Keskikylä (Muolaa)
Keskikylä (ven. Староселье, Staroselje,[1] v:een 1948 Ке́скикюля) on kylä Muolaanjärven eteläpäässä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Keskikylä kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.
Keskikylä Староселье |
|
---|---|
Keskikylää vuonna 2007 |
|
Keskikylä Староселье |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Leningradin alue |
Piiri | Viipurin piiri |
Kunta | Kyyrölä |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | Kylä |
Aikavyöhyke | UTC+3 |
Historia
muokkaaKyläkuva
muokkaaKeskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen[2] Muolaan kunnan keskiosassa.[3] Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi.[4] Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen.[4] Keskikylän muodostaneet neljä kylää ulottuivat pitkinä ja kapeina sarkoina Muolaanjärven rannasta Perkjärven koillisrannalle, jonka lisäksi Jääskelään, Orolaan ja Pyykkölään kuului vielä metsäpalstat naapurikylän Taaperniemen länsipuolelta.[4] Keskikylässä oli yhteensä noin 30-40 taloa.[2] Keskikylän alueen pinta-ala oli vuonna 1936 yhteensä 12,53 neliökilometriä.[5] Keskikylästä johti kylätiet Taaperniemeen, Lavolaan ja Kyyrölästä Perkjärvelle johtavalle maantielle.[6] Kylien pellot olivat keskittyneet Muolaanjärven eteläpuolelle.[2][4]
Peltoa (ha) | Niittyä (ha) | Metsää (ha) | Kokonaispinta-ala (ha) | |
---|---|---|---|---|
Jääskelä | 64,47 | 3,15 | 329,88 | 423,49 |
Norkkola | 37,85 | 2,56 | 172,48 | 212,89 |
Orola | 40,21 | 8,14 | 232,94 | 281,76 |
Pyykkölä | 90,03 | 3,83 | 240,13 | 334,82 |
Keskikylä yhteensä | 232,56 | 17,68 | 975,43 | 1 252,96 |
Keskikylän koulupiiri perustettiin vuonna 1936 jakamalla Muolajärven koulupiiri kahtia Viholan ja Keskikylän piireihin.[7] Keskikylän koulupiirin koulu toimi aluksi entisessä Muolajärven koulussa piirin reunalla.[7] Uusi koulurakennus valmistui piirin keskelle kyläkeskustaan vuonna 1939, mutta koulu ehti toimia siinä vain muutaman viikon ennen kuin talvisota syttyi.[7] Koulu tuhoutui talvisodassa.[7]
Sota-aika
muokkaaKeskikylän alueen väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylien asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylät jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.
Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Keskikylän asukkaat asutettiin Akaaseen ja Urjalaan.[9]
Lähteet
muokkaa- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Viitteet
muokkaa- ↑ Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
- ↑ a b c Repo 1952, s. 478
- ↑ Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 17.1.2010.
- ↑ a b c d Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
- ↑ a b Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
- ↑ Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 17.1.2010)
- ↑ a b c d Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 238. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
- ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
- ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Kirjallisuutta
muokkaa- toim. Heino-Vesihiisi Maija: Perkjärvi, Kannaksen kuvastin seitsemin savuin sinisin (seitsemän kannakselaista kylää omien asukkaittensa kuvaamina: Perkjärven asemankylä, Perkjärven kylä, Ilola, Keskikylä, Lavola, Leipäsuo, Taaperniemi sekä Perkjärven tykistöleiri). Hämeenlinna: Karisto, 1998. ISBN 951-23-2522-5.
Muolaan kylät |
Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
---|---|
Kyyrölän kylät |
Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.