Väinö Meltti

suomalainen poliitikko

Väinö Johannes Meltti (12. maaliskuuta 1898 Viipuri3. toukokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana ja Uudenmaan läänin maaherrana. Hän edusti vuoteen 1941 SDP:tä ja sotien jälkeen SKDL:ää.

Väinö Johannes Meltti
Uudenmaan läänin maaherra
Edeltäjä Armas-Eino Martola
Seuraaja Reino R. Lehto
Kansanedustaja
1941, 1944–1945
Ryhmä/puolue Sosialistinen eduskuntaryhmä (1941, 1944–1945)
Henkilötiedot
Syntynyt 12. maaliskuuta 1898
Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut 3. toukokuuta 1964 (66 vuotta)
Suomi Helsinki, Suomi
Kansalaisuus Suomi Suomi
Puoliso Hellä Meltti
Tiedot
Puolue SDP 19xx–1941
SKDL 1944–1964
SYP 1946–1955

Meltin vanhemmat olivat kaakelintekijä Antti Meltti ja Hilma Josefina Tokon-Autio. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921 ja filosofian kandidaatiksi 1927. Hän oli Akateemisen Sosialistiseuran perustajajäseniä vuonna 1925. Meltti työskenteli Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä ensin toimittajana 1922–1928 ja sitten toimitussihteerinä 1928–1930. Hän toimi myös SDP:n valistussihteerinä 1927–1928. 1930-luvulla Meltti johti ensin Valkeakosken työväenopistoa 1930–1932 ja sen jälkeen Kotkan työväenopistoa 1932–1941.

Meltti nousi eduskuntaan 1. helmikuuta 1941 Elsa Metsärannan tilalle. SDP:stä erotettujen ”kuutosten” kannattajiin kuulunut Meltti liittyi Sosialistiseen eduskuntaryhmään, ja hänet erotettiin SDP:stä 27. toukokuuta[1]. Meltti pidätettiin edustajantoimestaan marraskuussa 1941. Jo aikaisemmin 2. heinäkuuta 1941 hänet suljettiin sisäministeriön päätöksellä turvasäilöön, jossa hänet pidetiin syksyyn 1944 asti.[2] Meltti palasi kansanedustajaksi 4. marraskuuta 1944 ja oli mukana perustamassa SKDL:ää.

Meltti valittiin Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen puoluetoimikunnan varajäseneksi maaliskuun 1946 perustavassa kokouksessa[3] ja varsinaiseksi jäseneksi vuosien 1947[4] ja 1951 puoluekokouksissa.[5] SYP:n päätettyä erota SKDL:stä maaliskuussa 1955 Meltti erosi SYP:stä.[6]

Sodan jälkeen Meltti toimi Vapaa Sana-lehden päätoimittajana lyhyen aikaa 1944 sekä Valtion tiedotuskeskuksessa apulaisjohtajana 1945 ja johtajana 1945–1946.[2] Vuonna 1946 Meltti nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi. Hän jatkoi toimessa kuolemaansa saakka.

Meltti avioitui vuonna 1922 Martta Hellä Forsströmin kanssa. Myös Hellä Meltti oli vuonna 1961 lyhyen aikaa SKDL:n kansanedustaja.

TeoksiaMuokkaa

  • Kotkan työväenyhdistys 1888-1938 : kappale Suomen työväenliikkeen historiaa. Kotkan sos.-dem. työväenyhdistys, Kotka 1938
  • Työaika teollisuudessa. Yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden kustannus Oy Tiede, Helsinki 1939
  • Neuvostoliitto Webbien kuvaamana : piirteitä sosiaalisen ja kulttuurielämän kehityksestä. Yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden kustannus Oy Tiede, Tampere 1941
  • Vapaa kansansivistystyö ja työväenopistot. Tammi, Helsinki 1946
  • Maapallo ja ihmiskunnan mahdollisuudet : voiko maa elättää nopeasti lisääntyvän väestönsä?. Suomen rauhanpuolustajat, Helsinki 1956

ToimitustöitäMuokkaa

  • Maailman tulevaisuuden perusteet : tiedonannot Krimin ja Berliinin konferensseista : Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja sekä Suomen välirauhansopimus. Otava 1945

SuomennoksiaMuokkaa

  • J. S. Fletcher : Markenmoren salaisuus ; englanninkielestä suomentanut Väinö Meltti. Karisto 1924, 2. painos 1945 (alkuteos The Markenmore mystery)
  • H. B. Marriott Watson : Neidon puolesta : historiallinen seikkailuromaani. Karisto 1924 (alkuteos Captain Fortune)
  • P. G. Wodehouse : Rauhatonta rahaa ; 7. painoksesta suomentanut Väinö Meltti. Karisto 1924, 2. painos 1992 (alkuteos Uneasy Money)
  • James Oliver Curwood : Taistelu naisesta. Kariston nuorisonkirjoja 63. Karisto 1924, 2. painos 1944, 3. kiel. tark. painos 1980 (alkuteos The Alaskan)
  • William Grenvil : "Albatrossin" kapina. Karisto 1925 (alkuteos The Mutiny of the "Albatross")
  • Edgar Rice Burroughs : Tarzan ja pikkuväki : seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä. Kariston nuorisonkirjoja 71. Karisto 1925, 8. painos 1954 (alkuteos Tarzan and the Ant Men)
  • Edgar Rice Burroughs : Ikuinen rakastaja. Kariston nuorisonkirjoja 72. Karisto 1926 (alkuteos The Eternal Lover)
  • R. L. Sunderland : Kaksitoista parasta korttipeliä ; suom. sovittanut Väinö Meltti. Kariston tietokirjoja 15. Karisto 1926
  • Parhaita amerikkalaisia saarnoja ; toimittanut ja henkilötiedoilla varustanut Joseph Fort Newton ; englanninkielestä suom. Väinö Meltti. Karisto 1926
  • James Oliver Curwood : Pohjolan kukka : seikkailuja suurilla saloilla. Karisto 1926, 2. painos 1936, 3. painos 1945, 4. kiel. tark. painos 1980 (alkuteos Flower of the North)
  • Rafael Sabatini : Ansa : historiallinen seikkailuromaani ; englanninkielestä suom. Väinö Meltti. Karisto 1927 (alkuteos The Snare)
  • Warwick Deeping : Sorrell ja hänen poikansa ; 12. painoksesta suom. Väinö Meltti. Karisto 1927 (alkuteos Sorrell and Son)
  • Basil King : Pelon voittaminen. Elämän arvoja, ajattelu-lukemisto 20. Vuosisadan ihmisille 13. Karisto 1928 (alkuteos The Conquest of Fear)
  • Max Adler : Uusia ihmisiä : ajatuksia sosialistisesta kasvatuksesta ; saksankielestä tekijän luvalla suomentanut Väinö Meltti. Kansanvalta, Helsinki 1928, 2. uud. painos Sosiaalidemokraattisen opiskelijanuorison keskusliitto, Helsinki 1973
  • Romain Rolland : Edelläkävijät. Tammi, Helsinki 1945 (alkuteos Les précurseurs)
  • Lars Ahlin : ...veljet keskenään ; tekijän luvalla suom. Väinö Meltti. Tammi, Helsinki 1945 (alkuteos Tåbb med manifestet)
  • Edvard Westermarck : Kristinusko ja moraali ; englannin kielestä suom. Väinö Meltti. Otava 1984 (alkuteos Christianity and morals)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Sinisalo, Taisto & Korjus, Olli: Väinö Meltti (1898–1964): Ajankuvia itsenäisyytemme ensimmäisiltä vuosikymmeniltä: ”Olen marxilainen demokraatti päämääränä sosialistinen yhteiskunta”: Tutkielma tutkijasta, politiikosta, kansanedustajasta ja poliittisesta vangista, Kotkan työväenopiston johtajasta, SKDL:n perustajasta ja maaherrasta. Kotka / Helsinki: Kotkan työväenyhdistys / Demokraattinen sivistysliitto, 1998. ISBN 951-97831-0-5.

LähteetMuokkaa

  1. Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 2. 1937–1944, s. 194–195. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1987. ISBN 951-9220-44-5.
  2. a b Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, s. 53, 77, 108. Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-492-768-0.
  3. E. Hiitonen: Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue lisää vasemmiston toimintamahdollisuuksia. Vapaa Sana, 8.7.1947.
  4. Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue jatkanut perustavaa kokoustaan. Vapaa Sana, 21.10.1947.
  5. Sosialistisen yhteisrintaman merkeissä eduskuntavaaleihin ja maamme tulevaisuutta rakentamaan. SYP:n puoluekokous päättyi eilen. Vapaa Sana, 30.4.1951.
  6. SYP hajoamistilassa. Vapaa Sana, 14.3.1955.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  Edeltäjä:
Armas-Eino Martola
Uudenmaan läänin maaherra
1946–1964
Seuraaja:
Reino R. Lehto