Vesikkala oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kylä sijaitsi Yskjärven kaakkoispuolella noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään.[1] Vesikkalan naapurikyliä olivat idässä Lehtokylä, etelässä Soittola, lännessä Harvola ja pohjoisessa Heikkilä ja Kurkela.[1] Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä.[2]

Kyläkuva

muokkaa

Vesikkalan kylän itä- ja eteläosat olivat pääasiassa metsää ja suota. Kylän asutus oli keskittynyt kylän pohjoisosaan Yskjärven kaakkoispäähän rajoittuvalle peltoaukealle.[1] Vuonna 1936 Vesikkalan pinta-ala oli 8,82 neliökilometriä, josta oli peltoa 207 hehtaaria, niittyä 26 hehtaaria ja metsää 649 hehtaaria.[3] Kylän itäosan kautta kulki Hanttulasta Muolaan kirkonkylään johtava maantie,[4] josta erkani kylätie Vesikkalan kautta Harvolaan.[1] Lisäksi Vesikkalasta johti kylätie Pällilään.[1]

Vesikkalan kylä muodosti Sormulan ja Harvolan kylien kanssa Yskjärven koulupiirin, jonka koulurakennus sijaitsi Harvolasta Sormulaan johtavan kylätien varrella Sormulan kylän puolella.[5] Koulupiiri oli perustettu vuonna 1906 ja koulutalo oli valmistunut seuraavana vuonna.[5] Koulu paloi talvisodassa.[5]

Historia

muokkaa

Vesikkalan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[6] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Vesikkalan kylän asukkaat asutettiin Somerniemelle.[7]

Lähteet

muokkaa
  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0
  2. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 13.1.2010)
  3. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  4. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  5. a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 233. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  6. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  7. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3