Wikipedia

Norjan iskut 2011

eteläisessä Norjassa 22.7.2011 tehdyt kaksi terrori-iskua
(Ohjattu sivulta Norjan terrori-iskut 2011)

Norjan iskut 2011 olivat Anders Behring Breivikin eteläisessä Norjassa perjantaina 22. heinäkuuta 2011 tekemät kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä. Iskuista ensimmäisen Breivik teki Oslon keskustassa, jossa hän räjäytti kahdeksan ihmistä tappaneen autopommin. Tämän jälkeen Breivik toteutti joukkomurhan Utøyan saarella, Oslon lähistöllä, ampumalla 67 ihmistä; lisäksi kaksi muuta kuoli yrittäessään paeta ampujaa. Joukkoampumisen päätteeksi Breivik antautui poliisille. Hän tunnusti pian tehneensä molemmat iskut ja sai niistä 21 vuotta vankeutta.

Norjan iskut 2011
Näkymä Oslossa noin puoli tuntia räjähdyksen jälkeen. Oslo Utøya
Näkymä Oslossa noin puoli tuntia räjähdyksen jälkeen.

Oslo
Utøya
Paikka Oslo ja Utøya, Norja
Kohde Arbeidernes ungdomsfylking,
Norjan työväenpuolue
Ajankohta 22. heinäkuuta 2011
15.26 CEST (13.26 UTC)
Iskutyyppi poliittinen murha, pommi-isku, joukkomurha
Kuolleita 8 (Oslo)
69 (Utøya)
Yhteensä: 77[1][2]
Haavoittuneita 30 (Oslo)
66 (Utøya)
Yhteensä: 96[3][4]
Epäilty/epäillyt Anders Behring Breivik
Tekoväline autopommi, Ruger Mini 14, Glock 34
Punainen rakennus: Valtion rakennus.
Oranssi alue: autopommin jäänteet.
Sininen rakennus: Öljyministeriön rakennus.

Iskujen valmistelu muokkaa

Breivik oli osallistunut useita vuosia internet-foorumeiden keskusteluihin, joiden aiheena olivat islamin ja maahanmuuton väitetyt vaarat. Ei ole selvillä, milloin hän päätti turvautua väkivaltaan. Aiemmin hän oli ollut mielipiteiltään maltillisempi ja yksi hänen parhaista ystävistään oli ollut muslimi.[5]

Hän oli useiden vuosien ajan valmistellut salassa terroritekojaan, mutta näytellyt ulospäin täysin normaalia ihmistä. Hänen elämänsä sisälsi videopelien pelaamista, musiikin kuuntelua ja televisiosarjojen katselemista. Sunnuntaisin hän ruokaili äitinsä kanssa.[5]

Breivik haki hallussapitoluvan Glock-tyypin pistooliin ja itselataavaan karbiiniin. Hakemuksen mukaan tämä tuli kauriinmetsästystä varten. Vuonna 2010 Breivik sai ostoluvan karbiiniin, ja 17. tammikuuta 2011 hän sai luvan puoliautomaattiseen Glock 34 -pistooliin.[6] Manifestin mukaan Breivik tilasi lannoitteet, joista valmisti räjähteet, 27. huhtikuuta 2011.[7] Niistä hän valmisti 950 kg painavan pommin, jonka hän räjäytti Oslossa. Poliisi löysi hänen maatilansa pihalta materiaalia, josta olisi voinut tehdä suuremman 1 000–1 500 kg:n painoisen pommin; siitä kuitenkin puuttui räjäyttämiseen tarvittavia aineosia.[8]

Norjan suurin sanomalehti Verdens Gang kertoo[9] Breivikin suunnitelleen iskua myös kuninkaanlinnaan ja työväenpuolueen toimistoon Oslossa. Poliisin antamien tietojen mukaan hän oli kuitenkin luopunut aikeestaan räjäyttää useita pommeja, koska niiden valmistaminen olisi kestänyt liian kauan ja iskujen toteuttaminen samaan aikaan olisi ollut liian hankalaa. Kuninkaanlinnaan hän olisi iskenyt vain sen symboliarvon takia.[10]

Autopommin räjäytys hallintokorttelissa muokkaa

Breivik räjäytti autopommin Oslossa kello 15.26 paikallista aikaa. Lannoitepommin sisältänyt pakettiauto räjähti pääministerin toimiston ja muiden valtion hallintorakennusten välissä. Oslon keskustan hallintorakennuksissa sijaitseva Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin toimisto kärsi pahoja vahinkoja. Räjähdyksessä kuoli 8 ihmistä ja kymmeniä loukkaantui. Pääministeri ei saanut vammoja.[11] Pian räjähdyksen jälkeen alettiin epäillä, että kyseessä oli terrori-isku: ensimmäiset epäilyt kohdistuivat äärioikeistolaisiin liikkeisiin tai islamisteihin.[12][13] Ihmisiä oli rakennuksissa loukussa vielä kaksi tuntia räjähdyksen jälkeen.[14]

Pelastuslaitos ja muut viranomaiset menivät rakennuksiin vasta noin tunti räjähdyksen jälkeen. Aftenpostenin mukaan pommi-iskussa ja attentaatissa loukkaantui vakavasti yhteensä noin 30 ihmistä.[15]

 
Utøyan saaren sijainti Tyrifjorden-järvessä.

Joukkomurha Utøyan saarella muokkaa

Utøyan saari sijaitsee Tyrifjorden-järvessä noin 40 km Oslosta luoteeseen. Mantereella Utøyaa vastapäätä olevalle rannalle saapui hopeanvärinen pakettiauto. Poliisiksi pukeutunut auton kuljettaja sanoi haluavansa saarelle suorittaakseen turvatarkastuksen Oslon tapahtumien johdosta. Hänellä oli luotiliivi, käsiase, kiikaritähtäimellä varustettu kivääri ja asianmukainen henkilökortti. Hänet kuljetettiin leirin omalla veneellä saarelle, jossa oli meneillään Norjan työväenpuolueen nuorten kokousleiri.[16]

Mies saapui päärakennuksen pihalle ja kutsui nuoret koolle. Heistä ainakin suurin osa saapui paikalle. Mies totesi Aftonbladetin mukaan: ”Minulla on tärkeää tiedotettavaa, tämä ei ole vaarallista”, ja aloitti sen jälkeen ampumisen. Saarella oli tapahtumahetkellä 14–18-vuotiaita nuoria yli 500. Surmansa sai 69 henkeä[1], aluksi puhuttiin suuremmastakin määrästä, 84[17] tai yli 90.[18] Myöskään loukkaantuneiden määrää ei osattu aluksi kertoa täsmällisesti. CNN:n mukaan heitä olisi ollut 90, myöhemmin luvuksi selvisi 66[4]. Osa uhreista oli vakavasti loukkaantuneita.[17] Isku tehtiin noin kaksi tuntia räjähdyksen jälkeen.[19][20] Osa pakoonpyrkineistä nuorista kuoli hukkumalla yrittäessään uida pois saarelta.[21]

Ampuja soitti poliisille verityön jälkeen kolmen sekunnin puhelun jossa sanoi ”tehtävän olleen nyt suoritettu ja antautuvansa Delta Forcelle”[22]. Ampujaksi osoittautui sama henkilö kuin pommien asettaja, Anders Behring Breivik. Hän ei vastustellut pidätystä, kun poliisi saapui saarelle. Kun hänet pidätettiin, hän sanoi ”Olen valmis nyt”. Asianajajansa mukaan Breivik oli pidätyksen aikana huumeiden vaikutuksen alaisena ja puhui sekavia.[23] Oman päiväkirjansa mukaan Breivik oli nauttinut runsaasti anabolisia steroideja ennen iskuja.[24]

Oslon poliisin mukaan leirisaarelta löytyi räjähtämättä jääneitä räjähteitä, joista ainakin yksi jouduttiin purkamaan.[15] Helikopteri kuljetti Utøyan saarelta ihmisiä Ullevålen sairaalaan. Haavoittuneita kuljetettiin veneillä. Sukeltajat etsivät ruumiita vedestä.[25][26]

Evakuointi ja pääministerin vierailu muokkaa

Pääministeri Jens Stoltenbergin oli ollut tarkoitus vierailla leirillä 23. heinäkuuta.[27] Hän matkusti tapaamaan terrori-iskusta selvinneitä nuoria ja heidän vanhempiaan läheiseen Sundvolleniin, mihin oli järjestetty evakuointi saarelta. Vierailun yhteydessä poliisi pidätti Sundvollenissa puukkoa mukanaan kuljettaneen miehen, jolla ei kuitenkaan ollut ollut osuutta terroritekoihin.[28]

Arvelut toisesta ampujasta muokkaa

Aluksi poliisi ilmoitti, että ampujia oli yksi, mutta muutti kantaansa, sillä silminnäkijöiden havaintojen perusteella miehiä saattoi olla kaksikin. Yksi syy tähän oli, että havaintojen perusteella laukauksia oli tullut kahdelta eri suunnalta.[15] VG-lehden mukaan useat silminnäkijät ovat kertoneet toisesta henkilöstä, joka ei ollut pukeutunut poliisiunivormuun. Myös uhrien korkea lukumäärä voisi viitata kahteen ampujaan. Poliisi kuitenkin toppuutteli VG:n uutisointia yleisradioyhtiö NRK:lle sanoen: ”Tämä vain levittää pelkoa, mitä emme toivoisi. Tutkimme kaikki mahdollisuudet, mutta mitään konkreettista näyttöä ei ole. Emme etsi ketään erityistä”, sanoi komisario Einar Aas Oslon poliisista.[29] Ampuja kertoi poliisille tehneensä iskut yksin.[30]

Norjalaislehti VG:n mukaan poliisi pidätti Utøyan saarella Breivikin apuriksi uskotun 17-vuotiaan pojan. Hänet pidätettiin koska hän oli silmiinpistävän rauhallinen samalla kun toiset verilöylystä pelastuneet reagoivat voimakkaasti. Poikaan oli lisäksi vaikea saada kontaktia puhumalla. Poikaa kuulusteltiin jo Utøyan saarella usean tunnin ajan. Sen jälkeen hänet vietiin käsiraudoissa poliisiasemalle, missä poika joutui olemaan 17 tuntia sellissä, samalla kun hänen perheensä etsi häntä epätoivoisesti. Poliisin pelkona oli, että apuri olisi hävittänyt aseensa ja yrittänyt sitten päästä pakoon liittymällä pelastettujen joukkoon. Poliisi myönsi tehneensä tässä virheen ja on esittänyt anteeksipyyntönsä.[31]

Uhrit muokkaa

Utøyan saaren ampumisessa kuoli Oslon poliisin mukaan 69 ja Oslon pommi-iskussa kahdeksan.[32] Oslossa uhreja oli sekä rakennuksessa, jossa sijaitsevat pääministerin kanslia ja oikeusministeriö, että öljy- ja energiaministeriön talossa.lähde?

Aftenpostenin mukaan Breivik on kertonut kuulusteluissa, että hän halusi surmata saarella vierailleen Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin. Viivästyksen vuoksi ampujan suunnitelma ei toteutunut. Yksi ampujan uhreista oli Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin lähisukulainen Trond Brentsen. Hän sai surmansa suojellessaan lapsia ja nuoria Anders Behring Breivikin tulitukselta. Poliisina työskennellyt Berntsen oli leirillä vapaaehtoisena vartijana.[15]

Poliisi julkaisi päivittäin iskuissa kuolleiden nimiä, sitä mukaa kuin heidän henkilöllisyytensä saatiin vahvistettua.[33] Kaikkien uhrien nimet on julkistettu.[34]

Kuolleiden iät
Ikä 14 15 16 17 18 19 20 21 23 25 26 27 28 30 32 34 43 45 51 56 61
Kuolleita 2 7 7 17 17 5 1 3 2 1 1 1 1 2 2 1 2 1 2 1 1

Tekijä muokkaa

Pääartikkeli: Anders Behring Breivik

Poliisi epäili alusta alkaen pidätetyn leiriampujan liittyvän myös pommi-iskuun. Melko pian ryhdyttiin arvelemaan tekojen liittyvän paikalliseen poliittista järjestelmää vastustavaan suuntaukseen, ei kansainväliseen terrorismiin.[35][36]

Tekijä on vuonna 1979 syntynyt[37] norjalainen Anders Behring Breivik, joka on tunnustanut tehneensä molemmat iskut.[38] Poliisin mukaan Breivik ehti tulittaa saarella olijoita puolisen tuntia ennen kuin poliisi ehti paikalle.lähde?

Breivik on äärioikeistolainen[39] poliittinen kiihkoilija, sionisti[40] ja tekojen aikaan myös vapaamuurari[41][42]. Vapaamuurarijärjestö erotti hänet heti tekojen jälkeen[43][44]. Hän on ollut Norjan edistyspuolueen jäsen vuosina 1997–2007.[45] Oslolaisen Rauhantutkimuksen instituutin johtajan Kristian Berg Harpvikenin mukaan Breivik ei ole ääri- tai fundamentalistikristitty eikä minkään kristillisen järjestön jäsen mutta hän kannatti kristillisiä perinteitä.[46] Sanomalehti Verdens Gangin mukaan hän pitää itseään konservatiivina ja militanttina nationalistina. Breivik on julkaissut internetissä islaminvastaisia kirjoituksia norjalaisella Document.no-sivustolla. Hän on opiskellut Oslon kauppakoulussa. The Guardian -lehden mukaan hän on ollut yhteydessä English Defence League -ryhmittymään.[15] EDL:n johtaja kiistää kaikki yhteydet Breivikiin.[47] Breivik on toiminut puutarhayrittäjänä, eikä hänellä ole aiempaa rikostaustaa.[48] Norjan TV 2:n mukaan hänellä oli nimelleen rekisteröity automaattiase ja pistooli. Maataloustarvikkeiden tukkukauppias on kertonut, että Breivik osti toukokuussa kuusi tonnia lannoitteita. Hän perusti pari vuotta ennen iskuja maatalousyrityksen, jonka kautta hän pystyi hankkimaan suuria määriä lannoitteita räjähteiden valmistamiseksi.[15]

Breivik on sanonut asianajajalleen, että iskut olivat hänen mielestään ”hirvittäviä mutta välttämättömiä”.[38] Asianajaja Geir Lippestadin mukaan Breivik vaikuttaa vihaavan kaikkia, jotka eivät ole ääriajattelijoita, ja Lippestadin mukaan asianhaarat viittaavat siihen, että Breivik olisi mielisairas.[15]

Oikeudenkäynti muokkaa

 
Geir Lippestad, Breivikin puolustusasianajaja

Oikeus ei suostunut Breivikin pyyntöön saada avoimin ovin pidettävää oikeudenkäyntiä. Vangitsemisoikeudenkäynti alkoi 25. heinäkuuta klo 14 Suomen aikaa Oslon käräjäoikeudessa. Oikeuden päätöksen mukaan Breivik tuomittiin kahdeksaksi viikoksi tutkintavankeuteen.[15] Hän oli eristyksessä 19. syyskuuta saakka[49], jolloin oli uusi kuuleminen. Oslon käräjäoikeus päätti tällöin jatkaa Breivikin tutkintavankeutta 14. marraskuuta saakka. Puolet tästä ajasta hän oli eristettynä.lähde?

29. marraskuuta 2011 julkistetun mielentilatutkimuksen mukaan Breivik oli ampumisvälikohtauksen ja poliisitutkinnan aikana psykoottisessa tilassa ja siten syyntakeeton. Tutkimuksen mukaan hän sairastaa paranoidista skitsofreniaa. Mielentilatutkimus sai osakseen runsaasti arvostelua eri tahoilta. Keväällä 2012 julkistettiin toinen mielentilatutkimus, jossa Breivikin päinvastoin todettiin toimineen täydessä ymmärryksessä.[50] Syyntakeisuudesta muodostui ratkaiseva kysymys oikeudenkäynnissä. Breivik itse vastusti pakkohoitoa ja halusi mieluummin vankilaan.[51]

Varsinainen oikeudenkäynti alkoi maanantaina 16. huhtikuuta 2012, jolloin luettiin syytteet. Breivikin kuuleminen alkoi seuraavana päivänä.[52] Elokuun 24. päivänä 2012 Breivik tuomittiin 21 vuodeksi vankilaan.[53][54]

Tutkintavankeus muokkaa

Tutkintavankeudessa Breivikiltä kiellettiin vieraat, kirjeet ja tiedotusvälineet. Käräjäoikeuden tuomarin mukaan ei ollut kohtuutonta pitää Breivikiä eristyksissä, koska oli olemassa se mahdollisuus, että hän olisi voinut olla muiden vankien kautta yhteydessä mahdollisiin rikoskumppaneihin tai kajota todisteisiin.[55]

Breivik itse kuvasi eristystään kidutukseksi.[55]

Lokakuun puolivälissä 2011 Norjan poliisi ilmoitti, ettei se enää ano Breivikin eristämisen jatkamista lokakuun 17. päivän jälkeen. Käytännössä Breivik oli kuitenkin entiseen tapaan eristettynä ulkomaailmasta ja muista vangeista oman turvallisuutensa vuoksi.[56] Tapauksen erikoisen laadun takia hänellä on ollut käytössään kolme 8 m²:n selliä: yksi makuutiloina, toinen työhuoneena, jossa hänellä on tietokone ilman internet-yhteyttä ja kolmas liikuntatiloina, koska hän ei voinut käyttää vankilan liikuntatiloja.[57]

Maanantaista 12. joulukuuta 2011 lähtien Breivik sai luvan lukea lehtiä, kuunnella radiota ja katsoa televisiota. Hänen asianajajansa Geir Lippestad kertoi Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle, että hän toimittaa Breivikille myös mapillisen lehtileikkeitä menneiltä kuukausilta, jolloin Breivikiä pidettiin eristyksessä. Vankilan viranomaiset vahvistivat Breivikin saavan seurata viestimiä kuten muutkin vankilan asukit, kuten lukea muutamia päälehtiä ja seurata tavallisia radio- ja tv-kanavia tutkintavankeutensa aikana.[58]

Reaktiot muokkaa

 
Kukkamarssi Oslon keskustassa iskujen jälkeen.

Kritiikki poliisia kohtaan muokkaa

Norjan poliisi sai kritiikkiä tapahtumien hoidon johdosta. Utøyalla olleiden lasten vanhemmat olivat yrittäneet ottaa yhteyttä poliisiin ammunnan aikana, mutta poliisin hälytyskeskus oli käskenyt, että lasten tulisi soittaa hätäpuhelu itse.[59]

Utøyan saaren lähellä sijaitsevalta Utvikan leirintäalueella nähtiin tapahtumat ja lähdettiin pelastamaan uivia nuoria huolimatta Breivikin heihinkin suuntaamasta tulituksesta, jonka rannalle jääneet huomasivat. Paikallispoliisi ei tehnyt mitään uimarien pelastamiseksi, vaan oli jäänyt odottamaan erikoisyksikön saapumista, huolimatta siitä, että siviilit olivat pelastustöissä oman henkensä uhalla. Silminnäkijän mukaan erikoisyksikkö kävi rannalla, mutta jatkoi matkaansa paikallispoliisin kanssa sovittuun paikkaan. Erikoisjoukotkin joutuivat lopulta käyttämään siviiliveneitä päästäkseen saarelle. Kaikkiaan aikaa hukattiin puolisen tuntia, jona aikana Breivik jatkoi ammuskelua. Asianajajan mukaan ampuja myös yritti soittaa poliisin hätänumeroon useita kertoja kertoakseen antautumisestaan, mutta ne puhelut hukkuivat yleiseen sekasortoon.[60] Poliisin mukaan hän soitti kaksi kertaa, muttei vastannut poliisin vastasoittoihin.[61]

Norjalaisten tiedotusvälineiden mukaan Norjan suojelupoliisi PST sai varoituksen Breivikistä maaliskuussa kansainväliseltä terrorismin torjuntaan keskittyneeltä Global Shield -operaatiolta. PST ei kuitenkaan ryhtynyt selvittämään Breivikin toimia. Marraskuussa 2010 aloittaneen Global Shield -operaation tavoitteena on estää pomminrakennuksessa käytettävien tarvikkeiden, kuten kemikaalien päätyminen mahdollisten terroristien haltuun.[62]

Vaikutus ja julkinen keskustelu Suomessa muokkaa

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan äärioikeiston toimintaa aiotaan seurata Suomessa suojelupoliisin taholta entistä tarkemmin Norjan tapahtumien jälkeen.[63] Tampereen yliopiston historian ja filosofian laitoksen tutkijan Jussi Jalosen mukaan useat Breivikin esittämät ajatukset toistuvat Suomessa käydyssä islamia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta koskevassa keskustelussa. Samantyyppisiä ajatuksia näistä ovat Jalosen mukaan esittäneet Suomessa esimerkiksi Jussi Halla-aho, James Hirvisaari ja Sampo Terho. ”Siitä ei pääse mihinkään, että Norjassa toiminut henkilö on tavallaan sellaisten ihmisten aateveli, jotka Suomessa ovat nousseet aika korkeisiin asemiin ja joiden äänet pääsevät esiin julkisessa keskustelussa”, toteaa Jalonen. Breivikin manifestissa mainittu Jussi Halla-aho kuitenkin kiistää yhteydet joukkosurmaajaan ja leimaa tämän manifestin ”kovin sekoilevaksi”.[64] ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, kirjoitti Halla-aho Facebook-sivullaan. Suomalaisen maahanmuuttokriittisen keskustelupalstan Hommaforumin etusivulla olleessa viestissä väkivalta ja veriteot tuomittiin.[65]

Elokuvia ja muuta taidetta muokkaa

Dokumenttielokuvia muokkaa

Norjalainen elokuvaohjaaja Kari Anne Moe oli tekemässä dokumenttia norjalaisnuorista, jotka olivat kiinnostuneita politiikasta, kun Utøyan iskut tehtiin. Elokuvan luonne muuttui sen jälkeen. Dokumentti Laulu nuorille valmistui 2012.[66]

Carl Javérin ohjaamassa ruotsalaisessa dokumenttielokuvassa Rekonstruktion Utøya (2018) neljä iskuista selvinnyttä nuorta rakentaa saaren tapahtumat muistikuviensa avulla uudelleen.[67][68]

Näytelmäelokuvia muokkaa

Erik Poppen ohjaama norjalainen elokuva U – July 22 (2018) kuvaa Breivikin iskua saarelle nuorten näkökulmasta.[67]

Brittiläisen Paul Greengrassin ohjaama elokuva 22 July (2018) kuvaa terrori-iskuja, Breivikin oikeudenkäyntiä sekä henkiin jääneiden nuorten selviytymisprosessia.[67]

Sarjakuvateoksia muokkaa

Nora Dåsnesin sarjakuvaromaani Ubesvart anrop (2021) sai Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon vuonna 2022. Romaani keskittyy iskujen aiheuttamaan traumaan.[69]

Teatteriesityksiä muokkaa

Norjalainen Transitteatret-Bergen on tehnyt iskuista esityksen 03.08.38 – Tilstander av unntak. Teosta on esitetty vuodesta 2019, ja se on saanut Hedda-palkinnon.[70]

Muistomerkki muokkaa

Utøyan joukkosurman muistomerkistä järjestettiin kilpailu, jonka voittajaksi valittiin maaliskuussa 2014 ruotsalaisen taiteilijan Jonas Dahlbergin ehdotus. Sen mukaan Utøyan saaren lähistöllä sijaitseva Sørbråtenin niemi katkaistaisiin kärjestään 3,5 metrin levyisellä kaivannolla, jonka pystysuorat seinämät päällystettäisiin luonnonkivellä. Niemenkärjen puoleiseen seinämään oli tarkoitus kaivertaa joukkosurman uhrien nimet ja toiselle seinämälle piti tulla katselutila. Kaivannon louhinnasta syntyvä maa-aines oli tarkoitus kuljettaa Osloon ja käyttää pommin räjähdyspaikalle rakennettavaan muistomerkkiin.[71]

Muistomerkin rakentaminen kuitenkin peruttiin paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi kesäkuussa 2017. He kokivat, että muistomerkki olisi ollut liian kipeä päivittäinen muistutus tapahtuneesta. [72]

Muistomerkki kuitenkin rakennetaan, kun oikeus antoi vuoden 2021 helmikuussa sille luvan. Utøyan saarelle lähtevän lautan lähtöpaikalle 77 pronssipylväästä muodostuva Norjan valtion kustantama muistomerkki paljastetaan joukkomurhan 10-vuotispäivänä 22. heinäkuuta 2021.[73]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Norjan terrori-iskujen uhrimäärä kasvoi yhdellä Yle.fi Uutiset 29.7.2011, viitattu 29.7.2011.
  2. ↑ Joukkosurman uhriluku laski 76:een Yleisradio. Viitattu 25.7.2011.
  3. ↑ Ole N. Olsen , Pernille Dvergedal: Breivik hevder han var alene VG.No. 24.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  4. ↑ a b Line Brustad Sigbjörn Strand: En av de sårede fra Utøya døde på Ullevål i natt dagbladet.no. 24.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  5. ↑ a b Oslo Suspect Cultivated Parallel Life to Disguise ‘Martyrdom Operation’ nytimes.com 25.7.2011.
  6. ↑ Breivik Uoya shooting arrest, Rt.com
  7. ↑ Diary of a madman, Ottawasun.com (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Breivikillä oli toinen 1 000-kiloinen pommi valmiina
  9. ↑ Verdens Gang
  10. ↑ Suunniteltuja iskuja
  11. ↑ Voimakas räjähdys Oslossa 22.7.2011. Iltalehti. Viitattu 22.7.2011.
  12. ↑ NRK: Oslon räjähdys vaikuttaa terroriteolta 22.7.2011. HS.fi. Viitattu 22.7.2011.
  13. ↑ Norjan tapahtumat: HS.fi seuraa hetki hetkeltä Helsingin Sanomat.
  14. ↑ Oslo: Bomb blast near Norway prime minister's office 22.7.2011. BBC News. Viitattu 22.7.2011.
  15. ↑ a b c d e f g h Norjan tapahtumat: HS.fi seuraa hetki hetkeltä 22.7.2011. Viitattu 23.7.2011.
  16. ↑ HS: Pommi-iskusta verilöylyyn: Näin Norjan verityöt etenivät, viitattu 23.7.2011
  17. ↑ a b Saariammuskelussa jo 84 kuollutta Ilta-Sanomat.fi. 23.7.2011. Sanoma News. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 23.7.2011. }
  18. ↑ Yli 90 kuollut Norjan joukkosurmassa ja pommi-iskussa Yle.fi Uutiset. Viitattu 23.7.2011.
  19. ↑ Nuorisoleirin joukkomurhassa jo 85 kuolonuhria 22.7.2011. HS.fi. Viitattu 22.7.2011.
  20. ↑ Oslo: Bomb blast near Norway prime minister's office, A few hours after the explosion, reports emerged of the shooting at a Labour Party youth camp in Utoeya, an island outside the capital. Viitattu 23.7.2011
  21. ↑ Poliisi sai Breivikiltä uusia tietoja Utøya-vierailulla
  22. ↑ News Sky.com
  23. ↑ Anders Behring Breivikin ensisanat pidätyksessä IltaSanomat. 28.7.2011. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 29.7.2011.
  24. ↑ Massamurhasta epäilty pumppasi itsensä täyteen steroideja ennen verilöylyä (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat 24.7.2011.
  25. ↑ MTV3 Järkyttävää videokuvaa Utöyan saarelta , viitattu 23.7.2011
  26. ↑ MTV 3 Ampuja ennen tulitusta: Tämä on vasta alkua , viitattu 23.7.2011
  27. ↑ Statsminister Jens Stoltenberg besøkjer AUFs sommarleir på Utøya laurdag 23. juli. (norjaksi)
  28. ↑ Poliisi pidätti puukolla varustautuneen miehen Sundvollenissa 23.7.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 24.7.2011.
  29. ↑ Yle: Huhuja toisesta ampujasta, viitattu 23.7.2011
  30. ↑ Norjan ampuja sanoo toimineensa yksin Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 24.7.2011.
  31. ↑ Utøyasta pelastunutta epäiltiin Breivikin apuriksi
  32. ↑ Verdens gang
  33. ↑ Navn på omkomne etter tragediene på Utøya og i Oslo 26.7.2011. Norjan poliisi / Politiet. Viitattu 27.7.2011. (norjaksi)
  34. ↑ Norjan terrori-iskujen kuolonuhrit Yle.fi 29.7.2011. Viitattu 29.7.2011.
  35. ↑ Norjan poliisi: Norjan poliisi tunnisti pommi-iskusta ja ammuskelusta epäillyn 22.7.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 22.7.2011.
  36. ↑ Poliisi: Ampuja on norjalainen Helsingin Sanomat. Viitattu 23.7.2011. }
  37. ↑ Skattelister (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ a b Asianajaja: Breivik tunnustanut kummatkin iskut MTV3.fi Uutiset 24.7.2011.
  39. ↑ Anne Linn Kumano-Ensby, Jonas Saetre: Sendte ut ideologisk bokmanus én time før bomben NRK. 23.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  40. ↑ Jpost.com
  41. ↑ Siktes for to terrorhandlinger, Dagbladet 23.7.201, viitattu 23.7.2011 (norjaksi)
  42. ↑ Brustad, Line: Siktes for to terrorhandlinger Dagbladet. 23.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  43. ↑ Kataja-Lian, Marika: Suomen vapaamuurarit: Behring Breivik erotettiin jäsenyydestä Yle Uutiset. 27.7.2011. Viitattu 27.7.2011.
  44. ↑ Ivar A. Skar: The Norwegian Order of Freemasons expressing compassion and care Norjan Vapaamuurarit. 23 July 2011. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 2.8.2011. (englanniksi)
  45. ↑ MTV3:Norjan terroristiepäillyllä on puoluetausta, viitattu 23.7.2011
  46. ↑ Seurakuntalainen.fi: Tutkija: Breivik ei fundamentalistikristitty[vanhentunut linkki], viitattu 26.7.2011
  47. ↑ Guardian.co.uk
  48. ↑ Pågrepet 32-åring kalte seg selv nasjonalistisk VG. Viitattu 23.7.2011. (norjaksi)
  49. ↑ Oikeus määräsi Breivikin eristyksiin vielä kuukaudeksi Mtv3.fi 19.08.2011, viitattu 9.9.2011
  50. ↑ Yle.fi, Areena[vanhentunut linkki] Iltalehti.fi
  51. ↑ Uutisvirta.fi
  52. ↑ Breivik puolustautuu oikeudessa[vanhentunut linkki], Yle.fi
  53. ↑ Iltalehti.fi
  54. ↑ Breivik on tuomittu vankeuteen
  55. ↑ a b Breivikin tutkintavankeus ja eristäminen jatkuvat[vanhentunut linkki] Yle.fi 19.09.2011, viitattu 22.9.2011
  56. ↑ Breivikin eristys päättyy teknisesti, ei käytännössä
  57. ↑ Kolmen sellin asunto Iltalehti.fi 15.11
  58. ↑ Breivik saa lukea lehtiä maanantaista lähtien Hs.fi. Viitattu 9.12.2011.
  59. ↑ Hätäkeskus: "Lapsesi soittakoon itse Utøyasta" Yle Uutiset. 27.7.2011. Viitattu 27.7.2011.
  60. ↑ Silminnäkijä: Siviilit pelastivat pakenevia
  61. ↑ Poliisi: Breivik soitti kahdesti Utøyalta, mutta löi luurin korvaan
  62. ↑ Norjan poliisia varoitettiin Breivikistä jo maaliskuussa
  63. ↑ Paatero Ylelle: Äärioikeisto erikoistarkkailuun Suomessa, viitattu 24.7.2011
  64. ↑ Tuomo Lappalainen: Vihapuheen verkossa. Suomen Kuvalehti, 2011, nro 30, s. 6-8.
  65. ↑ Hommaforumin keskustelupalsta aukesi myöhään sunnuntaina Helsingin Sanomat. 25.7.2011. Helsinki. Viitattu 25.7.2011.
  66. ↑ Hietaneva, Panu: Se kesäpäivä ei unohdu. Radio- ja tv-ohjelmat. Helsingin Sanomat 11.7.2013.
  67. ↑ a b c Typpö, Juho: Vuoden jutut: Utøyan verilöylystä selvinneet nuoret saavat jatkuvasti tappouhkauksia: Äärioikeistolainen vihanlietsonta on raaempaa kuin koskaan, eikä se eroa jihadistien vihapuheesta (Lauantaiessee.) Helsingin Sanomat. 8.6.2019. Viitattu 23.1.2023.
  68. ↑ Kytölä, Laura: Palkitussa ruotsalaisdokumentissa neljä Utøyan terrori-iskuista selvinnyttä nuorta kertaa saaren tapahtumia (Televisioarvostelu.) Helsingin Sanomat. 22.7.2019. Viitattu 23.1.2023.
  69. ↑ Lassén-Seger, Maria: Serieformen fångar virtuost hur terrordådens trauma verkar. Hufvudstadsbladet, 19.3.2023, s. 33. Artikkelin maksullinen verkkoverio.. Viitattu 19.3.2023.
  70. ↑ Teatteri | Espoon teatterissa nähdään rekonstruktio siitä, mitä Norjassa tapahtui Utøyan iskun päivänä – ohjaaja kutsuu ”etukäteisharjoitukseksi” Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  71. ↑ Utöyan muistomerkki irrottaa niemestä kärjen Turun Sanomat. 6.3.2014. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  72. ↑ Norjan hallitus torppasi sittenkin Utöyan kiistellyn muistomerkin – tällainen se olisi ollut Ilta-Sanomat. 30.6.2017. Viitattu 5.10.2020.
  73. ↑ Norjassa oikeus hylkäsi valituksen Utöya-muistomerkistä – asukkaat pelkäävät vaikeuttavan traumasta toipumista Ilta-Sanomat. 8.2.2021. Viitattu 8.2.2021.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norjan iskut 2011.

Koosteita muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Norjan_iskut_2011&oldid=22108286”