Karhula eli Volotštajevka (ven. Волочаевка)[1][2] on Karjalankannaksella Vuotjärven itäpäässä sijaitseva maaseututaajama. Se on nykyisin osa Viipurin piirin Raivolan eli Roštšinon kuntaa Venäjän Leningradin alueella. Karhula kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan kylä.

Karhula
Volotštajevka, Волочаевка

Karhula
Volotštajevka, Волочаевка

Koordinaatit: 60°27′35″N, 29°38′10″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Raivola
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Maaseututaajama
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 188831












Muolaan Karhulan kylä

muokkaa

Kyläkuva

muokkaa

Karhulan Suomelle kuuluessa se sijaitsi Muolaan kunnan eteläosassa Kivennavan vastaisella rajalla.[3] Karhulan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Hanttula ja pohjoisessa Jaarila sekä Kivennavan puolella idässä Pihlaistenkylä ja etelässä Rantakylä.[4][5] Kylän itäosan läpi virtasi Vuotjärven laskujoki Vuotjoki.[5] Vuonna 1936 Karhulan pinta-ala oli 6,02 neliökilometriä, josta oli peltoa 112 hehtaaria, niittyä 62 hehtaaria ja metsää 425 hehtaaria.[6]

Karhulan kyläkeskus sijaitsi korkealla mäellä ja sen viereisellä tasaisella hiekkanummella.[7] Mäeltä kylän pellot laskeutuivat jyrkästi Vuotjärveä kohti etelässä ja Vuotjokea kohden idässä.[7] Hanttulan asukkaat olivat maanviljelijöitä, jotka olivat keskittyneet perunan viljelyyn, joka sitten myytiin Viipuriin tai teollisuuden tarpeisiin.[7] Vuotjärven lasku lisäsi kylän peltopinta-alaa huomattavasti.[7] Karhulan kautta kulki kylätie Soittolasta Lehtokylään.[8] Karhulassa oli Moisanderin yksityiskauppa.[7]

Karhula, Soittola ja Hanttula muodostivat Vuotjärven koulupiirin, jonka koulu sijaitsi Soittolassa.[9] Näistä Vuotjärven koulupiiriin kuuluneista Vuotjärven rantakylistä käytettiin toisinaan yhteisnimitystä Vuotjärven kylä.[5]

Sota-aika

muokkaa

Karhulan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[10] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle. Nykyisen venäläisen nimensä paikkakunta sai 1948.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Karhulan kylän asukkaat asutettiin Ypäjälle.[11]

Lähteet

muokkaa
  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3

Viitteet

muokkaa
  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 23.1.2010)
  3. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 22.1.2010.
  4. Rapo Seppo: Kivennapa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 31.10.2001. Viitattu 22.1.2010.
  5. a b c Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71 & 73. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0
  6. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  7. a b c d e Repo 1952, s. 472
  8. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 22.1.2010)
  9. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 233. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  10. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  11. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3