Pohjoismaiden neuvosto

Virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin
(Ohjattu sivulta Pohjoismaiden Neuvosto)

Pohjoismaiden neuvosto (lyhenne PN[1]) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 ja ministerineuvosto vuonna 1971. Pohjoismaiden neuvostolla ei ole itsessään mitään muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä.

Pohjoismaiden neuvosto
  • Norðurlandaráð (islanniksi)
  • Nordisk råd (norjaksi)
  • Nordiska rådet (ruotsiksi)
  • Nordisk Råd (tanskaksi)
Flag of the Nordic Council 2016.svg
Perustettu 1952
Päämaja Kööpenhamina, Tanska
Jäsenet  Islanti
 Norja
 Ruotsi
 Suomi
 Tanska
Viralliset kielet islanti, norja, ruotsi, suomi, tanska
Pääsihteeri Kristina Háfoss
Aiheesta muualla
Sivusto

Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena syntyi esimerkiksi vuonna 1954 sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista, vuonna 1954 hyväksytty Pohjoismaiden välinen passivapaus sekä pohjoismainen sosiaaliturvasopimus vuonna 1955. Pohjoismaat ovat solmineet kymmeniä yhteistyösopimuksia eri aloilla. Viime vuosina on keskitytty erityisesti Pohjoismaiden kansalaisten arkea haittaavien niin sanottujen rajaesteiden poistamiseen.

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöt sijaitsevat Kööpenhaminassa. Kunkin Pohjoismaan parlamentissa toimii lisäksi Pohjoismaiden neuvoston kansallinen sihteeristö, joka on sidoksissa kyseisen maan valtuuskuntaan. Pohjoismaiden ulkoministeriöissä taas toimivat erityiset pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöt.

Pohjoismaiden neuvoston työkielet ovat ruotsi, tanska ja norja. Suomi ja islanti on hyväksytty virallisiksi kieliksi, ja kielet otettiin käyttöön vuoden 2020 alusta alkaen.[2]

HistoriaaMuokkaa

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Ministerineuvosto perustettiin vuonna 1971.

1960-luvulla oli suunnitelmia kehittää pohjoismaista yhteistyötä samanlaiseksi organisaatioksi kuin Euroopan talousyhteisö (EEC). Pohjoismaat neuvottelivat uuden talousorganisaation, Nordekin, perustamisesta. Nordekin pääpaikaksi olisi tullut Malmö. Suomi ei ratifioinut sopimusta, koska Neuvostoliitto olisi saattanut pitää Suomen liittymistä Nordekiin mahdollisena uhkatekijänä Suomen puolueettomuudelle. Neuvostoliitto hyvitti Suomea runsaalla bilateraalikaupalla. Ilman Suomen mukanaoloa pohjoismainen suunnitelma ei toiminut, ja Norja ja Tanska hakivat jäsenyyttä EEC:ssä. Tanskasta tuli EEC:n jäsen vuonna 1973, mutta norjalaiset hylkäsivät EEC:n kansanäänestyksessä.

OrganisaatioMuokkaa

NeuvostoMuokkaa

Neuvoston poliittista yhteistyötä tehdään Pohjoismaiden neuvoston viidessä valiokunnassa sekä valiokuntia johtavassa puheenjohtajistossa. Valiokunnat ovat kestävä Pohjola, osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa, hyvinvointi Pohjolassa sekä vaalikomitea. Puheenjohtajistossa neuvoston poliittinen johto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä. Yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa toimintaa valvotaan parlamentaarisessa tarkastuskomiteassa.[3]

Kaikilla kolmella saamelaiskäräjillä (Suomi, Ruotsi, Norja) on tarkkailija-asema Pohjoismaiden neuvostossa ja oikeus lähettää edustaja neuvoston istuntoon. Vuonna 2016 Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle myönnettiin lisäksi laajennettu tarkkailija-asema. Täten saamelaisedustajat voivat osallistua neuvoston valiokuntakokouksiin silloin, kun niissä käsitellään saamelaisia koskevia asioita, mutta heillä ei ole äänioikeutta.[4]

PuolueryhmätMuokkaa

Neuvostossa toimii viisi pohjoismaista puolueryhmittymää: Konservatiivinen ryhmä, Keskiryhmä, Sosiaalidemokraattinen ryhmä, Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä ja Vapaa Pohjola. Ryhmän perustamiseen vaaditaan vähintään neljä jäsentä kahdesta maasta.[5] Norjan edistyspuolue ja Islannin Hreyfingin-puolueen edustaja toimivat ilman puolueryhmää.[6]

Nuorten Pohjoismaiden neuvostoMuokkaa

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (ruots. Ungdomens Nordiska råd, UNR) edustaa nuorten ääntä Pohjoismaiden neuvostossa. Toiminta rahoitetaan pääosin Pohjoismaiden neuvoston avulla.

UNR sai oman puheenjohtajiston vuonna 2002 ja on sen jälkeen vaikuttanut integroituna osana Pohjoismaiden neuvostossa tarkoituksenaan tuoda esiin nuorten ääntä ja heidän toivomaansa politiikkaa. UNR:n korkein päätöksentekoelin on UNR:n vuosittainen istunto, joka järjestetään joka vuosi viikonloppuna ennen Pohjoismaiden neuvoston istuntoa. Tämän lisäksi UNR:n puheenjohtajisto osallistuu Pohjoismaiden neuvoston kokouksiin. UNR:n puheenjohtajisto koostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka tulevat kahdeksasta poliittisesta kattojärjestöstä sekä Pohjoismaiden Nuorten Liitosta, jolla on tarkkailijastatus.

UNR:n sihteeristö on Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallinnassa ja sijoitettu Helsinkiin.

JäsenmaatMuokkaa

 
Pohjoismaiden neuvoston jäsenmaat tummansinisellä; liitännäisjäsenet vaaleansinisellä.
Valtio Liittyi
  Islanti 1952
  Norja 1952
  Ruotsi 1952
  Tanska 1952
  Suomi 1955
  Ahvenanmaa (liitännäisjäsen) 1970
  Färsaaret (liitännäisjäsen) 1970
  Grönlanti (liitännäisjäsen) 1984

PääsihteeritMuokkaa

Nimi Virka-aika Valtio
Emil Vindsetmo 1971–1973   Norja
Helge Seip 1973–1977   Norja
Gudmund Saxrud 1977–1982   Norja
Ilkka-Christian Björklund 1982–1987   Suomi
Gerhard af Schultén 1987–1989   Suomi
Jostein Osnes 1990–1994   Norja
Anders Wenström 1994–1996   Ruotsi
Berglind Asgeirsdóttir 1996–1999   Islanti
Frida Nokken 1999–2007   Norja
Jan-Erik Enestam 2007–2013   Suomi
Britt Bohlin 2014–2021   Ruotsi
Kristina Háfoss 2021–   Färsaaret

PalkinnotMuokkaa

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi erilaista palkintoa: luonto- ja ympäristöpalkinnon sekä neljä kulttuuripalkintoa, joista uusin on vuonna 2012 perustettu Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013.[7]

LähteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo Kotimaisten kielten keskus. 25.4.2013. Viitattu 28.6.2013.
  2. Suomen ja islannin kielen asema vahvistuu Pohjoismaiden neuvostossa norden.org. Viitattu 31.10.2018.
  3. Tietoa Pohjoismaiden neuvoston valiokunnista norden.org. Viitattu 30.12.2020.
  4. Saamelaisten asema vahvistuu Pohjoismaiden neuvostossa – jäsenyyttä ei luvassa Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. 19.4.2016. Viitattu 29.8.2021.
  5. Tietoa puolueryhmistä Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 25.9.2013.
  6. Puolueryhmiin kuulumattomat Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 25.9.2013.
  7. Pohjoismaiden neuvostolta uusi kirjallisuuspalkinto Yle. 2.11.2012. Viitattu 25.9.2013.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjoismaiden neuvosto.