Pällilä (v:een 1948 ven. Пяллиля ja v:sta 1948 Вишнёвка Višnjovka)[1] on kylä Yskjärven itärannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Pällilä kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.

Pällilä
Вишнёвка

Pällilä
Вишнёвка

Koordinaatit: 60°31′40″N, 29°32′50″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 188824












Historia muokkaa

Kyläkuva muokkaa

Suomeen kuuluessaan Pällilä sijaitsi Muolaan keskiosassa[2] aivan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä.[3] Pällilän naapurikyliä olivat lännessä Kyyrölä, etelässä Leirilä, idässä Hattula ja pohjoisessa Kirkkoranta ja Turulila.[3]

Pällilän pohjoisosan kautta kulki maantie Kyyrölästä Muolaan kirkonkylään. Pällilän hovin kohdalla tästä maantiestä erkani kylätie etelään, joka johti kylän halki Nurmiin kautta Soittolasta Muolaan kirkonkylään vievälle maantielle.[3][3][4] Vuonna 1936 Pällilän pinta-ala oli 9,23 neliökilometriä, josta oli peltoa 337 hehtaaria, niittyä 14 hehtaaria ja metsää 572 hehtaaria.[5] Pällilän pellot sijaitsivat pääasiassa kylän länsiosassa Yskjärven rannalla, jonne myös asutus oli keskittynyt.[3] Pällilän kansakoulu sijaitsee kylän pohjoisosassa kylätien varrella. Kylän pohjoispäässä maantien varressa sijaitsee Pällilän hovi.[6]

Pällilän koulupiiriin kuuluu Pällilän lisäksi kylän eteläpuolella olevat Nurmiin alueen pikkukylät: Kurkela, Heikkilä ja Leirilä.[7] Pällilän koulu aloitti toimintansa vuonna 1876 ja se oli Muolaan ensimmäinen kansakoulu.[7] Pällilän koulunrakennus poltettiin talvisodassa 2. joulukuuta 1939 alueelta vetäydyttäessä.[7]

Sota-aika muokkaa

Pällilän väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Pällilän kylän asukkaat asutettiin Somerolle.[9]

Lähteet muokkaa

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet muokkaa

  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 14.1.2010.
  3. a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71-73. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  5. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  6. Repo 1952, s. 484
  7. a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 227-229. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  8. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.