Elsa Metsäranta
Elsa Matilda Metsäranta (synt. Fallström, ent. Aalto, 14. maaliskuuta 1887 Tuusula – 25. tammikuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1933–1941.[1]
| Elsa Metsäranta | |
|---|---|
 Elsa Metsäranta vuonna 1937. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.9.1933–25.1.1941
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. maaliskuuta 1887 Tuusula |
| Kuollut | 25. tammikuuta 1941 (53 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | ammattiyhdistystoimitsija |
Elämä
muokkaaTuusulan Rustjärvessä syntyneen Elsa Metsärannan vanhemmat olivat Hyrylätä kotoisin ollut palstatilallinen Karl Evert Fallström (myöh. Virta, 1858-1918) ja Aleksandra Lucander (s. 1863).[2] Kansakoulun käytyään hän lähti ompelijaksi Helsinkiin. Metsäranta vaikutti muun muassa Raittiusyhdistys Kilvessä ja esiintyi Kansan Näyttämöllä. Myöhemmin hän työskenteli sosialidemokraattisen naisliiton kiertävänä luennoitsijana muun muassa Porin ja Hämeenlinnan seuduilla. Vuonna 1916 Metsäranta muutti puolisonsa kotiseudulle Turenkiin, jossa hänestä tuli paikallisen työväenliikkeen keskeisiä hahmoja.[3][4] Metsärannan puoliso kuol sisällissodan jälkeen vankileirillä ja hän joutui itsekin pakoilemaan valkoisia.[2]
Sodan jälkeen Metsäranta toimi sosialidemokraattisen raittiusliiton sihteerinä 1919-1924, kunnes avioitui uudelleen ja muutti puolisonsa perässä Kotkaan.[4] Myöhemmin hän työskenteli sosialidemokraattisen työläisnaisliiton toimitsijana 1928-1932. Metsäranta valittiin eduskuntaan 1933.[2] Hän oli myös presidentin valitsijamies 1937.[1]
Elsa Metsäranta kuoli äkillisesti eduskunnan joululoman aikana Mehiläisen sairaalassa tammikuussa 1941.[5][6] Hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi Väinö Meltti, joka siirtyi välittömästi SDP:stä eronneeseen sosialistiseen eduskuntaryhmään.[6]
Perhe
muokkaaElsa Metsärannan ensimmäinen puoliso oli Janakkalassa syntynyt asemamies Väinö Gustaf Aalto (1888-1918), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1912. Pariskunnalla oli yksi poika.[1] Punakaartiin kuulunut Aalto teloitettiin Hämeenlinnan vankileirillä toukokuussa 1918.[7] Vuonna 1921 Metsäranta meni naimisiin Suomen Ammattijärjestön sihteerinä toimineen E. A. Metsärannan kanssa.[1]
Teokset
muokkaa- Kymmenen vuotta 1928–1938 : muistelma Viipurin läänin läntisen vaalipiirin sos.-dem. naispiirijärjestön toiminnasta. Kotka: Viipurin läänin läntisen vaalipiirin sosialidemokraattinen naispiiritoimikunta, 1938. Työväenliikkeen kirjasto (PDF).
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Elsa Metsäranta Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 10.12.2015.
- ↑ a b c Kansanedustaja Elsa Metsäranta 50-vuotias. Kansan Lehti, 13.3.1937, nro 60, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Kansanedustaja Elsa Metsäranta 50-vuotias. Toveritar, 1937, nro 6, s. 93. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ a b Elsa Metsäranta 50-vuotias. Raitis Kansa, 1937, nro 3, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Elsa Metsäranta död. Arbetarbladet, 27.1.1941, nro 10, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ a b ”L. J.”: Från riksdagen och den övriga politiska arenan. Vasabladet, 8.2.1941, nro 33, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Aalto, Väinö Kustaa Sotasurmasampo 1914–1922. 20.11.2019. Kansallisarkisto. Viitattu 23.3.2024.