Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille[1] Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään.[2] Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala.[2] Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asumattomia. Pällilän nykyasutus ulottuu kuitenkin Nurmiin pohjoisosaan.[3]

Kyläkuva muokkaa

Nurmiin kylät Kurkela, Heikkilä ja Leirilä sijaitsivat seitsemänä vierekkäisenä palstana Yskjärven itärannalla. Kylistä Kurkela ja Leirilä koostuivat kahdesta erillisestä osasta ja Heikkilä kolmesta.[2] Kaikki kolme kylää olivat kooltaan pieniä ja niissä oli noin kymmenen taloa kussakin.[1] Nurmiin alueen pinta-ala oli vuonna 1936 yhteensä 6,22 neliökilometriä.[4] Kylien halki kulki kylätie Pällilästä Lehtokylän suuntaan.[5] Kylien pellot olivat keskittyneet Yskjärven rannalle kylien Pällilän puoleiseen päähän.[1][2] Nurmiin alueen kylät kuuluivat Pällilän koulupiiriin.[6]

Nurmiin alueen kylien pinta-alatiedot vuonna 1936[4]
Peltoa (ha) Niittyä (ha) Metsää (ha) Kokonaispinta-ala
Heikkilä 78,13 7,72 136,34 223,88
Kurkela 43,11 12,06 118,29 173,46
Leirilä 73,71 8,39 141,08 224,95
Nurmii yhteensä 194,95 28,17 395,71 622,29


Historia muokkaa

Nurmiin alueen väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[7] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylien asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylät jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Nurmiin alueen asukkaat asutettiin Somerolle.[8]

Lähteet muokkaa

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Repo 1952, s. 483-484
  2. a b c d Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  3. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 13.1.2010)
  4. a b Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  5. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  6. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 227. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  7. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  8. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.