Suolajärvi (Kouvola)
Suolajärvi on 5,5 neliökilometrin suuruinen järvi Kouvolan Jaalassa ja Valkealassa, Kymijoen vesistön Mäntyharjun reitissä.[4] Se muodostaa yhdessä Niskajärven ja Siikajärven kanssa järvikokonaisuuden, jonka vedenpinnat ovat samalla korkeudella. Suolajärvi on bifurkaatiojärvi eli sillä on kaksi lasku-uomaa.[1]
Suolajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kymenlaaksossa |
Kunnat | Kouvola (Jaala ja Valkeala) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Vuohijärven alue (14.91) |
Lasku-uomat |
Jukakoski Jukajärveen Verlan voimalasta Iso-Kamposeen |
Järvinumero | 14.911.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 73,1 m [1] |
Pituus | 4,706 km [1] |
Leveys | 3,251 km [1] |
Rantaviiva | 25,04 km [2] |
Pinta-ala | 5,54329 km² [2] |
Tilavuus | 0,0384514 km³ [2] |
Keskisyvyys | 6,94 m [2] |
Suurin syvyys | 24,96 m [2] |
Valuma-alue | 55,8 km² [3] |
Saaria | 7 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaSuolajärvi on 4,7 kilometriä pitkä, 3,3 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 554 hehtaaria eli 5,5 neliökilometriä. Siinä on 7 saarta, joiden yhteispinta-ala on 3,9 hehtaaria eli alle prosentin järven pinta-alasta. Suurin saari Vuohisaari sijaitsee lounaisrannan tuntumassa. Sen ympärillä on viisi muuta pikkusarta ja seitsemäs saari sijaitsee erillään Matalaniemen takana. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 38,45 miljoonaa kuutiometriä eli 0,03845 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 6,9 metriä. Sen syvänteessä, joka sijaitsee keskellä järveä, on 25 metriä syvää [5]. Järven rantaviivan pituus on 25 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 1,5 kilometriä.[2][1]
Luontoarvoja
muokkaaSuolajärvi on kirkasvetinen, vähähumuksinen ja vedenlaadultaan pääosin lähes luonnontilainen. Näkösyvyys on 4,4 metriä. Vedenlaatu on luokiteltu erinomaiseksi.[3]
Suolajärven luontaiseen kalakantaan kuuluvat ainakin muikku, ahven, hauki, särki sekä made. Lisäksi sinne on istutettu mm. järvisiikaa ja kuhaa. Suolajärven yläpuolisesta Niskajärvestä vaeltaa niiden välisen salmen kautta Suolajärveen runsaasti kaloja, joten myös Niskajärveen istutettuja kalalajeja löytyy. Järvessä on täplärapuja.
Tarut ja tositarinat
muokkaaVerlan tehtaan välittömässä läheisyydessä, Verlankosken niskassa, on 7 000 vuoden ikäiseksi arvioitu harvinainen esihistoriallisten kalliomaalausten kokonaisuus. Maalaukset edustavat Suomen kalliotaiteen vanhinta vaihetta, lähinnä kampakeraamista kulttuuria. Kolme erottuvaa kuvatasoa saattavat olla iältään hyvinkin kaukana toisistaan. Uusia maalauksia on ilmeisesti tehty vanhojen päälle. Ne on maalattu punavärillä sileään kalliopintaan. Päälle kiteytynyt ohut piidioksidikerros on suojannut maalauksia tuhansien vuosien ajan. Järvestä pystysuoraan kohoavassa kallioseinämässä olevasta noin kuuden metrin levyisestä ja puolentoista metrin korkuisesta teoksesta erottuu selvästi kahdeksan hirveä, kolme ihmistä ja kulmaviivakuvio. Lisäksi seinämässä on joitakin tuntemattomiksi kuluneita kuvioita.
Kalliomaalauksen paras katselupaikka on virran toisella puolella olevalla tasanteella, lähellä museon parkkipaikkaa.[4]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Vuohijärven alueella (14.91), jonka Verlan alueeseen (14.911) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 73,1 metriä mpy.[1][4]
Suolajärvi laskee kahden salmen kautta kaakkoon päin. Eteläinen laskureitti virtaa Säynätnuoran, Jäviänsalmen ja Uitelmuksen kautta Verlankoskeen, jossa toimii Verlan vesivoimalaitos. Vesireitti jatkuu voimalaitoksesta Iso-Kamposen jälkeiseen Puolankakosken uomaan yhtyen Lintukymiin. Pohjoinen laskureitti kulkee Hangantaipaleen ja Jukakosken kautta Jukajärveen, josta se jatkuu Kattilakosken ja Kantokosken läpi Sonnanjärveen ja josta se vielä jatkuu Sonnanjokea pitkin Lintukymiin.[1][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Suolajärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.7.2022.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.7.2022.
- ↑ a b Visa Niittyniemi ym.: Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010–2015. Kaakkois-Suomen ely, 2010.
- ↑ a b c Suolajärvi (14.911.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.6.2014.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.7.2022.
- ↑ Vesivoima KSS Energia. Viitattu 27.6.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa- Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Niska- ja Suolajärven säännöstelyn tarkistamishankkeessa, Kouvola (Jaala), ELY-keskus
- Mäntyharjun seudun taloudellinen kartta (PDF) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1940. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 1.9.2022.