Arbeidernes ungdomsfylking

Arbeidernes ungdomsfylking (lyh. AUF) on Norjan työväenpuolueen nuorisojärjestö. Se on noin 7 500 jäsenellään (2020) Norjan suurin poliittinen nuorisojärjestö[1]. AUF perustettiin nykyisessä muodossaan vuonna 1927, kun Venstrekommunistisk Ungdomsfylking ja Norges sosialistiske ungdomsforbund yhdistyivät.lähde? Työväenpuolueella oli kuitenkin oma nuorisojärjestö jo vuodesta 1903[2].

AUF
Arbeidernes ungdomsfylking
Auflogo.png
Perustettu 1927
Tyyppi poliittinen nuorisojärjestö
Päämaja Youngstorget 2A, Oslo
Toiminta-alue  Norja
Jäsenet 7 564 (2020)[1]
Puheenjohtaja Astrid Hoem
Kattojärjestö Arbeiderpartiet (emopuolue)
International Union of Socialist Youth
FNSU
Aiheesta muualla
Sivusto

Monista AUF:n puheenjohtajista on myöhemmin tullut merkittäviä poliittisia vaikuttajia. Esimerkiksi Norjan entinen pääministeri ja Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg toimi AUF:n puheenjohtajana vuosina 1985–1989. AUF:n johdossa on ollut vuodesta 2020 Astrid Hoem.

HistoriaMuokkaa

 
AUF:n jäseniä osallistumassa kesäleirille Tanskassa vuonna 1947.

Työväenpuolueelle perustettiin nuorisoliitto jo vuonna 1903. Nykyisen AUF:n katsotaan syntyneen vuonna 1927, kun työväenpuolue ja siitä vuonna 1921 irtautunut maltillisempi sosiaalidemokraattinen työväenpuolue uudelleenyhdistyivät ja niiden nuorisoliitot yhdistettiin.[2]

AUF oli kasvoi voimakkaasti 1930-luvulla, ja vuonna 1938 sillä oli 33 000 jäsentä. Natsi-Saksan miehitetettyä Norjan sekä työväenpuolue että sen nuorisojärjestö olivat kiellettyinä vuosina 1940–1945. Monet AUF:n jäsenet osallistuivat vastarintatoimintaan. Sodan jälkeen AUF kasvoi entisestään, ja sillä oli hetkellisesti jopa 50 000 jäsentä.[2]

1950-luvulla nuorisojärjestö noudatti melko tarkasti työväenpuolueen linjaa, mutta 1960-luvulla sen jäsenistö alkoi painottua opiskelijoihin, ja ”vuoden 1968 sukupolvi” alkoi vaatia emopuolueeltaan radikaalimpaa politiikkaa, etenkin ulkopolitiikan saralla. AUF vastusti Vietnamin sotaa ja Norjan Nato-jäsenyyttä sekä tuki palestiinalaisia. 1970-luvun alussa AUF vastusti Norjan liittymistä Euroopan yhteisöön, ja kun jäsenyys torjuttiin kansanäänestyksessä 1972, jäsenyyttä kannattanut työväenpuolueen pääministeri Trygve Bratteli erosi.[2]

1970-luvun puolivälistä lähtien AUF lähentyi taas työväenpuoluetta, osittain koska molemmat olivat heikentyneet ja tarvitsivat toisiaan (työväenpuolue oli menettänyt kannatusta uudelle sosialistiselle vasemmistopuolueelle ja AUF sen nuorisojärjestölle SU:lle). Myöhemmin pitkäaikaisena pääministerinä toimineen Jens Stoltenbergin johtaessa AUF:ää 1980-luvun lopulla luovuttiin jopa Naton vastustamisesta (Stoltenbergistä itsestään tuli myöhemmin Naton pääsihteeri).[2]

1990-luvulla AUF alkoi ajaa ympäristöasioita huomattavasti ponnekkaammin kuin työväenpuolue, ja tämä ero on siitä lähtien leimannut nuorisojärjestön ja emopuolueen suhteita. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä AUF vastusti jälleen EU-jäsenyyttä, ja jäsenyyttä ajanut emopuolue kärsi taas tappion.[2]

 
AUF juhlimassa työväenpuolueen vaalivoittoa lokakuussa 2021.

Vuonna 1995 paljastui, että AUF:n Oslon-paikallisosasto oli vääristellyt jäsenmääriään saadakseen enemmän rahallista tukea. Paljastuksen jälkeen asiaa alettiin tutkia laajemmin ja vastaavanlaisia käytäntöjä paljastui muistakin nuorisojärjestöistä, mutta vain AUF:n osalta ne johtivat tuomioihin.[2]

UtøyaMuokkaa

 
Utøyan kesäleirin osallistujia vuonna 2018.

AUF sai vuonna 1950 lahjoituksena Oslon luoteispuolella Tyrifjorden-järvessä sijaitsevan Utøyan saaren, jossa se on siitä lähtien järjestänyt koulutuksia ja leirejä.[3]

Heinäkuun 2011 terrori-iskuMuokkaa

Pääartikkeli: Norjan iskut 2011

AUF:n kesäleiri vuonna 2011 joutui äärioikeistolaisen terrori-iskun kohteeksi, ja saarella kuoli ammuskelussa 69 ihmistä sekä loukkaantui 66, pääosin nuoria AUF:n jäseniä.[3]

AUF on kuitenkin jatkanut kesäleirien järjestämistä Utøyalla, jonne on pystytetty iskun uhreja kunnioittava muistomerkki.[3] Vuonna 2021 kaksi terrori-iskusta selviytynyttä, Tonje Brenna ja Jan Christian Vestre, nousi ministereiksi Støren hallitukseen[4]. Myös nykyinen AUF:n puheenjohtaja Astrid Hoem oli Utøyalla iskun aikana[5]

JohtajatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Nøttveit, Andrea Rygg: Alle ungdomspartia mista medlemmar i 2020 – AUF og Raud Ungdom mista flest Framtida. 24.3.2021. Viitattu 9.1.2022. (norjaksi)
  2. a b c d e f g Halvorse, Terje & Notaker, Hallvard: AUF Store norske leksikon. 8.7.2021. Viitattu 9.1.2022. (norjaksi)
  3. a b c Halvorsen, Terje: Utøya Store norske leksikon. 13.7.2021. Viitattu 9.1.2022. (norjaksi)
  4. Frenker, Clarence: Här är Norges nya regering SVT Nyheter. 14.10.2021. Viitattu 9.1.2022. (ruotsiksi)
  5. Fält, Erica: AUF-ledaren Astrid Hoem överlevde Utøya Aftonbladet. 21.7.2021. Viitattu 9.1.2022. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa