Avaa päävalikko

Luettelo Suomen työväenliikkeen varhaisvuosien vaikuttajista

(Ohjattu sivulta Ola Castrén)

Tämä luettelo sisältää henkilötietoja suomalaisessa työväenliikkeessä ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917 vaikuttaneista henkilöistä, joista Wikipediassa ei ole omaa artikkelia.

CMuokkaa

Castrén, OlaMuokkaa

Olof "Ola" Castrén (1. elokuuta 1882 Helsinki – 25. tammikuuta 1913 Helsinki[1]), Helsingin yliopistossa opiskellut filosofian tohtori, väitöskirja De sociala strömningarna i Frankrike på Ludvig XIV:s tid (1911).[2] Oli lyhyen aikaa mukana Helsingin ruotsalaisen työväenyhdistyksen toiminnassa syksystä 1902 lähtien, jolloin sen yhteyteen perustettiin ylioppilaiden nuorisoklubi. Kirjoitti vuonna 1906 Hakaniemen mellakan jälkeen Framtid-lehteen artikkelin, jossa sanoi sosialidemokraattien ennustaneen yhteiskunnallisen kehityksen suunnan oikein ja mainitsi heidän jatkossa edustavan merkittävää voimaa.[3] Isä päätoimittaja Robert Castrén[1] ja veli kirjallisuudentutkija Gunnar Castrén.

KMuokkaa

Kemppainen, JaakkoMuokkaa

Jaakko Kemppainen (1869–1931[4]), räätälimestari ja Oulun työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Mukana työläisaktivistien toiminnassa, osallistuen mm. kagaalin järjestämään Bodenin kokoukseen maaliskuussa 1904.[5] Myöhemmin jääkäriliikkeen etappimies Oulussa yhdessä värvääjinä toimineiden Hannes Uksilan ja Yrjö Mäkelinin kanssa.[6]

Kukkola, AugustMuokkaa

August Kukkola, Finlaysonin Tampereen puuvillatehtaan värjäri, joka tunnettiin lempinimellä "Partaäijä". Oli perustamassa Finlaysonin värjärien ammattiosastoa vuonna 1900 ja suurlakon aikana lokakuussa 1905 hänen aloitteestaan perustettiin Finlaysonin tehtaiden sosialidemokraattinen ammattiosasto.[7] Kuului myös Tampereen suurlakkokomiteaan[8] ja oli mukana Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa 1907.[9] Osallistui vielä Tampereen työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhlaan 1966.[10]

Käärmekangas, AappoMuokkaa

Abraham "Aappo" Käärmekangas (myös Kärmekangas), puuseppä Viipurista. Toimi vaikuttajana mm. nuorelle Yrjö Sirolalle.[11] Heinäkuussa 1899 mukana Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa, jossa kannatti sosialistista linjaa[12] ja valittiin puoluehallitukseen.[13] Muutti mahdollisesti myöhemmin Kanadaan.[14]

LMuokkaa

Lehtonen, ViktorMuokkaa

Gustaf Viktor Lehtonen (1852 Taivassalo – 1922 Taivassalolähde?), kansakoulunopettaja ja wrightiläisen työväenliikkeen vaikuttaja. Perusti maaliskuussa 1887 Porin Työväenyhdistyksen yhdessä sanomalehtimies Matti Kauppisen kanssa.[15]

Lillnix, J. E.Muokkaa

J. E. Lillnix, räätäli ja Vaasan työväenyhdistyksen johtohahmo. Työväenliikkeen veteraani, joka oli mukana jo 1899 Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa, kannattaen siellä sosialistista linjaa.[16] Vuonna 1906 Oulun puoluekokouksessa menettelytapakysymystä pohdittaessa tuli tunnetuksi lausahduksestaan ”Ollaan joko sosialidemokraatteja tahi vallankumouksellisia, mutta molempia yhtaikaa ei voi olla.”[17] SDP:n ehdokkaana vielä vuoden 1933 eduskuntavaaleissa[18] sekä kunniaveteraanina 1952 puoluekokouksessa Helsingissä yhdessä Ida Aalle-Teljon kanssa.[19]

Lundelin, VendlaMuokkaa

Vendla Lundelin (1862–1949), kirjaltaja ja Tampereen työväenyhdistyksen pitkäaikainen kuoronjohtaja.[20] Vuodesta 1897 lähtien mukana Suomen Kirjaltajaliiton toiminnassa.[21][22] Työskenteli myös opettajana 1911 lakkautetussa Massunmäen koulussa, joka sijaitsi Tampereen Kyttälän kaupunginosan Pellavatehtaanmäellä.[23] Tampereen suurlakkokomitean jäsen vuoden 1905 suurlakon aikana[8] sekä Tampereen äänioikeuskomitean jäsen 1905–1906.[24] Lundelinin isä oli kuoronjohtaja Fredrik Lundelin ja sisaruksia muusikot Sikstus, Fredrika ja August Lundelin.[20] Kaikista on Vendlan ohella henkilökuva Helvi Jokisen tamperelaisia kulttuurivaikuttajia esittelevässä kirjassa Renkaita suvannon pinnassa (1947).[25] Kansan Sivistysrahaston alaisuudessa toimii nykyään S.B., Frederik ja Vendla Lundelinin rahasto.[26]

MMuokkaa

Mannerstam, JohnMuokkaa

Johan Bernhardsson (John Bernhard) Mannerstam (s. 25. marraskuuta 1883 Helsinki), suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Helsingin yliopistossa 1906.[27] Mukana työläisaktivistien toiminnassa kannattaen vallankumouksellista linjaa. Vuoden 1906 Viaporin kapinan aikana kuului punakaartin johtoon yhdessä Johan Kockin ja Jean Boldtin kanssa.[28] Lähti maanpakoon Kanadaan ja työskenteli toimittajana Ontarion Port Arthurissa ainakin vuonna 1909.[29] Avioitui tammisaarelaisen Elin Emilia Hagströmin (s. 1880) kanssa 1905, pariskunnalle syntyi myöhemmin kahdeksan lasta.lähde?

Metsäranta, E. A.Muokkaa

Emil Arvid Metsäranta, ammattiyhdistysmies Helsingistä, joka toimi muun muassa Suomen Ammattijärjestön sihteerinä 1921–1924.[30] Puoliso vuodesta 1921 kansanedustaja Elsa Metsäranta.[31]

SMuokkaa

Sandelin, KaarloMuokkaa

Kaarlo Sandelin (myöh. Salmelin / Salmela, s. 1875[32]), Kansan Lehden toimittaja Tampereelta.[33] Oli 1898 perustamassa lehteä julkaissutta Tampereen Työväen Sanomalehti Osakeyhtiötä, kuuluen sen suurimpiin osakkaisiin yhdessä Anton Salakarin ja Akusti Samuel Vuorelan kanssa.[34] Tampereen suurlakkokomitean jäsen vuoden 1905 suurlakon aikana.[8]

Stolt, HannesMuokkaa

Hannes Stolt, ruotsinkielinen toimittaja Uudeltamaalta. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen pidetyssä suuressa sosialidemokraattisen työväen kokouksessa valittiin SDP:n väliaikaiseen puoluetoimikuntaan.[35] Arbetarbladetin päätoimittaja vuonna 1921.[36] Puoliso Gustaf Wistbackan tytär Edith (k. 1958).[37] Haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle.[38]

WMuokkaa

Wistbacka, GustafMuokkaa

Gustaf Alfred Wistbacka (s. 7. helmikuuta 1864 Teerijärvi), Pohjanmaalla syntynyt puuseppä, joka muutti Helsinkiin 1886.[37] Aloitteentekijä Helsingin ruotsalaisen työväenyhdistyksen perustamisessa vuonna 1898[39] ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Kuului myös 1899 perustetun Finlands Svenska Arbe­tarförbundin ensimmäisiin johtohahmoihin. Lähti siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan ilmeisesti jo vuoteen 1901 mennessä. Wistbackan tytär Edith (k. 1958) avioitui Arbetaren-lehden päätoimittajan Hannes Stoltin kanssa ja toimi myös itse työväenliikkeessä.[37]

LähteetMuokkaa

  • Soikkanen, Hannu: Sosialismin tulo Suomeen – Ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti, WSOY, Porvoo–Helsinki, 1961.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Ylioppilasmatrikkeli 1900–1907 Helsingin yliopisto. Viitattu 8.12.2015.
  2. De sociala strömningarna i Frankrike på Ludvig XIV:s tid Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2015.
  3. Soikkanen, s. 209, 352.
  4. Oulun historian henkilöitä Aikamatka Oulu. Viitattu 8.12.2015.
  5. Soikkanen, s. 105, 249.
  6. Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV 1856-1918, Oulu, Oulun kaupunki, 1976.
  7. Turunen, Risto: Kun tehtaalaiset heräsivät – suurlakko 1905 2/2014. Intiim. Viitattu 12.12.2015.
  8. a b c Koivisto, Tuomo: Tampereen Ammatillisen Paikallisjärjestön perustaminen monen mutkan takana 4/2005. Kenttäväki. Viitattu 12.12.2015.
  9. Suomen Ammatijärjestön perustavan kokouksen edustajat Suomen historian dokumentteja. Viitattu 12.12.2015.
  10. Tampereen työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhla 6.5.1966, jäseniä ryhmäkuvassa Finna. Viitattu 12.12.2015.
  11. Sainio, Venla: SIROLA, Yrjö
 12/2014. Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 8.12.2015.
  12. Soikkanen, s. 69.
  13. Kari, J. K.: Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja, s. 101. Turku: Suomen Työväenpuolue, 1899. Teoksen verkkoversio.
  14. Yrjö Raivio: Kanadan suomalaisten historia I-II Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 8.12.2015.
  15. Saarinen, Juhani: Porin historia III. 1809–1939, s. 540. Porin kaupunki, 1972.
  16. Soikkanen, s. 69, 254.
  17. Kenttä, Risto: Oululaiset nuoressa työväenpuolueessa 28.8.2006. Yrjö Mäkelin -seura. Viitattu 8.12.2015.
  18. SDP:n painettu eduskuntavaalijuliste Arjen historia. Viitattu 8.12.2015.
  19. Mäkelä, Aaro: Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.y:n XXII Puoluekokouksesta, s. 19. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1952. Teoksen verkkoversio.
  20. a b Seppänen, Anne: Populaarikulttuuri sosiaalistamisväylänä – Tampereen työväestön julkiset huvit 1860-luvulta vuoteen 1917, s. 80. Tampere: Tampereen yliopistopaino, 2000. Teoksen verkkoversio.
  21. Gutenberg 4/1897. Projekt Runeberg. Viitattu 12.12.2015.
  22. Suomen kirjaltajaliiton ensimmäinen sääntömääräinen yleinen kokous pidettiin 17.-19.8.1899 Arjen historia. Viitattu 12.12.2015.
  23. Tampereen Pellavatehtaanmäki (='Massunmäki') 12/2009. Jukka Joutsi. Viitattu 12.12.2015.
  24. Tampereen äänioikeuskomitean jäsenet 1905. Arjen historia. Viitattu 12.12.2015.
  25. Renkaita suvannon pinnassa Kirjasampo. Viitattu 12.12.2015.
  26. KSR:n rahastot Kansan Sivistysrahasto. Viitattu 12.12.2015.
  27. Ylioppilasmatrikkeli 1900–1907 Helsingin yliopisto. Viitattu 8.12.2015.
  28. Soikkanen, s. 239, 245.
  29. Ontario Births, 1869-1910 Archives of Ontario. Viitattu 8.12.2015.
  30. Valkonen, Marjaana: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y. 1907–87, s. 67–69. Helsinki: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, 1989. ISBN 951-714-136-x.
  31. Elsa Metsäranta Eduskunta. Viitattu 10.12.2015.
  32. Kaarlo Salmela, ent. salmelin/sandelin (1875-) Finna. Viitattu 12.12.2015.
  33. Tanni, Sanna: Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon, s. 20. Tampere: Tampereen yliopiston Historiatieteen ja filosofian laitos, 2008. Teoksen verkkoversio.
  34. LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ T–Ö Pörssitieto. Viitattu 12.12.2015.
  35. Pöytäkirja Suomen Sos.-Dem. Puolueen ylimääräisestä puoluekokouksesta Helsingissä 27–29 p:nä jouluk. 1918, s. 23. Kotka: Suomen Työväenpuolue, 1920. Teoksen verkkoversio.
  36. Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 32. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1.
  37. a b c Vem var Gustav Alfred Wistbacka? 29.10.2007. Loffe.net. Viitattu 8.12.2015.
  38. Hannes Stolt Find A Grave. Viitattu 8.12.2015.
  39. Soikkanen, s. 216.