Perunalajikkeet

Perunalajikkeet ovat villistä perunasta jalostettuja lajikkeita.

Suomessa käytettiin vuonna 2007 noin 50:tä perunalajiketta teolliset tärkkelysperunat mukaan lukien.^[1]. Suomen selvästi suosituin perunalajike on Melody, jonka viljelyosuus ruokaperunan ja ruokateollisuusperunan tuotannosta v. 2016 oli n. 12 %. Seuraaville sijoille sijoittuvat Marabel, Solist, Colomba, Afra, Timo ja Nicola.^[2]

Muodon mukaan

Perunoiden muodolla ei ole niiden ruoanlaittotapaan tai käyttöön merkitystä, mutta muotoon liittyviä nimityksiä on joillain perunalajikkoilla. kuten puikulaperunoilla, jotka ovat pitkulaisia muodoltaan. Tunnetuin puikulaperuna on Lapin puikula, joka on Euroopan unionissa vahvistettu suojattu nimitys Lapissa kasvatettavalle erittäin tärkkelyspitoiselle ruokaperunalle.

Värin mukaan

Perunalajikkeet vaihtelevat väreittäin. Yleensä kuoret ovat kellertäviä, mutta myös hieman punajuuren väriä muistuttavia kuoreltaan punertavia perunalajikkeita on. Kuoren alta katsoen jotkut perunalajikkeet ovat vaaleamman kellertäviä kuin toiset.

Käytön mukaan

Ruokaperunat

Pääartikkeli: Ruokaperuna

Ruokaperunat ovat suurin perunatyyppi. Niitä käytetään kotitalouksissa pienimuotoiseen ruoanvalmistukseen. Ruokaperunoita tuotti 980 perunanviljelijää Suomessa.^lähde? Suomessa eniten viljeltyjä lajikkeita olivat v. 2016 mm. Melody, Afra, Colomba, Marabel, Solist ja Gala.^[2]

Varhaisperunat

Pääartikkeli: Varhaisperuna

Ruokaperunoihin kuuluvat myös ajallisesti varhain keväällä tuleentuvat perunat, varhaisperunat, joita myydään uusina perunoina. Aikaisemmin uusia perunoita tuli ensimmäisenä pääasiassa manner-Suomesta. Niitä viljeli 157 perunan sopimusviljelijää Suomessa.^lähde? Sen jälkeen Ahvenanmaalla ryhdyttiin viljelemään varhaisperunoita, koska siellä ilmaston vuoksi varhaiset perunalajikkeet valmistuvat varhain. Sen jälkeen tukkuliikkeet ryhtyivät tuomaan varhaisperunoita Kyprokselta. Nykyään Skåne on merkittävä Suomeen tuotavien varhaisperunoiden viljelypaikka.

Ruokateollisuusperunat

Pääartikkeli: Ruokateollisuusperuna

Ruokateollisuusperunat ovat perunoita, joita käytetään sellaisenaan perunasta valmistettujen ruokien raaka-aineena. Ruokateollisuusperunalajikkeisiin kuuluu ruokaperunalajikkeita. Kuitenkaan kaikki ruokaperunalajikkeet eivät ole erityisen soveltuvia ruokaperunateollisuudelle mm. muotonsa vuoksi.

Ruokateollisuusperunalajikkeista eniten käytettyjä Suomessa v. 2016 olivat Melody, Marabel, Innovator, Asterix, Belana ja Lady Claire.^[2]

Tärkkelysperunat

Pääartikkeli: Tärkkelysperuna

Tärkkelysperunat ovat perunoita, joissa on erittäin suuri tärkkelyspitoisuus, korkeampi kuin jauhoisissa perunoissa. Suuren tärkkelyspitoisuutensa vuoksi niitä käytetään elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka-aineina, ruokateollisuusperunoina ja tärkkelysperunoina. Nykyisin ne ovat myös erittäin merkittävä alkoholin raaka-aine.

Tärkkelysperunalajikkeista eniten viljeltyjä Suomessa olivat v. 2016 Posmo, Kuras, Kardal ja Saturna.^[2]

Ruoanvalmistuksen mukaan

Suomessa perunalajikkeet on ryhmitelty vähittäiskaupan helpottamiseksi kiinteämaltoisiin salaatti- ja keittoperunoihin, yleisperunoihin jauhoisiksi paistosperunoiksi ja jauhoisiin perunoihin perunasoseita varten. Jaon aloitti Kesko syksyllä 1998.

Keitettäessä kokonaisina pysyvien kiinteämaltoisten perunoiden merkkiväri on vihreä, koska niitä pidetään salaattiperunoina. Keitettäessä joskus rikkoutuvien yleisperunoiden, joiden hyvänä puolena on se, että ne imevät lievän jauhoisuutensa vuoksi liemiä, väri on perunapaistoksen keltainen.

Keitettäessä herkästi rikkoutuvien soseperunoiden tunnusväri on puolestaan punainen. 2006 oli Keskon pakkaaman kaupoissa myös tunnusväriltään musta kotitalouskäyttöön tarkoitettu pohjoisessa kasvanut puikulaperuna, joka luokiteltiin punaisella merkittyjä perunoita jauhoisemmaksi. Sen tunnusväri on musta. Jauhoisten perunoiden rikkoontuminen keitettäessä voidaan välttää höyryttämällä ne kattilassa, minkä pohjaosan muodostaa tavallinen keittokattila , mutta mihin voi liittää rei'itetyn sisäosan, jolloin siihen laitetut perunat kypsvät keitinveden höyryssä.

Teollisuutta varten on lisäksi olemassa tärkkelysperunoita, joita ei ole vähittäiskaupassa.

Kiinteämaltoiset perunat

Kiinteämaltoisia lajikkeita ovat mm. Solist, Colomba, Nicola, Annabelle, Siikli ja Musica.^[2]^[3] Kiinteämaltoisten perunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on vihreä. Kiinteämaltoisia perunoita käytetään yleensä keittoperunoina, koska ne eivät helposti hajoa keitettäessä.

Yleisperunat

Yleisperunoihin voidaan lukea mm. Melody, Marabel, Lady Felicia ja Jelly.^[3] Yleisperunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on keltainen.

Jauhoiset perunat

Jauhoisiin perunoihin voidaan lukea mm. Afra, Fontane, Lady Claire, Pito, Puikula, Rosamunda, Lady Britta ja Blue Congo.^[3] ^[2] Jauhoisten perunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on punainen. Jauhoisia perunoita käytetään perunasoseena ja uuniperunoina.

Maatiaisperunalajikkeita

Maatiaisperunalajikkeita ovat muun muassa:

Karjalan musta, Wärtsilän musta
Lemin punanen, Mikkelin peruna, Sokkalan peruna
Lemin kirjava, Lemin käyrä
Puikula, Lapin puikula
Aikio puikula
Kainuun musta, Kainuun kirjava, Vanha musta, Musta peruna, Kuusamon tumma
Vanha punainen
Jutkula, Jutkula punainen, Punainen puikula
Haalikas

Keitettävyys

Perunalajikkeiden soveltuvuus eri ruoanlaittotarkoituksiin riippuu niiden keitettävyydestä. Perunalle on vakioitu keittokoe, jonka avulla perunoita voidaan arvioida. Keitettävyyden vertailuperunana on Suomessa ollut Bintje. Keitettävyys on heikompi tärkkelystä runsaasti sisältävillä perunoilla verrattuna tärkkelystä vähän sisältäviin perunoihin.

Vähittäiskaupassa Kesko ryhtyi ilmoittamaan värikoodein perunoiden koossapysymisominaisuuksista 1988. Yleensä vähiten tärkkelystä sisältävät peruvat ovat kiinteämaltoiset perunat, joiden väritunnus on vihreä siksi, että ne pysyvät erittäin hyvin koossa ja soveltuvat ruoanlaitossa perunasalaattiperunoiksi. Suomessa näitä perunalajikkeita ovat Adora, Appell, Bintje, Fambo, Felsina, Hankkijan Timo, Matilda, Nicola, Ostara, Rikea, Rocket, Siikli, Sini, Ukama, Velox ja Venla.

Yleensä hieman enemmän tärkkelystä sisältävät ja salaattiperunoita heikommin koossa pysyvät mutta silti kaikkiin kaupan oleviin perunoihin nähden edelleen hyvin koossa pysyvät perunat ovat jauhoisia kiinteämaltoisia perunoita.

Kiinteämaltoisten ja jauhoisten perunoiden väliin jäävä ryhmä, yleensä keittoperunoiksi sopivat mutta salaatteihin keitettyinä liian pehmeät, ovat yleisperunoita. Niiden väritunnus on keltainen. Yleisperunoita jauhoisempi ryhmä ovat jauhoiset yleisperunat.

Ruokaperunoiden tärkkelyspitoisimmat ja jauhoisimmat perunat ovat jauhoiset perunat. Ne eivät yleensä pysy koossa ainakaan voimakkaasti keitettyinä. Ne soveltuvat hyvin soseperunoiksi. Jauhoisten perunoiden erikoisryhmä ovat tärkkelysperunat, joita ei myydä ruokaperunoina vaan jotka menevät tärkkelysperunateollisuudelle. Tärkkelysperunat ovat aina jauhoisia perunoita.

Katso myös

Lähteet

↑ Finfood-uutispalvelu via Nettikeittiö: Lajikkeita yli neljäkymmentä, luettu 27.5.2007 ISSN 1796-7023
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f MAVI/Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä
↑ ^a ^b ^c Puutarhakalenteri 2016: Ruokaperunalajikkeiden vertailu

Aiheesta muualla

The European Cultivated Potato Database: Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
Washington State University: Potato Information and Exchange: Potato Varieties and Seed Potatoes - Catalogs, Lists, and Databases

Suomen perunalajikkeet ()

[Nettikeittiö-1] Finfood-uutispalvelu via Nettikeittiö: Lajikkeita yli neljäkymmentä, luettu 27.5.2007 ISSN 1796-7023

[:0-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f MAVI/Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

[:1-3] Puutarhakalenteri 2016: Ruokaperunalajikkeiden vertailu

[1]

[2]

[3]