Kannila

entinen kylä luovutetussa Karjalassa

Kannila oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kylä sijaitsi Kirkkojärven pohjoispäässä noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen.[1] Kannilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola,[2] idässä ja etelässä Peikola sekä lännessä Koirala[1] Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä.[3][4][5]

Kyläkuva

muokkaa

Vuonna 1936 Kannilan kylän pinta-ala oli 3,43 neliökilometriä, josta oli peltoa 127 hehtaaria, niittyä yhdeksän hehtaaria ja metsää 207 hehtaaria.[6] Kirkkojärvestä Äyräpäänjärveen laskeva Kannilanjoki muodosti kylän Koiralan vastaisen länsirajan.[7][1] Kannilan kyläkeskus sijaitsi Koiralasta Punnukseen johtavan kylätien varrella.[8] Kylän pellot sijaitsivat Kirkkojärven rannalla ja Kannilanjoen varsilla.[1] Kylän peltopinta-ala lisääntyi huomattavasti Kirkkojärven laskun myötä.[7] Maanviljelyksen ohella monet kyläläiset harjoittivat kalastusta kalarikkaalla Kirkkojärvellä.[7] Kannilan kylä kuului Peikolan koulupiiriin.[9]

Historia

muokkaa

Kannilan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[10] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Kannilan asukkaat asutettiin Koijärvelle.[11]

Lähteet

muokkaa
  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  2. Repo 1952, s. 497-498
  3. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 19.1.2010)
  4. Karjalan kannas, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:200 000. Laktio Star corp., 1991. Kartan verkkoversio (viitattu 23.1.2010)
  5. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  6. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  7. a b c Repo 1952, s. 487
  8. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  9. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 235. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  10. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  11. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.