin 2,9 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista kuusi on yli hehtaarin suuruisia, 50 yli aarin ja loput 9 ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Suurin saari on Noukansaari, joka on yli 700 metriä pitkä. Se sijaitsee Lehtoniemen edustalla. Noukansaaren luoteispuolella ovat Pieni Selkäsaari ja Iso Selkäsaari ja sen eteläpuolella Mansikkasaari, Palosaari ja Rieponsaari. Päälahden perällä on puoli kilometriä pitkä Siltasaari, jonka kautta kulkee myös tie. Saari katkaisee järven lähes kokonaan. Sen eteläpuolella sijaitsee yhtä suuri Katossaari. Päälahdessa sijaitsevan yhdeksän muun saaren joukossa on niitä suurempi Tiilisaari. Läsäkosken kohdalla ovat Vauhkosaari, Itikkasaari ja Koskensuusaari. Lahden suussa, Pohjaniemen kohdalla, on hyvin kivistä ja siellä on kymmenen saaren ryhmä. Saarien joukossa ovat Saaruansaari ja Kiviniemi.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 68 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 13 kilometriä. Järven rannat ovat pääosin metsämaata. Soita on jonkin verran ja rannan läheiset peltomaat sijaitsevat enimmäkseen järven kaakkoisosissa. Kotalahdessa sijaitseva Pajulankylä on järven suurin asutuskeskittymä. Läsäkosken varren asutus jää järvestä hieman kauemmaksi eikä sillä ole vaikutusta järven tilaan. Päälahden rannassa sijaitseva Rauhajärven kylä on myös pieni. Järven länsirantaa seuraa valtatie 13, joka vie 20 kilometrin päähän Mikkeliin. Rannoilla on myös vapaa-ajan asutusta, jonne johtaa tiet valtatieltä tai yhdystieltä 15254. Mikkelin ja Kangasniemen välinen raja kulkee Läsäkosken ja Väliveden kautta niin, että Pohjaniemi jää Kangasniemen puolelle.[2][1][3]
Historiaa muokkaa
Järven vedenpinnan korkeus on nykyään 100,1 metriä mpy [1]. Sekä Kyyveden että Rauhajärven vedenpintoja on 1800-luvulla laskettu perkaamalla sekä Läsäkoekea että Kyyveden lasku-uomaa Rauhasalmen ja Kärmeharjunvirtaa. Tällöin kummankin järven vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä.[4]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Kyyveden alueella (14.93), jonka Rauhajärven alueeseen (14.931) järvi kuuluu.[4]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä Kyyveden lähialueelta (14.932), jonka keskusjärvi Kyyvesi itse on. Kyyveden lasku-uoma on Välivesi, jonka yläpuolinen Rauhansalmi ja alapuolinen Kärmeniemen virta pudottavat vedenpintaa Rauhajärvelle tultaessa noin puoli metriä.[4]
Rauhajärven alueella on 17 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat muun muassa Palijärvi (144 ha) ja Petäinen (83 ha), jotka laskevat Saksanjokea ja Pääjokea myöten Rauhajärven Päälahteen. Pitkän muotoinen Pohjalampi (65 ha) laskee Pohjaniemen viereen omaa laskuojaa myöten. Väliveden pinta-ala on 14 hehtaaria.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Rauhajärvi, Mikkeli (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ Rauhajärvi, Mikkeli (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c d Rauhajärvi (14.931.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.